Lue keskustelun säännöt.
Miksi pitää kehua lapsen "aikaisia" taitoja muille äideille?
15.01.2009 |
Mikä sen poitti on? Onko se jotakin omistajan ylpeyttä, jos lapsi osaa JO NYT puhua, pissiä pottaan, hyppiä, kiipeillä, keinua, juosta jne? Onko äiti ollut huolissaan lapsensa kehityksestä?
Tätä samaa jaaritusta kuulee jatkuvasti leikkipuistossa, kerhoissa jne.
Kommentit (8)
vähintään uutisoinnin aihetta. Kyllähän sitä haluaa omalla rakkaalla lapsella vähän kehua, jos se jotain sattuu oppimaan ennen "normaalia" oppimisikää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ja ylpeä omasta lapsesta ja on mukava puhua siitä, parempi puheenaihehan se on kuin joku ikuinen kitinä ja valitus jostain asiasta. Ei siitä tarvi alkaa vertaileen omaan lapseen tai kilpaileen lasten saavutuksilla.
se porukan hitainkin on oppinut saman taidon?
Kyllähän vanhempi voi olla lapsestaan ylpeä, vaikkei lapsi kehittyisikään erityisen nopeasti. On aikuisten ajatusmaailmasta tuo lasten "kilpailuttaminen". Äiti on ylpeä lapsestaan, piste. Kyllä mäkin olen innoissani siitä, että kuopus oppi muodostamaan lauseita, vaikka teki sen paaaljon myöhemmin kuin verbaalisesti lahjakas esikoinen. Se on yksinkertaisesti hienoa, kun lapsi alkaa tehdä jotain, mitä ei ole ennen osannut tehdä. :)
hieman nauratti kun äitinsä kertoi tämän. En viitsinyt kysyä, että oliskos vauvalla ilmavaivoja
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suomessa vaan ollaan niin kirjaimellisia kaiken oppimisen kanssa, kun on neuvola, joka seuraa ja antaa aikatauluja. Äidit siinä sitten vertailevat lapsiaan ja kehuvat omiaan ihan tavallisista asioista, jotka jokainen kuitenkin oppii kouluikään mennessä (ikäänkuin joku hyppimään oppiminen/vaipattomuus alle 2v. olisi merkki suuresta älykkyydestä).
Suomi on sit täynnä tulevia Nobelisteja! Ai niin, mutta kouluiässä ne kaikki kulkee ilman vaippoja......
Meillä tyttö hymyili kolmiviikkoisena vastavuoroisesti neuvolantädille, joka totesi sen olevan jo oikeaa hymyä. Eiköhän pariviikkoinenkin voi kyetä samaan.
Minusta on kiva puhua lapsista ja myös heidän taidoistaan, ei kotiäidillä paljon puheenaiheita ole. Ihme ilonpilaajia tollaset ap:t.
keksitä muutakaan sanomista toisillemme.
Joskus se on että "nyt tuo nuorimmainen on oppinut konttaamaan" ja joskus se on että "ei tuo kolmevuotias vieläkään osaa pukea talvihaalaria päälleen".
Mitä vain hölötystä ettei ihan hiljaa tarvitsisi olla, ei meillä kuitenkaan ole mitään muuta yhteistä kuin lapsiperhe-elämä.