Mitä mieltä 31v naisesta, jolla ei

Mitä mieltä tästä nyt pitäisi olla?!? Kuulostaa ihan normaalilta.

Jos jäisi työttömäksi niin sitten katsoisin että pitäisi kouluttautua! ;)

Ihan hyvältähän tuo kuulostaa, jos ehtii harrastaakin paljon, vaikka on kolme lasta. Kade olen siitä, että on tuohon ikään mennessä tehnyt jo lapset. Mutta itse arvostan koulutusta (ja nautin itseni sivistämisestä) siinä määrin, että en nykytilaani tuohon vaihtaisi.

on töitä, lapsia, harrastuksia!

enää näissä ikäluokissa. Joku ongelma sillä on, kun on jättänyt koulut kesken. Ja siis se on kesken, että on vain lukio käytynä.

luettavaa :) t.ap

On lapsia, on töitä ja harrastuksia, pitää matkustelusta, siinä se. Ihan mukavalta elämältä vaikuttaa.

Monta ammattia oppii parhaiten käytännössä. Nykyään mun mielestäni turhankin paljon kytätään niitä tutkintopapereita (ja kyllä, minulla ON kaksikin ammattitutkintoa suoritettuna + muita lisäkoulutuksia).



Hyvältä vaikuttaa, mutta varaudu siihen ap, että se ammattitutkinto on mahdollisesti jossain vaiheessa suoritettava. Jos työt loppuu nykyisessä paikassa, voi olla vaikea saada uutta ilman asianmukaista koulutusta. Valitettavasti monet työnantajat vaatii ihan kaikkeen koulutuksen.



Ps. Äidilläni sama homma kuin sinulla, on käynyt "vain" lukion ja koko ikänsä ollut pankissa töissä :) Ihan siinä tiskillä sekä hieman muitakin tehtäviä. On nyt jo 58v, joten tuskin ammattikoulutusta enää hankkiikaan!

korkeintaan saatan miettiä, että onpa onnellinen, jos on saanut paikan työelämästä ilman vuosien kituuttelua opiskelijana. Ja että ehtii harrastaa, vaikka noin monta lasta.

Monta ammattia oppii parhaiten käytännössä. Nykyään mun mielestäni turhankin paljon kytätään niitä tutkintopapereita (ja kyllä, minulla ON kaksikin ammattitutkintoa suoritettuna + muita lisäkoulutuksia).

Hyvältä vaikuttaa, mutta varaudu siihen ap, että se ammattitutkinto on mahdollisesti jossain vaiheessa suoritettava. Jos työt loppuu nykyisessä paikassa, voi olla vaikea saada uutta ilman asianmukaista koulutusta. Valitettavasti monet työnantajat vaatii ihan kaikkeen koulutuksen.

Ps. Äidilläni sama homma kuin sinulla, on käynyt "vain" lukion ja koko ikänsä ollut pankissa töissä :) Ihan siinä tiskillä sekä hieman muitakin tehtäviä. On nyt jo 58v, joten tuskin ammattikoulutusta enää hankkiikaan!

ja olen ihan työssäoppinut ja toki työnantaja on kouluttanutkin jonkin verran. Viime kesänä sain työtarjouksen johon tartuin, eli ihan hyvin työnantajat arvostavat tuota kokemustakin ja hyvä niin. Koulunpenkille sinänsä en varmaan enää palaa, mutta lasten kasvettua vielä muutaman vuoden täytyy varmaan jokin tutkinto suorittaa työn ohessa.

+ hänellä vaikuttaa olevan hauska ja vauhdikas elämä.

+ kiva kun lapsia noin monta ja on vielä nuori.



- itse olisin ehkä tuossa tilanteessa huolissani siitä, että jos työt loppuu niin ei ole helppoa löytää uutta + itse olen sen verran laiska luonteeltani, että opiskelu kolmen lapsen kanssa olisi liian raskasta (koska töissäkin pitäisi ehkä käydä opintojen ohella).



- itselleni ei olisi löytynyt mieluista työtä ilman korkeakoulutusta, joten itse en olisi tyytyväinen tuohon, mutta ei ole mitään syytä miksi joku muu ei olisi.

pääsee ilman sen kummempaa koulutusta ja palkkakin ihan hyvä. Ei loppujen lopuksi monella korkeakoulutetulla ole yhtään sen ihmeellisempi palkka. Ja tosiaan liikaa kytätään noita koulutuksia, monen työn oppii vasta käytännössä ja itse tekemällä. Mulla on mennyt vähän maku tohon koulutusjauhantaan, muistan kuinka yläasteella ja lukiossa uhkailtiin, että ilman koulutusta ei saa mitään työtä, siis suunnilleen tohon tyyliin ja asiat on lopulta olleet aivan täysin. Lisäksi Suomessa on aivan järjetön tavoite, että 70 % ihmisistä pitäisi olla korkeakoulutettuja. Ei tarvitse, sillä Suomessa ei 70 % työpaikoista vaadi korkeakoulutusta.



Mielestäni koulutus on usein yliarvostettua, itse olen korkeakoulussa opiskellut ja eipä se nyt mitenkään ole minua muuttanut paremmaksi kuin pelkkiä lukiotaustaisia. Että en jaksa vaivata jos jollakin "vain" lukio koulutuksena. Pääasia, että viihtyy elämässään.

jos käy töissä ja on tyytyväinen elämäänsä muuten. Ehkä jotain koulua olisi hyvä käydä joskus, että saa ammatin, mutta jos töitä on, niin kait se on jokaisen oma valinta.

joten mielenkiintoinen työ on kyseessä. Tiedä sitten mitä lisää datanomiopintojen suorittaminen loppuun voisi tuoda, tuskinpa se enemmän takeita antaisi työpaikan pitämiselle/uuden saamiselle?

Kauppaoppilaitos jäi vähän kesken, kun työelämä vei mukanaan. Olin mukavassa työssä, sain kolme lasta mieheni kanssa, asuimme välillä ulkomaillakin. Jossain kohtaa sitten tuli tunne, että ehkä voisi vielä jotain yrittää saavuttaa, ja jatkoin opintoja aikuisena. Suoritin amk-tutkinnon, sain vielä paremman työpaikan, ja nyt olen hakeutumassa edelleen jatkamaan opintojani. Ja on ihan sellainen olo, että näin sen piti mennäkin.

ilman koulutusta/ammattitutkintoa.

Tosin ikää 28 ja kolmas lapsi vasta tulossa, eikä tällä hetkellä omille harrastuksille jää paljoa aikaa. Itse olen TODELLA tyytyväinen elämääni, mutta aina välillä törmää ihmisiin, jotka pitää meitä "sivistymättömiä" ihan nollina. Mutta pitäkööt, ei se mua haittaa! Minä nautin elämästä näin! Unelma-ammattini olisi päiväkodintäti ja lastenhoito/kasvatusalaa voisin opiskellakin, mutta alan palkat ei oikein motivoi (kun on sattunut käymään niin hyvä munkki, et oma palkkani on 2-3kertaa suurempi, kuin pk-tätien).

taidat olla aika lahjakas :) Tarkoitin vain sitä, että omaan "lempityöhöni" ei olisi edes teoriassa päässyt ilman korkeakoulutusta.

Ehkä se on niin, että pätevät pärjää joka tapauksessa, meidän muiden pitää hankkia tutkintoja.

t. 13

joten mielenkiintoinen työ on kyseessä. Tiedä sitten mitä lisää datanomiopintojen suorittaminen loppuun voisi tuoda, tuskinpa se enemmän takeita antaisi työpaikan pitämiselle/uuden saamiselle?