Lue keskustelun säännöt.
Sijaiseksi lastenhoitajana päiväkodissa -mihin haluatte että kiinnitän huomiota
26.02.2010 |
hyvän ja turvallisen hoitopäivän saamiseksi?
Sain sijaisuuden n. 3 kuukaudeksi, ala on tuttua ja kokemusta kertynyt.
Kun menee sijaiseksi huomaa eri tapoja, kuinka missäkin toimitaan.
Sijaisena ensin katson tilanteita, en ala "muuttamaan" aiempia käytäntöjä, mutta voin omaalta osaltani tehdä asioita paremmin tai paremmiksi jos näen aihetta, kuulen epäkohdasta.
Olen ollut eräässä paikassa jossa johtaja tuli kertomaan pienet kiitoksensa. Hän totesi kuinka ulkopuolisen silmin näkee sellaista, jota ei välttämättä vakiporukka ole ajatellut sen ihmeemmin, tarvitseeko jotain muutosta tai mikä voisi olla toisin.
Nyt on hyvä tilaisuus valottaa epäkohtia tai ehdottaa parannuksia noin yleensä...
Mitä lapsenne toivovat tai haluavat ettei olisi niin tai näin?
Kommentit (5)
lapset ovat todella erilaisia keskenään syömisjutuissa. joku voi jäädä nälkäiseksi, jos ei syötetä. toinen tas voi saada traumoja, jos pakkosyötetään. Vanhempien kanssa pitäisi keskustella siitä, millainen lapsi on kotona.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
olen jo ihmetellyt aiemmissa paikoissani miksi lasten on riisuttava pikkuhoususilleen,
Vaikea alkaa "kapinoimaan" sijaisena tästä riisumisesta, mutta olen käynyt lasten sänkyjen luona työntämässä "peitteet" aivan kiinni kehoon, ettei väjyys päästä kylmää ilmaa jalkoihin ja muualle. Olen hakenut lisäpeitettä sen kummemmin kyselemättä.
Mitähän vakiporukka tulee sanomaan kun ilmotan ettei enää tarvitse riisua sukkahousuja, vaikka ovat ennen riisuneet?
Syömisestä olen samaa mieltä kanssanne. Olen esim. mielelläni mennyt istumaan kaveriksi sellaisen lapsen viereen joka ei halua enää syödä muiden lähtiessä, mutta tiedän kuinka tärkeää olisi lapselle tuo ruoka, lounas tai muu päivän aikana ja- koska on sitten syönyt mielellään kun on joku "seurana2
En koskaan mene ryntäämään lasten lähelle niin, että ottaisin heti oikeuden jonka mukaan lapsen pitää hyväksyä minut heti, uutena ihmisenä, vieraana kasvona.
Annan lapselle aikaa tehdä omat johtopäätöksensä minusta, hymyilen ja lähestyn asteittain.
Kerran kun aloitin vuoden sijaisuuden esikouluikäisille, olikin haastetta kerrakseen. Ensimmäisenä työaamunani johtaja tuli pahoitellen kertomaan kuinka kaksi työkaveriani, lastentarhanopettajat olivat jääneet sairaslo,alle vatsataudissa. Apunani oli ryhmässä vakinaisena oleva avustaja. Muualta osastoilta emme saaneet apua, mutta siinähän se päivä meni.
Mielenkiintoista taas nähdä missä mennään. Ap
koulutuksesi? kiinnostaa. Ja oletko juuri valmistunut?
En ole juuri valmistunut. Olen jo vuosia ollut alalla muutettuamme pieneen kuntaan ei ole ollut vielä kuin sijaisuuksia, sillä minulla ei ole ajokorttia ja yleisillä kulkuneuvoilla en ehdi aikaisiin aamuvuoroihin, vasta n.klo 7.00 aikaisintaan ja iltavuoroon voin jäädä jos pääsen siten että ehdin viimeiseen bussiin tai junaan.
Sijaisuuksissa on tiimin muut tehneet äärivuorojani, mutta ei se pidemmältä ajalta ole muille kivaa.
Koulutusta -lähihoitajan koulutus lapsiin ja nuoriin suuntautuneena, kasvatustieteen 15 ov, työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov, erityispedagogiikkaa...
ja anna lapsille peitto jos haluavat