Miksi ahdistun toisten ihmisten seurassa,

Nostampa tätä vanhaa aihetta...Olen huomannut itsessäni samaa kuin ap. Ennen olin sosiaalinen ja viihdyin ihmisten seurassa. Nykyisin en jaksaisi kenenkään seuraa paria tuntia kauempaa. En kuitenkaan koe olevani masentunut, mutta kaipaan vain niin kovasti omaa aikaa. Lasten synnyttyä en ole ollut kotona oikeastaan kertaakaan aivan yksin.

Mullakin on nyt vasta tullut tämmönen. Ei oo mitään diagnosoitu ja olenkin vielä ala-asteella :D Kerran kävin koulupsykologilla ja seuraava aika tulos. Ahdistun helposti kavereideni seurassa ja tykkään olla yksin, mutta sekin vaivaa minua joskus. Isossa porukassa olen aina hiljaa, vain kahdestaan jonkun kanssa olen hieman puhelias, mutta siltikin joidenkin seurassa ahdistun. Tuntuu että yhtään ystävää ei ole, vain kavereita, ja koulussakin aina ahdistun, mutta en haluaisi jäädä aivan yksinkään.

Hyvin tuttua!
Nyt käyn töissä ja olen pakosta siellä sosiaalinen, vaikka aika hiljainen silti ja omissa oloissa niin paöjon kuin mahdollista ettei työt kärsi.
Vapaapäivät haluan olla vaan kotona enkä tavata ketään kavereita tai muita..

Mulla on ollut nyt pari vuotta vastaavaa ja olen töissä. Mietin tosi pitkään mitä joku sanoi mulle tai mitä itse sanoin jollekin, en tiedä mistä johtuu. Ennen olin tosi puhelias mutta nykyään en uskalla puhua juuri mitään kun pelkään mokaavani.

Mä olen pesunkestävä introvertti ja hyvin tuttuja ajatuksia. Töissä olen ns. työsosiaalinen mutta tykkään olla kotona omassa rauhassa ja niin viihdyn parhaiten. En tykkää yhtään lähteä mihinkään shoppailemaan tai drinkeille kenenkään kanssa. 

Sosiaaliset kanssakäymiset kuluttaa mua äärimmäisesti vapaa-ajalla. 

Töissä olen sosiaalinen, mutta vapaa-ajalla jos näen jonkun puolitutun niin en uskoalla/halua mennä juttelemaan. Ahdistun lähteä sosiaalisiin tilaisuuksiin, vaikka viihtyisinkin sitten siellä.

[quote author="Vierailija" time="25.04.2015 klo 19:19"]Mä olen pesunkestävä introvertti ja hyvin tuttuja ajatuksia. Töissä olen ns. työsosiaalinen mutta tykkään olla kotona omassa rauhassa ja niin viihdyn parhaiten. En tykkää yhtään lähteä mihinkään shoppailemaan tai drinkeille kenenkään kanssa. 

Sosiaaliset kanssakäymiset kuluttaa mua äärimmäisesti vapaa-ajalla. 
[/quote][quote author="Vierailija" time="25.04.2015 klo 19:17"]Mulla on ollut nyt pari vuotta vastaavaa ja olen töissä. Mietin tosi pitkään mitä joku sanoi mulle tai mitä itse sanoin jollekin, en tiedä mistä johtuu. Ennen olin tosi puhelias mutta nykyään en uskalla puhua juuri mitään kun pelkään mokaavani.
[/quote]

Mulla kanssa tullut tuollaista liikamiettimistä ihan ahdistukseen saakka että "mitä sanoin ja mitäs se tolla tarkoitti " jne

Tosi kuluttavaa

Siis mitä ala-astelainen tekee vauva lehden palstalla?! (Taidat olla provo)

[quote author="Vierailija" time="25.04.2015 klo 19:06"]

Mullakin on nyt vasta tullut tämmönen. Ei oo mitään diagnosoitu ja olenkin vielä ala-asteella :D Kerran kävin koulupsykologilla ja seuraava aika tulos. Ahdistun helposti kavereideni seurassa ja tykkään olla yksin, mutta sekin vaivaa minua joskus. Isossa porukassa olen aina hiljaa, vain kahdestaan jonkun kanssa olen hieman puhelias, mutta siltikin joidenkin seurassa ahdistun. Tuntuu että yhtään ystävää ei ole, vain kavereita, ja koulussakin aina ahdistun, mutta en haluaisi jäädä aivan yksinkään.

[/quote]

Juurikin täsmälleen sellaista ja jos joku soitti, saatoin sitäkin vatvoa.Ehkä jotain masennusta?



Lähti pois, kun palasin työelämään.

Olen sosiaalisempi vieraiden kanssa kuin ennen, mutta jos käyn liikaa ulkona lyhyen ajan sisään, kyllästyn pahasti. Sitten muuraudun neljän seinän sisään, kunnes helpottaa...