Seksitön avioliitto, nainen kertoo miksi!

Laskujeni mukaan 1,5 viikoa mennyt ilman seksiä.

Olen miettinyt kauanko kestäisi ennenkö vaimo tekisi aloitteen jos en itse laittaisi tikkua ristiin asian suhteen.

Kovasti väittää rakastavansa minua mutta ei näytä sitä mitenkään fyysisesti.

Olemme olleet yhdessä 15v enkä ole pettänyt vaimoani kertaakaan.

Monta vuotta on mennyt niin että jos vonkaa 10 kertaa saatta yhden kerran saada jos hyvin käy.

Olenkin nyt päätänyt ja sanoinkin jo sen että saa sitä muualtakin.

etenkin kun kielioppirakenteesta näkee, että sekä tuulahdus että tää isopappa ovat yksi ja sama mieshenkilö. =DDD harvoin olen näin paljon nauranut.

Minulla on kokemusta kahdesta pitkästä suhteesta, joissa kävi tuon tyyppisesti, joten usko että sellainen kaavamainen käyttäytyminen on tosiasia.

Nyt viimeisessä laitoin ehdoksi, sellaisen yksinkertaisen asian että asioista pitää pystyä puhumaan. Siihen se sitten kaatui, kun otin puheenaiheeksi naisten seksuaalisen vallankäytön.



Hauskaa sinänsä, että nainen joka on seksuaalineuvoja, käyttää itse seksiä sumeilematta saadakseen taloudellisia etuja.

Osaa sitten neuvoa toisiakin naisia, niin että asiayhteyksien riippuvuudet hämärtyvät.

Täällä oltu naimisissa noin 10vuotta, kaksi lasta.

Seksiä ei ole ollut tämän vuoden puolella kertaakaan, viimeiset 3vuotta on ehkä 5 kertaa vuodessa ollut seksiä.

Aikoinaan oli sen takiahan niitä lapsiakin kai tuli?

Mutta kun hän oli tavoitteeseen päässyt niin seksiä ei tarvittu enää.

Olen itse johtavassa asemassa ja asumme omakotitalossa ja puitteet niin sanotusti kunnossa, mutta nuo puitteet ovat 100% minun ansiotani. Itse en juo enkä kertaakaan ole vaimoani lyönyt tai vastaavaa. Seksielämäni on kirjaimellisesti oman käden varassa, vaikka joku voisi kuvitella että johtajana olisi helppoa saada seksiä ja nautiskella niin johtava asemani tekee sen että en voi suhata ja sählätä koska urani takia en halua ottaa riskiä (huom: en siis avioliittoni).

Tiedän itse että tämä suhde ei tee hyvää itselleni, mutta lapseni tekevät. Joka päivä odotan innolla että näen lapseni ja saan touhuta heidän kanssaan, vaimolla ei ole enää väliä hänen kanssaan asumme samassa osoitteessa hän voisi yhtä hyvin olla siskoni. Emme tappele tai kiukuttele me vaan elämme. Lasten takia tyydyn tähän, mutta koska on oikea hetki? En tiedä mutta sitä mietin jatkuvasti, toivon välillä jopa että hän jättäisi minut ja näin helpottaisi oikean hetken valintaa. Samalla saisin syyn pitää lapset sillä tiedän että miehenä olen alakynnessä mahdollisessa huoltajuus taistelussa. Olen jopa miettinyt ja katsellut läheltä asuntoa jonne hän tai minä muuttaisi, mutta vielä haluan antaa lasten kasvaa kahden vanhemman taloudessa. Niille joilla ei ole tätä ongelmaa niin tällaiset tarinat kuulostavat varmaankin sairailta?

Itse siis koen että olen selkeästi ollut tietoisen valinnan uhri elättäjäksi ja lasten isäksi jota on siis käytetty hyväksi, olin varmaan väärässä jonossa kun vaimoja jaettiin :o

Mc

Täällä oltu naimisissa noin 10vuotta, kaksi lasta. Seksiä ei ole ollut tämän vuoden puolella kertaakaan, viimeiset 3vuotta on ehkä 5 kertaa vuodessa ollut seksiä. Aikoinaan oli sen takiahan niitä lapsiakin kai tuli? Mutta kun hän oli tavoitteeseen päässyt niin seksiä ei tarvittu enää. Olen itse johtavassa asemassa ja asumme omakotitalossa ja puitteet niin sanotusti kunnossa, mutta nuo puitteet ovat 100% minun ansiotani. Itse en juo enkä kertaakaan ole vaimoani lyönyt tai vastaavaa. Seksielämäni on kirjaimellisesti oman käden varassa, vaikka joku voisi kuvitella että johtajana olisi helppoa saada seksiä ja nautiskella niin johtava asemani tekee sen että en voi suhata ja sählätä koska urani takia en halua ottaa riskiä (huom: en siis avioliittoni). Tiedän itse että tämä suhde ei tee hyvää itselleni, mutta lapseni tekevät. Joka päivä odotan innolla että näen lapseni ja saan touhuta heidän kanssaan, vaimolla ei ole enää väliä hänen kanssaan asumme samassa osoitteessa hän voisi yhtä hyvin olla siskoni. Emme tappele tai kiukuttele me vaan elämme. Lasten takia tyydyn tähän, mutta koska on oikea hetki? En tiedä mutta sitä mietin jatkuvasti, toivon välillä jopa että hän jättäisi minut ja näin helpottaisi oikean hetken valintaa. Samalla saisin syyn pitää lapset sillä tiedän että miehenä olen alakynnessä mahdollisessa huoltajuus taistelussa. Olen jopa miettinyt ja katsellut läheltä asuntoa jonne hän tai minä muuttaisi, mutta vielä haluan antaa lasten kasvaa kahden vanhemman taloudessa. Niille joilla ei ole tätä ongelmaa niin tällaiset tarinat kuulostavat varmaankin sairailta? Itse siis koen että olen selkeästi ollut tietoisen valinnan uhri elättäjäksi ja lasten isäksi jota on siis käytetty hyväksi, olin varmaan väärässä jonossa kun vaimoja jaettiin :o Mc

Notkahtipa polvet juuri alta kun yhdisti asiat. Miten olen itse luisumassa tätä kohti, miten yhdistän tän tarinan parii tuttuun hajonneeseen liittoon. Mä olen siis lypsettävä ja tussulla kontrolloitava hyväuskoinen idiootti... No hyvin alkaa tääkin päivä.

... jos ei tehdä lisää lapsia, mä lähden...

... jos edes katsot muita naisia, mä lähden...

Nyt kyllä lähtee järki..

Täällä oltu naimisissa noin 10vuotta, kaksi lasta. Seksiä ei ole ollut tämän vuoden puolella kertaakaan, viimeiset 3vuotta on ehkä 5 kertaa vuodessa ollut seksiä. Aikoinaan oli sen takiahan niitä lapsiakin kai tuli? Mutta kun hän oli tavoitteeseen päässyt niin seksiä ei tarvittu enää. Olen......... Mc

Seksi oli jo ennen lapsiakin vain lisääntymisväline. Olis silloin jo pitäny tajuta ja näyttää perävaloja. Mutta kun ikää oli itselläkin. Tää masentaa nykyään joka päivä ja mietin miten tästä pääsis irti. Lapset ovat se jarru, miksi en lähde. Vi-----aaa.

Asianahan tämä on sellainen mitä ei julkisesti huudella missään, sillä ei varmaankaan moni toivo tällaisen asian tulevan ystävien tai kenenkään muun tietoon?

Miehillä varsinkaan sillä kaikkien miesten pitäisi olla "sonneja" jotka jaksavat sängyssä uskomattomia suorituksia, totuus olkoon mikä on.

Mutta pahoin pelkään että tämä on yleisempää kun yleisesti tiedetään? Siis seksittömät avioliitot, onko asiaa tutkittu koskaan?

Nainen saa huoltajuuden, ellei ole todistetusti mielisairas, narkomaani tai alkkis. Silloinkin on epävarmaa saako mies huoltajuutta. Huoltajuuden syyksi ei riitä se, että vaimo jätti. Sossun tädeille on iskostettu, että äiti on sentään äiti ja äitihän on joutunut eroamaan koska isä on niin hankala ihminen, henkistä väkivaltaa ja jopa fyysistä. Todisteita tähän ei tarvita.

toivon välillä jopa että hän jättäisi minut ja näin helpottaisi oikean hetken valintaa. Samalla saisin syyn pitää lapset sillä tiedän että miehenä olen alakynnessä mahdollisessa huoltajuus taistelussa.

Ei se aina noin ole. Mun mies ei jaksanut seksiä, alkoi dokaamaan, käyttämään huumeita, jätti minut ja lapset, vei mun rahat.



Meillä oli toisin päin.

Mulle mies on nautintoväline, intohimon kohde ja koko elämä. Olen ehkä surkea äiti, koska odotan aina innolla sitä hetkeä kun saan lapset nukkumaan ja saamme olla KAHDEN. Pari kertaa vuodessa livistämme mieheni kanssa kahdestaan hotelliin, eikä siellä kaivata/ikävöidä lapsia.

Luettuani kirjoituksen, asiat alkavat valkeneman...

Heräsi paljon ajatuksia ja muistoja kun katsoin ohjelmaa avioerosta miehen kannalta.



Olen 47 vuotias nainen erottanut mieheni 6-7 vuotta sitten.

Syy miksi kirjoitan on se kun haastateltava mies sanoi ettei vieläkään oikein tiedä miksi läheisyys/seksi loppuisuht aikaisessa vaiheessa (yleensä sen jälkeen kun lapsi tulee),

tämän kommentin kuulee aina kun juttelee eronneiden miesten kanssa heidän erostaan eli mielestäni asia on niin että naiset tietävät kyllä miksi mutteivät kerro miehille koska se on aika karu tarina.



Ei ensimmäistä aviomiestä oteta sen takia että häntä RAKASTETTAISIIN SAATIKKA HALUTTAISIIN VILLISTI vaan naiset tekee valinnan selkeästi turvallisuussyistä. Halutaan turvata tulevaisuus itselle ja saada niinsanottu hyvä isä tuleville lapsille.



Tarkoitus ei välttämättä tässä toiminnassa ole niin paha kuin teko on pitkässä juoksussa miehen kannalta.



Täydellistä ja sikamaista loistavan ja kaikkensa perheensä eteen tekevän keskiverron suomalaisen miehen HYVÄKSIKÄYTTÖÄ.



Me suomalaiset naiset viedään mieheltä kaikki rahoja ja itsekunnioitusta myöten.

Vaatimuksia esitämme loputtomasti mitään ei anneta vastalahjaksi ja suomalaisen miehen syyllistäminen on niin helppoa.



Itsekin olen tehnyt samoin, sitten vasta "päästin" mieheni vapaaksi kun lapset olivat riittävän vanhoja pärjätäkseen hyvin.



Eli hyvä mies oli tehtävänsä tehnyt ja voi mennä ikävystyttämästä minua kuoliaaksi.

.

On ihan höpöpuhetta että suomalainen mies ei osaisi tai haluaisi keskustella parisuhteen ongelmista, nainen useammin on mielestäni se joka ei osaa eikä voikaan keskustella koska mistä nainen keskustelisi jos lähtökohdat parisuhteeseen ovat miehen "kusetusta".



Niissä tilanteissa kun aviomiehemme yrittävät keskustella kanssamme ongelmista me naiset sopertelemme yleensä sekavia selityksiä kaikenmaailman toisarvoisista

asioista tiskeistä pyykeistä yövalvomisista( jaksetaanhan sitä kapakoissakin valvoa ja pyykit, tiskit ja duunit kuuluu aina elämään oli lapsia eli ei).



Ihanaa kuitenkin nähdä kehityksen suunta että yhä suurempi joukko miehiä uskaltaa itse lähteä surkeista avioliitoistaan,(marimekkotanttojen propagandasta huolimatta) eivätkä suostu loputtomasti meidän sikamaisten suomalaisnaisten hyväksikäytettäviksi.

Tsemppia herrat ja menoksi

asiat eivät ajan mittaan avioliitoissanne parane vaan pahenevat.

Tuulaus

Luettuani kirjoituksen, asiat alkavat valkeneman...

En kyllä usko, että tuo tarina on kovin monen eron syynä. Vikapuolia on sekä miehissä että naisissa, joskus molemmissa.

En kyllä usko, että tuo tarina on kovin monen eron syynä. Vikapuolia on sekä miehissä että naisissa, joskus molemmissa.

Et tainnut oikein ymmärtää kirjoituksen sisältöä.

Ei kuvattu tapahtumaketju olekkaan eron syynä. Naisen toimintaan liittyy huomattavasti monimutkaisempi mekanismi. Seksin loputtua mies ei ymmärrä mistä on kysymys. Etsitään vikaa itsestä, yritetään kaikin keinoin parantaa tapoja, mutta nainen muuttaa vaatimuksiaan sitä mukaa kun mies toimintaansa muuttaa. Ajan kuluessa miehen henkinen raiskaaminen jatkuu ja jatkuu, kunnes miehen pinna todella loppuu. Vahvimmat hakevat itse eroa ja vaativat lapsia itselleen.

Heikoimmat miehistä alkavat ryyppään, pahoinpitelemään vaimoaan jne. Vasta tästä saadaan syy eroon kun miehestä on tehty hirviö.

Pohjatyö tälle toiminnalle alkaa yleensä nuorimman lapsen ollessa siinä iässä että pystyy itse ottamaan ruokansa kaapista ja syömään sen. Ikä yleensä 9-12 v. Nainen yleensä iskee kun mies on heikoimmillaan, läheisen kuolema, sairaus tai työttömyys, eli silloin kun mies ei ole enään naiselle riittävä resurssi(taloudellinen, lastenhoitaja...).

Hyvät miehet, kun huomaatte suhteessanne linkissä mainittuja asioita kannatta aloittaa salainen oman edun turvaaminen. Erotilanteessa te olette todella heikoilla jos ette ole asiaan mitenkään ennakolta valmistautunut.

Et tainnut oikein ymmärtää kirjoituksen sisältöä. Ei kuvattu tapahtumaketju olekkaan eron syynä. Naisen toimintaan liittyy huomattavasti monimutkaisempi mekanismi. --- Ajan kuluessa miehen henkinen raiskaaminen jatkuu ja jatkuu, kunnes miehen pinna todella loppuu. --- Vasta tästä saadaan syy eroon kun miehestä on tehty hirviö. ---Erotilanteessa te olette todella heikoilla jos ette ole asiaan mitenkään ennakolta valmistautunut.

Toki. Edelleen ole sitä mieltä, että tuo voi olla syys joissain tapauksissa. Samoin kuin se, että mies on totaalinen kusipää, joka vedättää, pettää jne. ja pitää vaimoa taloudenhoitajana ja helppona seksin saamisen keinona.

Suurin osa ihmisistä kuitenkin lähtee suhteeseen enemmän tai vähemmän vilpittäminä. Iso osa eroista johtuu ihan siitä, että ihmiset ovat erilaisia, haluavat eri asioita ja homma urautuu sellaiseksi, että arki ei vain toimi. Joku kestää heikommankin arjen, toinen häipyy etsimään parempaa.

Jokainen avioliitto on omalla tavallaan ainutlaatuinen. Kaikki mitä kirjoitat niistä on varmastikkin totta.



Kyse on kaavasta joka toistuu ja toistuu.



Voiko olla niin että nainen ei itsekkään tajua omaa toimintaansa?



Mitenkä sinä selität seksin loppumisen kun lapset on tehty?

Minä taas olen kuullu pelkästään päinvastaista juttua. Aika monella yksinhuoltajanaisella on ollut alkoholisoitunut hakkaava luuserimies. Baarissakin "pitää" valvoa, mutta onhan se sata kertaa mukavapaa olla pikkupieruissa kavereiden kanssa. Tekstitstä tuli ilmi, ettei elämä mene ihan niin kuin sen suunnittelee.



M34