Vauvan oikeus itkuun ja huutoon

Jos vauva itkee syystä, niin tietenkään se ei saa itkeä eli sen tarpeet on tyydytettävä. Ja silloin vauva ei itke. Jos itkee vatsa kipuja tai vastaavaa, niin tietenkin saa itkeä ja eihän sitä voi estää.

Joo siis en tarkoita, että vauvan vaan annetaan huutaa, vaan tarkoitin sitä, että vauvalla on oikeus pitää meteliä missä vaan ja milloin vaan. Se ei ole sellainen asia, mihin aina edes pystyy ollenkaan vaikuttamaan. Jos vauva vaikka on kipeänä.

Mitä kaverisi tarkoittaa sillä ettei vauva "saa". Vauvaahan ei voi kieltää. Sen sijaan voi yrittää täyttää hänen tarpeensa niin ettei paljon tarvi itkeä.

Onhan se vähän noloa pitää naapureita hereillä, mutta jos vauvalla on joku ongelma, niin hiljaiseksi saaminen on myös ongelma...

Onhan se vähän noloa pitää naapureita hereillä,

Nolottaako sua kun oma vauva itkee yöllä?

Sellaista odotusta ei voi asettaa ettei vauva itke. Itku on vauvan ainut tapa viestiä.



Tavallisia ihmisiä siellä kerrostaloissakin asuu ja aina niissä on lapsiperheitä ollut. Jos joku ei ymmärrä vauvan itkua, niin olkoon ymmärtämättä. Lapsi ei sen vuoksi saa kärsiä.

kun vauva kiljuu yöt läpeensä. Pitäisihän niiden naapureidenkin saada nukkua, eivät he ole saaneet lasta, vaan me. Olen joskus kysynytkin rappukäytävässä, että kuuluuko se huuto pahasti ja valitettavasti kuuluu.

mut minkäs sille voin, että vauvalla on koliikki. Ja tiedätkö mitä, tässä väsymyksen suossa ei voisi vähempää kiinnostaa..



Aikoinaan opiskelukämppäni naapurissa oli tällainen koliikkivauva. Vaikka itkun hyvin kuulinkin, eikä sitä ollut kiva kuunnella, silti (jopa minulla, itsekkäällä opiskelijalla) oli päällimmäisenä ajatukena respekti niitä vanhempia kohtaan. Ei tullut mieleenkään, että heidän olisi pitänyt pitää lapsi hiljaisena minun vuokseni. Ihan hassu ajatus.

FIKSUT vanhemmat tajuaa, että ihmisiä on seinän toisella puolellakin. Työssäkäyviä ihmisiä, pieniä lapsia ja heidän vanhempiaan, jotka kuitenkin tarvii sitä yöunta. Vauvan voi viedä esim pois seinän vierestä huutamasta, jos tietää että viereisessä asunnossa on makuuhuonen heidän makuuhuoneen vieressä yms. Itselläni on koliikkivauva (tai oli, ei se mikään vauva enää ole..) pahimmasta päästä, ja säilyi sopu naapurien kanssa. Yritin parhaani, että ei huuda seinän vieressä yms, ja juttelin asiasta naapureiden kanssa ystävällisesti myös heidät huomioiden.

Muutimme, ja nyt naapurissamme huutaa lapsi, en ole nukkunut kahteen vuoteen kunnolla kun se huutaa, ja vanhmmat kieltäytyy siirtämästä sitä seinän vierestä pois vaikka asiasta on heille jopa isännöitsijä sanonut. Kun heillä on kuulemma oikeus... huoh, ei varmaan edes tarvi sanoa, että kyse on TEINIvanhemmista, joilla omakin aikuistuminen on niin kesken, ettei ympärilleen näe, kun on vaan se oma napa, ja kato kun MULLA on nyt tää vauva. Ketään muuta ei ole maailmassa.. Naapurisopua ei ole, ja oma lapseni juoksee karkuun heitä (=pelkää), niin karmea meteli kuuluu heiltä öisin.

kun lapseni oli pieni ja itki öisin. Onhan se ihan sama haittasko heitä lapsen itku vaiko eikö, fakta on ettei siinä juuri nukuta kun naapurissa itkee vauva, ja heidän sentään piti jaksaa aamulla nousta.



Onneksi lapseni itki tosi harvoin, ja totta kai lapsen yrittää saada tyyntymään pelkästään lapsen hyvinvoinninkin takia.

Eli tietenkin itkevää vauvaa yritetään rauhoitella MUTTA lähtökohta on se, että vauvalla on oikeus pitää meteliä. Vauvaa ei voi sammuttaa niinkuin stereoita ja käskeä painumaan pois, niinkuin bilettäjiä.