Taas rottweiler tappoi lapsen

Oli juuri otettu perheeseen, aikuinen dobberi. Poika mennyt silittämään, ja koira kävi samantien kiinni.

Onneksi on jo lopetettu... : (

näinhän se aina menee että se hurtta on syytön ja sitä on kiusattu etc.

Silti olen sitä mieltä, että jos koira käy lapseen kiinni, se on entinen koira, ainakin meillä olisi.

Toki lapset pitää opettaa olemaan kiusaamatta koiria, ainakin kun ne syövät ja nukkuvat.

Jos lapsille selitettäisiin miten eläinten kanssa toimitaan, ei näitä onnettomuuksia sattuisi näin paljon.

Toisaalta minusta tietyt rodut pitäisi laittaa luvanvaraisiksi/ammattikäyttöön.

Liikaa näkee egonjatkeena rotikoita, dobbereita, mastiffeja jne...

tästä uutisesta. Saako miettimään kertaakaan jos seuraava otsikko on omasta perheestä.

lol xdxdxdxddxdxdxdxdxdxdxdxdxddxdxxdxddxdxdxdxdxxddxdxdxxdxddxdxdxdxdxxddxdxdxdxdxdxdxdxxdxdxdxdxdxdxdxdxddxdxdxdxdxxdxddxxdxdxdxdxdxdxdxdxdxdxddxxdxdxdxdxdxdxdxdxddx

Ei oo montaa vuotta aikaa, kun bullmastiffeista ja staffeista mouhottiin tappajakoirina. Koirat ja lapset ovat aina arvaamaton yhdistelmä, joka vaatii vanhemmilta ja omistajilta perehtymistä asiaan. Mutta minua huolestuttaa pienten koirien omistajat, jotka naureskelevat näykkyville ja pureville koirilleen. Jos minun saksanpaimenkoirani seisoo takajaloillaan ja haukkuu, sitä ollaan moittimassa huonotapaiseksi ja vihaiseksi. Kun taas kääpiövillakoira tai chihu tekee saman, sille naureskellaan, että ompa söpöä! Työssäni törmään paljon useammin purevaan chihuun tai villakoiraan tai kääpiöpinseriin kuin isoon koiraan. Yksikään kääpiöpinseri ei pääse minun kanssa tekemisiin ilman kuonokoppaa. Totuus on, että puoletkaan koiran omistajista ei ymmärrä, että heillä asuu kotonaan susi. He lässyttävät ja lellivät koiransa piloille ja sitten ihmetellään, että mikä meni vikaan, kun jotain tapahtuu. Jos ottaa koiran olisi syytä opetella koiran käyttäytymistä. Koira ei ole ihminen. Se ei ajattele loogisesti.

Mutta minua huolestuttaa pienten koirien omistajat, jotka naureskelevat näykkyville ja pureville koirilleen.

fiksua ole, mutta kyllä minua huolestuttaa ihan helvetin paljon enemmän rotikat, joitten omistajat ei hallitse koiriaan eikä tajua minkälaisen aseen kanssa ovat liikkeellä.

on suuri merkitys, mutta ei ole sattumaa että näitä onnettomuuksia sattuu eniten joidenkin tiettyjen rotujen keskuudesa. Eri rotujen vietit ja ominaisuudet eroavat paljonkin toisistaan.



Joitakin koiria on helpompi koulutta kuin toisia. Myös hyvin koulutettu koira voi seota ja käyttäytyä agressiivisesti tuhoisin seurauksin. Rodun valinnalla on siis suuri merkitys. Metsästyskoiraa ei pitäisi ottaa ellei koira pääse metsälle, arktisia rotuja ei pitäisi ottaa kerrostaloihin ym.



Jotkut koirat ovat luonteeltaan perhekoiria kun taas toiset leimautuvat tiiviisti yhteen isäntään ja tottelevat vain tätä. Toiset rodut ovat lapsiystävällisempiä luontaisesti kuin toiset. Mielestäni ei ole oikein niin lapsia kuin koiraakaan kohtaan ottaa lapsiperheeseen sopimatonta rotua joihin mielestäni rotweilerkin kuuluu.



Meillä on samojed joka on iso koira, mutta erittäin lapsi- ja ihmisystävällinen rotu, hyvin harvoin agressiivinen. Tällainen koira kuitenkin vaatii paljon liikuntaa ja mahdollisuuden olla ulkona. Jos koira ei aktivoida tarpeeksi purkautuu se usein häiriökäyttäytymisenä jos ei agressiivisuutena niin tavaroiden tai huonekalujen puremisena ym.



Minkäänlaista koiraa ei kannata ottaa jos sille ei ole tarpeeksi aikaa ja intoa kouluttaa sitä. Huonosti käyttäytyvä koira on rasittava eikä siitä ole iloa omistajalleenkaan.

Ei se ole sen koiran vika! Ihan yhtä hyvin sit voidaa ampuu kaikki ne jotka on murhannu jonku! Ihminen tekee sen tietoisesti et tappaa jonku, koira ei vaan ajattele sitä niin! Koira toimii vaistonvaraisesti, ja jos sitä ei ole koulutettu ni se on IHMISEN, ei koiran vika! Koira puolustaa omaansa, ja mulla on ollu ihan kiitettävästi koirii, täl hetkel useempi pitbull ja rotikka, ja saksanpaimenkoira ja dobermannikin löytyy, ja ne ei ikin satuttais ketää ellei ne tajuis esim. mun olevan vaarassa! Se on niitten luonne puolustaa, ne ei ajattele et "Hei, toi on ihminen, mulla ei ole oikeutta kajota", vaan se ajattelee näin "Jos toi tulee lähemmäs ni aion puolustaa itteeni ja emäntääni". Miettikää nyt hiukan. ihan samal taval vois sit ajatella kaikist. "Hei, toi on porist, se voi tappaa tai raiskata mun lapseni!"

Muistakaa nyt et koira elää vaiston varassa.

mutta rottweiler, dobermanni ja muut tämän tyyliset koirat EIVÄT ole lapsiperheen koiria, jos lapset on alle 15v. Näin se vaan on, joku järki pitää olla! Itsekin olen henkeen ja vereen koiraihminen (ja eläinten ystävä muutenkin) ja meiltä tietysti koirakin löytyy, ja pian toinenkin, mutta rotu on kyllä tarkasti mietitty ja valittu sen mukaan että perheessä on pieniä lapsia. Joku rottweiler ei tulisi mieleenikään...! Ihme että jollain tulee... Lapsuudenperheessäni oli isäpuolella metsästyskoirana ulkona useimmiten elelevä itäsiperianlaikauros (myös suomenpystykorvia ja suomenajokoira) kun minä olin 15v ja pikkusiskoni 12v. Velipuolemme oli tuolloin 1,5v ja meni erään kerran koiran ollessa sisällä sitä silittelemään ja koira nappasi veljeä naamasta ihan verille asti. Ja siis niin kiltti ja mukava koira että ei olisi kelleen tullut ikinä mieleenkään moinen. Se oli aivan uskomaton tilanne. Mutta siitä on mieleeni iskostunut se että koira on valittava tarkasti kun on lapsia, ja mikään iso metsästys tai suojelu/taistelurotu nyt ei vaan lapsiperheeseen käy. Ja asia on myös ehdottomasti tehtävä niin päin että kun perhe perustetaan niin ainakin yksi lapsista tulee perheeseen ennen sitä koiraa, joka on ehdottomasti otettava PENTUNA, jotta se koira tottuu pennusta asti lapsiin. Sitten voi lapsia tulla enemmänkin. Mutta koska koirakin on elävä olento niin mielestäni ei ole oikein ottaa koiraa ns. harjoituslapseksi ennen varsinaisia lapsia koska kun lapset tulevat kokee koira mustasukkaisuutta aika varmasti, kun on ennen saanut olla ykkönen ja yhtäkkiä onkin kakkonen. Aina nämä asiat ei tietty mene näin yksinkertaisesti, kun voihan olla että otat sinkkuna sen koiran ja pian löydätkin miehen ja muutaman vuoden päästä haluattekin lapsen. Eihän sille silloin mitään voi. Mutta jos on jo pariskunta joka tietää myöhemmin jossain vaiheessa haluavansa niitä lapsia niin ei mielestäni pitäisi ottaa sitä koiraa ensin. Monet silti tekevät näin. Tulipa pitkä sepustus... No, oli paljon asiaa.

Itse en ottaisi myöskään dobermannia, rottweileria tms. lapsiperheeseen, mutta ystäväni harrastaa dobermanneja..puuhaa niiden kanssa aktiivisesti, ovat hyvin koulutettuja jne. Ei heillä ole minkäänlaisia ongelmia ollut. Perheessä on siis vauva ja 4 vuotias. Kyllä se on omistajstaan kiinni, miten hallitsee rodun! Minä tiedän, että minusta ei olisi kasvattamaan noita rotuja, vaativat TODELLA intensiivistä kasvatusta, kouluttamista ja sitoutumista. JOka ei siihen pysty sitoutumaan, noita rotuja ei pitäisi ottaa.

Mun tutuilla on ollut rottweilereitä ja dobermanneja, mutta kun heille on tullut lapsia niin viimeiseksi noiden rotujen edustajiksi on aina jääneet heillä silloin olleet koirat. Ja nämä koirat on olleet erinomaisen tottelevaisia, hyvin koulutettuja.



Mutta tutut ovat lasten myötä tajunneeet mikä riski tuollai jalostettu koira on lapsille ja päätyneet lasten tulon myötä pienempiin ja perhekoiriksi jalostettuihin rotuihin, jotka eivät ole niin suuri riski lapsille. Erityisesti ovat ajatelleet lasten kavereita, joille kysieset rodut ovat reviiriään vahvasti puolustavina koirina erityinen riski.



Koirapiirissä toimineena näitä perheitä on siis useampia.

Lehdistä olen lukenut 2-3 koiran tappamaa lasta Suomessa. Kaikki ei tule mediaan näistä hyökkäystapauksista. Elimäellä 9-vuotiaan pojan tappoi oman perheen rotikat ja siitä on 

noin kaksikymmentä vuotta. Itseäni purrut lassie niskaan, mäyräkoira käteen pahasti. Kumpikin työssä ollessani. Kävelytiellä mastiffi hyökkäsi. Pääsin sivuun. Kotiovella kimppuun oli hyökkäämässä naapurin rotikka....

Onhan näitä jatkuvasti ilman minkäänlaista härnäämistä tai edes päin katsomista.

Naapurissa oli pikkukoiria, chihuahuaa japikkusnautsereita tai sen sellaisia. Tulivat terassin kautta sisään, kun eivät aidanneet, pureksimaan nilkkoja ja räksyttivät, chuahuat, pihalla yötä päivää.  En viitsi enempää muistella aihetta.