Miehen vaikeus hyväksyä erityilapsi - pitäisikö erota?
Ei varmasti ole kellekään helppo hyväksyä sitä, että lapsi ei kehity samaa tahtia kuin terveet.
Mutta kun ei ole vaihtoehtoja, asian kanssa oppii elämään ja iloitsemaan lapsesta omana itsenään, vertailematta häntä tavislapsiin.
Alussa se olin minä, jolle tämä lapsen kehitysvammadiagnoosi oli itkun paikka.
Silloin mies lohdutti, että asiat voisivat olla paljon pahemmin, lapsi on kuitenkin älykäs ja mitä hurmaavin.
Nyt lapsen vartuttua kouluikään on kuitenkin miestä alkanut häiritä lapsen maneerit.
Jatkuvasti vertailee lasta tuttavien normaalilapsiin, hermostuu ja tiuskii lapselle.
Nimittelee lasta idiootiksi ja friikiksi...
Kuitenkin rakastaa lasta, hellii ja viettää aikaa lapsen kanssa, mutta on myös alkanut häpeämään lapsen erilaisuutta.
Tämä on todella raskasta, lapsihan ei voi itselleen mitään.
Mietin miten lapseen vaikuttaa se, ettei oma isä hyväksy häntä sellaisena kuin hän on, ja mietin olisiko ero ainoa ratkaisu.
Tiedän, että niin monet erityislasten vanhemmat eroavat, usein se on juuri se isä, jolle tilanne on ylivoimainen.
Kommentit (8)
Lievä kehitysvamma, aspergerpiirteitä.t.ap
terapiaa asiasta. Hänen on opittava tuo sietämään.
Tarvitsette apua, terapiaa tms. Miehesi on varmaan väsynyt vuosien aikana tms. Lapsen ja isän suhde tarvitsee korjausta!
eiköhän se paranna lapsen tilannetta, jos vanhemmat eroavat hänen takiaan..saanee kuulla siitä jossain vaiheessa.
Olette ehkä saaneetkin jo tukea, mutta suurin tuki on varmaan annettu jo silloin kun lapsi on saanut diagnoosin. Nyt miestä varmaan askarruttaa, kun lapsi on aloittamassa koulun. Miettii, että miten pärjää jne. Ottakaa yhteys esim. perheneuvolaan, jossa pääsette selvittämään tunteitanne.
Miten olisi Kelan (tai muun tahon) järjestämä sopeutumisvalmennuskurssi? Löytyisikö sairaalan/neuvolan tms. kautta vertaistukiperhettä, jossa suunnilleen samoista ongelmista kärsivä lapsi? Haluaisiko miehesi esim. keskustella vertaistukiperheen miehen kanssa siitä, miltä tuntuu, kun lapsi on erityinen?
Itsellä erityislapsi. Meille löytynyt vertaistukiperhe. On ollut hyödyllistä keskustella samankaltaisessa tilanteessa olevan perheen kanssa. Olemme myös yrittäneet päästä sopeutumisvalmennuskurssille. Taas hakemus menossa.
Me käymme noin 5 viikon välein. Sitä saa useamminkin esim. kahden viikon välein. Hyvä miettiä omaa käytöstä ja lapsen kuulumisia.
Eikä kehitysbammaisuus tarkoitajuuri älyllistä " vajavaisuutta "