Mun mielestä erityislapset on ihan normaaleja

samoin välillä tuntuu että normaalipainoinen on outo ja vähemmistössä.

Erityisesti yksinhuoltajien lapsilla on useasti erityisstatus. Saavat sitten helpommin kotiapua, tukiperheitä ym. Ovelaa!

..keskipalkkainen hetero ydinperheessä, jossa tavallinen lapsi/lapsia. En ole mikään homovihaaja, en todellakaan, mutta alan ymmärtämään niitä jotka ovat väsyneitä kaiken erikoisen korostamiseen.

ihan kuin tavallinen ja normaali lapsi ei olisi erityinen.

että tuon "erityisstatuksen" määrittelee lääkäri. eikä niitä ihan tuosta noin vaan jaella.

ja kela tarvitsee aina lääkärinlausunnon jos korvaa jotain "apuja"

että jos ei olisi sellaista koululaitosta kuin meillä ja niin täyteen tupattuja päiväkoteja, niin paljonkohan olisi tarvetta erityislasten diagnooseille... Ongelmahan ei kai usein ole lapsen käytös sinänsä, vaan se, ettei sillä käytöksellä pärjää päiväkodissa/koulussa.

sitä vartenhan sitä diagnoosia haetaan, kun ei sovi "muottiin". Jos olisi jo valmiiksi pienemmät ryhmät ja ongelmatilanteisiin saisi muutenkin tukea, niin mitään diagnooseja (ja leimautumista) ei tarvittaisi.

on tosiaan se, että aikamme arvostaa yksilöä ja yksilöllisyyttä, ei niinkään yhteisöjä. Ja SILTI on pakko ujuttaa lapset niin ahtaisiin muotteihin mitä esim. koulussa täytyy olla. Ymmärrän täysin, ettei opettaja voi opettaa asioita eri tavoilla kolmellekymmenelle tenavalle, mutta luulisi, että sivilisaatiomme olisi kehittänyt jonkin fiksumman tavan kasvattaa lapsia ja nuoria.



Itseäni ainakin ahdistaa vanhemmuudessa se, että lapselle tietysti täytyy sanoa, että hän on rakas ja tärkeä juuri sellaisena kuin on, mutta samaan hengenvetoon on jo esitettävä tukku vaatimuksia, jotka voivat liittyä ihan lapsen persoonaan (esim. täytyy käyttäytyä reippaasti ettei tule kiusatuksi jne.).



#7

on ihan luonnotonta olla keski-ikäinen hissukka jo 5-vuotiaana.

Minusta erityislapset ovat aina olleet niitä normaaleimpia on ihan luonnotonta olla keski-ikäinen hissukka jo 5-vuotiaana.

Minä olin erityislapsi. Nyt olen erityisaikuinen. 5-vuotiaana olin nimenomaan hiljainen hissukka. Erityislapsi ei tarkoita häirikköä.

Erityisesti yksinhuoltajien lapsilla on useasti erityisstatus. Saavat sitten helpommin kotiapua, tukiperheitä ym. Ovelaa!

Olen yh, ja yksi lapsistani omaa "erityis" statuksen, ja saa pari kertaa viikossa koulussa erkan kanssa tehdä töitä. Kotiavut ja tukiperheet yms oveluudet ovat harvoille.

"erityisen" kanssa. en ole hakenut apuja enkää tukia, mutta opettaja osaa paremmin huomata lapsen tarpeet, jotta suoriutuu samasta kuin muut.



kotona sitten väännetäänkin rautalankaa ja kasvatetaan samoista asioista vuodesta toiseen ja opetetaan sosiaalisen toiminnan malleja vuodesta toiseen, päivästä toiseen ja usein tunnista toiseen.



ns. tavis lapsen kanssa tehtäisiin kaikkea helppoa ja kivaa, kun vaan olisi aikaa hänelle!