Käyttävätkö ystäväsi/tuttavasi hyväkseen ammattitaitoasi?

Kyllä mua usein pyydetään tekemään juhlissa meikit ja manikyyrit..ja sitten kun joku tulee kyläileen niin usein myös pyydetään ripsien ja kulmien värjäystä!Mua ei se nyt niin hirveästi rasita :) Tykkään työstäni ja pyydän maksun aina jos niihin menee mun itse tilaamiani aineita :)

mua haittaa auttaa ystäviäni, tosin aika vähäistä se on ollut. Minä käyn mielelläni maalaamassa ja tapetoimassa tutuilla enkä muuta palkaa tarvi kuin kaffet ja pullat.

esim. kampaajasukulaistani.

ja koko ajan on joku sukulainen pyytämässä häntä tekemään kauppakirjaa tai perunkirjotusta tai muuten kysymässä lainopillista neuvoa kaikkeen. Yksi jopa kysyi voisiko mieheni ihan sukulaisuuden perusteella edustaa häntä yhdessä riita-asiassa, siis ilman että tyyppi olisi mitään maksanut!



Yksinkertaisia neuvoja tai juttuja hän ihan mielellään hoitaa läheisille sukulaisille tai hyville ystäville, mutta ihmiset ei tajua, että esimerkiksi jonkun kirjelmän laatiminen kestää tunteja (puhumattakaan siitä ajasta joka menee asiaan, oikeuskirjallisuuteen yms tutustumiseen).



Minua tämä asia on ruvennut tosiaan riipomaan - esim silloin kun hän on lomalla, niin hänelläkin on oikeus myös lomailla. Ei silloin tarvitse selvittää taloyhtiön juridisia ongelmia!

multa (olen kahden lakimiehen assari) kehdataan kysellä neuvoja tyyliin "voisitko siellä töistä kysyä...". ARRGGHHH.

mutta en kyllä hyväksikäytöks tuota katsoisi..ystävänpalveluksena enneminkii :D Meillä kanpaaja suvussa ja siellä surutta juostu koko perhe...tosin ollaan sitten vastapalveluksena laitettu asuntoon sähköjä valisimia..autettu rakentamisessa...tosin meillä sujuu näin hyvin...ja Naapuri kävi korjaamassa meillä putki..ja me autetaan sitä lumitöissä traktorilla jne...paljon muitakin esimerkkejä ois! Mutta jos palvelukset ei oo vastavuoroisia ni sillon kai se hyväksikäyttöä...:D tosin taas ihmettelen teitä jotka ette uskalla sanoa että voisko hoitaa ihan tuolta toimiston kautta tai sitten että maksusta kyllä mutta omasta pusista ja ajasta ei näitä ilmasia palveluja tuoteta!

antaa sairaanhoidollisia neuvoja... kyllähän kaverit soittaa jos niillä on jotain neuvoa kysyttävänä. Vaihdan kyllä tarvittaessa haavasiteetkin ja poistan tikit jne. Enkä peri maksua palveluistani :)



Mies tekee kavereille sähkötöitä, kunhan itse hankkivat tarvikkeet tai maksavat jos mies tilaa ne tukusta. Palkaksi saa sitten ruuat "työmaalla" ja monesti lisäksi viinipullon tai jotain muuta pientä.



Kaverit sitten vuorostaan auttaa meitä oman ammattialansa mukaan kukin, ja muutenkin autellaan toisiamme puolin ja toisin muissakin kuin työasioissa.

Lääkärinä otan jonkin verran kantaa kavereiden asioihin ja kirjoittelen reseptejä. Eikä se haittaa jos on selvä tapaus. Mutta jos yhtään epäselvää tai en tunne osaavani asiaa en suostu ottamaan kantaa, jotta ei tuu tuttavien kanssa töpeksittyä. Ihan mielellään autan jos pystyn.

Minullakin on oikeus perhe-elämään. Olemme mieheni kanssa molemmat yrittäjiä ja raja on selvä; ei kiitos töitä viikonloppuisin, lomalla tai vapaa-aikana.

Hänet kutsuttiin illanviettoon ystävien luokse. Saavuttuaan paikalle illan järjestäjät ilmoittivat, että ruoka-ainekset ovat sitten tuolla keittiössä. Ajattelivat, kertomatta siitä mitenkään etukäteen, että ystäväni sen ruuan laittaa kun kerran osaa paremmin.



Ilta ei oikein sujunut suunnitelmien mukaan. Ruoka tehtiin loppujen lopuksi yhdessä, kun ystäväni ilmaisi, mitä meiltä on kutsusta saapua laittamaan muille ruokaa.

Itse olen kätilö ja kaverit vähemmän kyselevät neuvoja. Jonkin veran tietysti, mutta puolitutut sukujuhlissa tai muissa kökkäjäisissä ovat pahimpia. Pitäisi ottaa kantaa synnytyksen kulkuun yms. Turha selittää, että vaikea kommentoida, kun ei tiedä kokonaisuutta. Nooh, ei sentään tarvi sisätutkimuksia tehdä ; )

...tosin pyynnöt eivät ole kovin vaativia. Saatan soittaa (tosin pyytäjän puhelimesta tietty) ulkomaanasioita tai kääntää toiselle kielelle jotain papereita jne.



Vastavuoroisuutta en odota, sillä se joka antaa, saa ennemmin tai myöhemmin jotakin joltain toiselta taholta, jos ei siltä jota on auttanut. Näin se vaan menee.

olen entinen kampaaja ja kyllähän tuota pitkään käytettiin hyväksi. Nykyään olen karsinut ne hommat aivan minimiin, teen vain lähipiirin enkä ketään vieraampia.

niin kyllä, muuten ei. Kun ei oo virallista ammattia. Usein odotetaan apua, näissä tavallisissa jutuissa. Pyydetään apua ruoanlaitossa, leipomisessa juhliin, vaatteiden korjaamisessa, lastenhoidossa, monessa asiassa mitä kotiäidit tekevät.



Mutta koska se ei ole virallinen ammatti, niin sitähän ei tietenkään lasketa. Ja tarkoitin, että perheen ulkopuoliset pyytävät apua. Kun tietävät, että osaan. Onko sillä merkitystä auttaako virallisen koulutuksen kanssa vai ilman koulutusta, jos hallitsee asia, jossa apua tarvitaan?

ja se on ihan ok. Isäni on pappi ja häntä on pyydetty kastamaan useaankin perheeseen lapsia tyyliin "samalla kun liikutte täällä päin" (kyseessä siis tutun tutut eri paikkakunnalla.

Ihan lähisukulaisia tai ystäviä vielä autankin, mutta siinä menee raja.

Mutta esim kerran kaverini sisar (jota en todellakaan tuntenut) soitteli ja kyseli neuvoja.

Kehtasi vielä loukkaantua, kun ei apua saanut. Olisi halunnut kysellä miten toimia eräässä asiassa jäämättä kiinni.