Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Tilastoja alatiesynnytyksen riskeistä?
01.03.2010 |
Haluaisin löytää tilastoja alatiesynnytyksen riskeistä eli mitkä ovat todennäköisyydet erilaisiin komplikaatioihin lapsella (hapenpuute, aivovammat, solisluumurtumat ym.) ja äidillä (eri asteiset repeämät, häntäluumurtumat, myöhemmät sulkijalihaksen ongelmat, henkiset traumat..). Sektion eri riskeistä tietoja löytyy mutta alatiesynnytyksestä en tilastoja ole löytänyt. Uskon kyllä, että alatiesynnytyksessä komplikaatioriski on paljon pienempi jne, mutta olisi helpottavaa, jos oikeasti näkisi onko tietyn ongelman todennäköisyys 0,4, 4 vai 14%. Ja tuntuu kummalliselta, että jos kerta riskejä on niin paljon vähemmän, miksei asiaa todisteta tilastoilla sen sijaan että sanotaan vain "sektiossa riski siihen ja siihen on 8 kertainen verrattuna alatiesynnytykseen". Mutta entäs ne komplikaatiot, joiden riski alatiesynnytyksessä on suurempi (kuten varmasti vaikka tuo sulkijalihaksen toimintaongelma), kyllä minusta niistäkin pitäisi tasavertaisuuden nimissä saada tietoa! En tiedä olenko ainoa, mutta minusta tämä on kummallista, että toisen riskeistä kerrotaan vaikka kuinka tarkkaan ja toisessa vaan todetaan "joskus harvoin tulee komplikaatioita mutta näihin pystytään yleensä puuttumaan pian ja kaiken kaikkiaan synnyttäminen on sekä äidille että lapselle varsin turvallista"
Kommentit (7)
olin tuon itsekin googlettamalla löytänyt, ja jotain viittauksia alatiesynnytykseen tai synnytykseen yleensä toki on, mutten itse ainakaan löytänyt siitä sellaisia tietoja kuin kaipaisin, vaikka luulisi että alatiesynnytyksistäkin tilastoja löytyisi..
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaikki ei tietenkään ole netissä mutta miksi pitäisikään?
Kirjallisuutta
Agata Y, Hiraishi S, Misawa H, ym. Hemodynamic adaptations at birth and neonates delivered vaginally and by Cesarean section. Biol Neonate 1995;68:404-11.
Ananth CV, Smulian JC, Vintzileos AM. The association of placenta previa with history of cesarean delivery and abortion: a metaanalysis. Am J Obstet Gynecol 1997;177:1071-8.
Baskett TF, Sternadel J. Maternal intensive care and near-miss mortality in obstetrics. Br J Obstet Gynaecol 1998;105:981-4.
Chaim W, Bashiri A, Bar-David J, Shoham-Vardi I, Mazor M. Prevalence and clinical significance of postpartum endometritis and wound infection. Infect Dis Obstet Gynecol 2000;8:77-82.
Clement S. Psychological aspects of caesarean section. Best Pract Res Clin Obstet Gynaecol 2001;15:109-26.
Ekeroma AJ, Ansari A, Stirrat GM. Blood transfusion in obstetrics and gynaecology. Br J Obstet Gynaecol 1997;104:278-84.
Erkkola R. Miksi synnytykseen kuollaan vieläkin? Duodecim 1997; 113:457-8.
Goer H. The case against elective cesarean section. J Perinat Neonatal Nurs 2001;15:23-38; quiz 89.
Greer IA. Epidemiology, risk factors and prophylaxis of venous thrombo-embolism in obstetrics and gynaecology. Baillieres Clin Obstet Gynaecol 1997;11:403-30.
Grobman WA, Peaceman AM, Socol ML. Cost-effectiveness of elective cesarean delivery after one prior low transverse cesarean. Obstet Gynecol 2000;95:745-51.
Grönlund MM, Nuutila J, Pelto L, ym. Mode of delivery directs the phagocyte functions of infants for the first 6 months of life. Clin Exp Immunol 1999;116:521-6.
Hall MH, Bewley S. Maternal mortality and mode of delivery. Lancet 1999;354:776.
Hemminki E, Meriläinen J. Long-term effects of cesarean sections: ectopic pregnancies and placental problems. Am J Obstet Gynecol 1996;174:1569-74.
Henderson J, McCandlish R, Kumiega L, Petrou S. Systematic review of economic aspects of alternative modes of delivery. Bjog 2001; 108:149-57.
Henriksson M, Huttunen MO. Järkytyksen lukkiutuminen: traumaperäinen stressihäiriö. Duodecim 2000;116:2255-7.
Jackson N, Paterson-Brown S. Physical sequelae of caesarean section. Best Pract Res Clin Obstet Gynaecol 2001;15:49-61.
Jongen VH, Halfwerk MG, Brouwer WK. Vaginal delivery after previous caesarean section for failure of second stage of labour. Br J Obstet Gynaecol 1998;105:1079-81.
Kaaja R. Laskimotukos raskauden aikana. Duodecim 2001;117:2621-5.
Kirkinen P. Usein toistettu keisarileikkaus. Duodecim 1987;103:1033-9.
Lanska DJ, Kryscio RJ. Risk factors for peripartum and postpartum stroke and intracranial venous thrombosis. Stroke 2000;31:1274-82.
Loverro G, Pansini V, Greco P, Vimercati A, Parisi AM, Selvaggi L. Indications and outcome for intensive care unit admission during puerperium. Arch Gynecol Obstet 2001;265:195-8.
Lydon-Rochelle M, Holt VL, Easterling TR, Martin DP. First-birth cesarean and placental abruption or previa at second birth. Obstet Gynecol 2001(a);97:765-9.
Lydon-Rochelle M, Holt VL, Easterling TR, Martin DP. Risk of uterine rupture during labor among women with a prior cesarean delivery. N Engl J Med 2001(b);345:3-8.
Lydon-Rochelle M, Holt VL, Martin DP, Easterling TR. Association between method of delivery and maternal rehospitalization. Jama 2000;283:2411-6.
Rageth JC, Juzi C, Grossenbacher H. Delivery after previous cesarean: a risk evaluation. Swiss Working Group of Obstetric and Gynecologic Institutions. Obstet Gynecol 1999;93:332-7.
Rajasekar D, Hall M. Urinary tract injuries during obstetric intervention. Br J Obstet Gynaecol 1997;104:731-4.
Rout CC, Rocke DA. Prevention of hypotension following spinal anesthesia for cesarean section. Int Anesthesiol Clin 1994;32:117-35.
Saisto T. Synnytyspelot ja niiden hoitaminen. Duodecim 2000;116:1483-8.
Saisto T, Ylikorkala O, Halmesmäki E. Factors associated with fear of delivery in second pregnancies. Obstet Gynecol 1999;94:679-82.
Salmi MM, Ekholm E, Polo O, Erkkola R. Eklampsia Suomessa 1990-94. Duodecim 1999;115:797-801.
Schenker JG, Cain JM. FIGO Committee Report. FIGO Committee for the Ethical Aspects of Human Reproduction and Women’s Health. International Federation of Gynecology and Obstetrics. Int J Gynaecol Obstet 1999;64:317-22.
Seyb ST, Berka RJ, Socol ML, Dooley SL. Risk of cesarean delivery with elective induction of labor at term in nulliparous women. Obstet Gynecol 1999;94:600-7.
Sjögren B, Thomassen P. Obstetric outcome in 100 women with severe anxiety over childbirth. Acta Obstet Gynecol Scand 1997;76:948-52.
Smaill F, Hofmeyr GJ. Antibiotic prophylaxis for cesarean section. Cochrane Database Syst Rev 2000;2:
Smith GC, Pell JP, Cameron AD, Dobbie R. Risk of perinatal death associated with labor after previous cesarean delivery in uncomplicated term pregnancies. Jama 2002;287:2684-90.
Wagner M. Technology for birth: a consensus meeting in Fortaleza, Brasil. Pursuing the birth machine: the search for appropriate birth technology. Sydney, ACE Graphics, 1994, s. 174-208.
Waterstone M, Bewley S, Wolfe C. Incidence and predictors of severe obstetric morbidity: case-control study. BMJ 2001;322:1089-94.
Weinstein D, Benshushan A, Tanos V, Zilberstein R, Rojansky N. Predictive score for vaginal birth after cesarean section. Am J Obstet Gynecol 1996;174:92-8.
Wilkinson C, McIlwaine G, Boulton-Jones C, Cole S. Is a rising caesarean section rate inevitable? Br J Obstet Gynaecol 1998;105:45-52.
Xu B, Pekkanen J, Hartikainen AL, Jarvelin MR. Caesarean section and risk of asthma and allergy in adulthood. J Allergy Clin Immunol 2001;107:732-3.
http://www.stakes.fi/tilastot/tilastotiedotteet/2008/Tt32_08.pdf
tässä on esim. kohdassa muita synnytystoimenpiteitä kerrottu kuinka paljon one repeämän ompeluita yms..
niin ne on niitä pahimpia repeämiä.. nelonen on se et repeää peräsuoleen asti ja menee sulkijalihaksetkin.. jos et tiennyt niin tiedoksi ettei tarvi lähtee niitäkin selvittämään..
Eli ainakaan vakavat repeämät eivät näytä olevan kovin yleisiä, mikä on helpottaa :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kymmenkunta tikkiä, jotka vielä ratkesivat. Pidätyskyky virtsan osalta meni reiluksi vuodeksi ja koskaan ei todennäköisesti palaa sille tasolle kuin tarvitsisin. Kaikissa tilastoissa synnytykseni on varmaan kirjattu ilman toimenpiteitä.
Alue: Aihe vapaa
http://www.duodecimlehti.fi/web/guest/etusivu?p_p_id=dlehtihaku_view_ar…