Lue keskustelun säännöt.
Kaikista pahin loukkaus, mitä toiselle äidille voi sanoa tai tehdä?
Kommentit (33)
Tiedänpä tyypin, joka luulee huono äiti -kortin olevan varsinainen ässä hihassaan, ja käyttää sitä tasan tarkkaan siksi että on kerran saanut kuulla minun pitävän sitä törkeänä loukkauksena. Huvittavinta on, että tyyppi tietää hyvin todellisen tilanteen: hänen omat lapsensa kärsivät rikkinäisestä kodista ja (mm.) vanhempien repivistä draamoista, meillä taas elämä harmonista ja jälkikasvu kukoistaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
juuei, en tietenkään kuvittele että säälistä.
Tarkennan omaa tekstiäni sen verran, että olen sijaisperheessä asunut pienestä asti (en siis varsinaisesti adoptoitu, en vaan jaksanut selittää..) ja samassa perheessä on myös sijoitettuna ollut "sisko". Minä menin perheeseen ollessani 2-vuotias, ja "sisko" oli 4. Tämä "sisko" oli hyvin häiriintynyt jo silloin, ja on sitä edelleen. Tämä hatunnosto siis lähinnä niille, jotka joutuvat lapsen tavallisen kasvatuksen lomassa korjailemaan muiden tekemiä virheitä.
Aito rakkaus lasta kohtaan ei katso sitä, kenen kohtu on odotusaikana venynyt, tai kenen hanurissa ne tikit on. Toki ne ovat asioita, jotka soisin jokaisen kokevan, mutta toisaalta olen niin kiva että soisin jokaisen kokevan myös lottovoiton...aina ei onnistu.
Itsekin syyllistyt kyllä aika erikoisiin asenteisiin...
Kirjoitat tuolla edellä, että kaikille vaan ei niitä lapsia SUODA. SOISIT JOKAISEN KOKEVAN synnytyksen, vertaat sitä oikein lottovoittoon.
Selvästi siis kuitenkin kummastit arvostat biologista lapsensaantia kumman korkealle, vaikka olet itse ollutkin sijaisperheessä.
on joidenkin ihmisten negatiivinen ja kyttäävä asenne, jolloin jokaisesta mahdollisesta virheestä päästään tuikkaamaan se huono äiti-kortti pöytään. Eli hakemalla haetaan paikkoja rääkäistä, kuinka huonosti olet taas lastasi hoitanut.
on joidenkin ihmisten negatiivinen ja kyttäävä asenne, jolloin jokaisesta mahdollisesta virheestä päästään tuikkaamaan se huono äiti-kortti pöytään. Eli hakemalla haetaan paikkoja rääkäistä, kuinka huonosti olet taas lastasi hoitanut.
no vittu mites niitä lapsia tulee??
saako sanoa, että lapset "saadaan"? Sain lapsen. Kaikki ei saa.
Sanonko ehkä että meille tuli lapsi? Kaikille ei tule.
Minä, jos olisin Jumala, SOISIN ihan jokaiselle oman, biologisen lapsen. Ihan siksi, että tiedän sen olevan kova paikka, kun sellaista ei kuulukaan. Sen lisäksi SOISIN, että edes joku silti jaksaisi rakastaa lapsia niin, että osaisi rakastaa myös lasta jolla ei olekaan sama geeniperimä..
Se, että koen, että lapset SUODAAN kertoo pelkästään sen, että minun mielestäni lapset ovat rikkaus, jos eivät biologisille vanhemmilleen, niin sitten adoille/sijaisvanhemmilleen. Tämän toivoisin muidenkin ymmärtävän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sijaisvanhempia ei kyllä käy kateeksi, vaikeaa tämä käytöstapojen kasvatus...
..no niinpä, minäkin päästin ihan kirosanan, ja silti minua rakastetaan. Jännä juttu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
tämmöiselle palstalle kirjoittaa...
Mutta lapsettomalle aika tosi paha on, kun sanotaan, että "eihän niitä lapsia kaikille suoda" ja hymyillään maireasti päälle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mutta lapsettomalle aika tosi paha on, kun sanotaan, että "eihän niitä lapsia kaikille suoda" ja hymyillään maireasti päälle.
tallaset kommentit, ne kertoo sanojastaan aika paljon. Ihmisella on kylla tosi tylsa oma elama tai voi muuten pahoin, jos pitaa omaa oloaan ponkittaa sanomalla tallasia kommentteja.
Samaan sarjaan kuuluu "et lapsettomana voi tietaa mitaan lapsista..."
Pahin loukkaus? Ma en tieda, mika on pahin, mutta mita omalta siskoltani kuulin.... hanella 5 lasta, kaikki tosi allergisia, sai ne ennen mua, kun mina sain esikoisen, ei-allergioita, yksi kommentti oli "olen pohtinut, miksikohan jumala antoi teille terveen lapsen"..... mua se loukkas
Ei ole pahempaa epäluottamuslausetta toisen äitiyttä kohtaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
tässä ketjussa puhuttiin ÄIDEISTÄ.
juuei, en tietenkään kuvittele että säälistä.
Tarkennan omaa tekstiäni sen verran, että olen sijaisperheessä asunut pienestä asti (en siis varsinaisesti adoptoitu, en vaan jaksanut selittää..) ja samassa perheessä on myös sijoitettuna ollut "sisko". Minä menin perheeseen ollessani 2-vuotias, ja "sisko" oli 4. Tämä "sisko" oli hyvin häiriintynyt jo silloin, ja on sitä edelleen. Tämä hatunnosto siis lähinnä niille, jotka joutuvat lapsen tavallisen kasvatuksen lomassa korjailemaan muiden tekemiä virheitä.
Aito rakkaus lasta kohtaan ei katso sitä, kenen kohtu on odotusaikana venynyt, tai kenen hanurissa ne tikit on. Toki ne ovat asioita, jotka soisin jokaisen kokevan, mutta toisaalta olen niin kiva että soisin jokaisen kokevan myös lottovoiton...aina ei onnistu.