mitä ajattelet vanhemmista joilla 1 lapsi
Eli mol.vanhemmat akateemisia, työssäkäyviä, lapsi 10h päivässä päiväkodissa, illalla vanhemmat harrastavat omia juttujaan vuorotellen. KAIKKI viikonloput(pe-su) on lapsi isovanhemmilla hoidossa, jotta pariskunta pääsee "juhlimaan" kavereittensa kanssa.
Sivusta olen seurannut ja kyllä vaikuttaa tosi oudolta. Miks tehdä lapsi jos sitä ei jaksa hoitaa?
Tää on kait sitä pullamössösukupolvea?
Kommentit (16)
joiden elämää "lapsen tulo ei muuta ollenkaan". Ei haluta tinkiä mistään niistä jutuista, joita lapsettomana tehtiin. Lapsi rukka.
tiedän perheen jossa kaksi lasta, asutaan isovanhempien vieressä, lapset aina siellä, koulun/tarhan jälkeen viikonloppuisin, isovanhemmat vie lomille ym ym että vanhemmat voi risteillä, nukkua tms.
meillä on yksi lapsi ja hän käy siellä missä mekin, tosin baariin lähdetään yksi kerrallaan... :)
Ettei tarvi viikonloppujakin viettää vieraan hoitajan kanssa.
Minusta olisi kummallista alkaa arvostella toisten valintoja, oli kyse sitten asumisesta kaupungissa, maalla, lemmikkieläimineen tai ilman, oli sitten yksi tai kymmenen lasta.
Kunhan kukaan ei yritä pakottaa minua omiin rooleihinsa, niin eläköön onnellisena omine valintoineen.
Kummastuttaa, eikö sinulla ole omaa elämää elettävänä? Vai onko oma elämäsi niin onneton, että yrität keksiä muuta ajateltavaa?
Eikä ainoastaan akateemisesti koulutettujen vanhempien kohdalla vaan ihan jokaisessa yhteiskuntaluokassa.
Eikä ainoastaan akateemisesti koulutettujen vanhempien kohdalla vaan ihan jokaisessa yhteiskuntaluokassa.
Minusta olisi kummallista alkaa arvostella toisten valintoja, oli kyse sitten asumisesta kaupungissa, maalla, lemmikkieläimineen tai ilman, oli sitten yksi tai kymmenen lasta.
Kunhan kukaan ei yritä pakottaa minua omiin rooleihinsa, niin eläköön onnellisena omine valintoineen.
Kummastuttaa, eikö sinulla ole omaa elämää elettävänä? Vai onko oma elämäsi niin onneton, että yrität keksiä muuta ajateltavaa?
ihmisiä! Taitaa lapsi olla kiintynyt enemmän isovanhempiinsa kuin äitiin ja isään! isä ja äiti rakastaa enemmän omaa elämää kuin lastansa. Jotain rajaa!
Kalahtiko kalikka?
Lainaus:
Minusta olisi kummallista alkaa arvostella toisten valintoja, oli kyse sitten asumisesta kaupungissa, maalla, lemmikkieläimineen tai ilman, oli sitten yksi tai kymmenen lasta.
Kunhan kukaan ei yritä pakottaa minua omiin rooleihinsa, niin eläköön onnellisena omine valintoineen.
Kummastuttaa, eikö sinulla ole omaa elämää elettävänä? Vai onko oma elämäsi niin onneton, että yrität keksiä muuta ajateltavaa?
Vastaa viestiin Ilmoita asiaton viestiKerro kaverille
touhua tehtailla lapsia, vaikka ei ole kykyä eikä vähäisintäkään halua heistä huolehtia. Valitettavasti tällaista tapahtuu olipa vanhemmat akateemisia eli eivät. Todella surullista lasten kannalta.
Tulis tarpeeseen!! Me ollaan oltu viimeks jossain kahdestaan vähän vajaa viisi vuotta sitten. Sen jälkeen ei olla kertaakaan saatu lapsia mihinkään yöhoitoon. Muutaman kerran vuodessa on ollut lapsenvahti meillä kotona kyllä, mutta ei aamuun asti.
joiden elämää "lapsen tulo ei muuta ollenkaan". Ei haluta tinkiä mistään niistä jutuista, joita lapsettomana tehtiin. Lapsi rukka.
Meidän lähipiirissä on lähes tuollainen perhe. Molemmat akateemisia, mutta kumpikaan ei käy töissä. Mummot hoitavat ainoaa ja pitkään odotettua lasta vähintään 4 pv viikossa aamusta iltaan.
Mummot ovat todella väsyneitä, mutta eivät uskalla kieltäytyä hoitamasta. Jopa sairaana mummot hoitavat lasta, kun vanhempien täytyy päästä milloin minnekin. Baareissa nämä eivät käy, mutta eivät jaksa yhtään lasta.
Eikä ainoastaan akateemisesti koulutettujen vanhempien kohdalla vaan ihan jokaisessa yhteiskuntaluokassa.