Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Toisen polven monikulttuuriperheitä?

18.02.2010 |

Olen itse suomalaistansaanialainen neiti, ja esikoinen tulossa suomalaisen kanssa. Onko muita samanlaisia (eli ns. noisen polven monikulttuurisia)?

Kommentit (4)

Vierailija
1/4 |
22.02.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Olen suomalainen ja naimisissa kenialaisen kanssa, (eli siis vasta ekan polven monikulttuurisia...) mutta olisi tosi mielenkiintoista kuulla, miten olet monikulttuurisen perheen lapsena kokenut.

Mitä vanhempasi tekivät siinä suhteessa hyvin? Mitä olisit kaivannut toisin? Onko sinulla sellainen olo, että tunnet tarpeeksi tansanialaista kulttuuria?

Vierailija
2/4 |
24.02.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

kirjoitin pitkän jutun mutta se katosi. yritän siis sanoa mahd.lyhyesti...





vanhmapani erosivat, ja suurimman osan elämästäni olen ollu suomalaisen äitini kanssa, joten käsitykseni tansaanialaisesta kulttuurista on rajallinen. en osaa suahilia enkä isäni omaa äidinkiletä, jotka tietenkin vähentävät nekin tietoa ja ymmärrystä. en myöskään tunne paljon tansaanialaisia (edes sukulaisia).



siitä huolimatta tunnen vahvempaa tunnesidettä tansaaniaan kuin suomeen. täällä en koe itseäni osaksi kulttuuria tai suomalaista yhteiskuntaa koska olen erinäköinen ja kait liian kauan asunnut ulkomailla [yli puolet elämästä] ja moni asia on minulle vierasta. siellä, en osaa kieltä yms mutta silti koen sen lähempänä sydäntäni. olen sielultani afrikkaliainen, ja suomessa olo tuo sen vahvemmin esille.



joskus on kyllä tuntunut että olen liian afrikkalainen suomalaiseksi ja liian suomalainen afrikkalaiseksi. tämä onneksi menee yleensä ohi aika pian :)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/4 |
02.03.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

että viitsit silti vielä kirjoittaa uudestaan! Sun elämäntarina kuulostaa mielenkiintoiselta - ja että olet vielä osunut yksiin täysin suomalaisen kanssa :) Ehkäpä joskus törmätään, ja voidaan vaihtaa ajatuksia. Siunausta uuteen alkuun pienen kanssa!

Vierailija
4/4 |
24.06.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Huomaan että tää viesti on jätetty jo aika kauan sitten, mutta kirjotampa silti! :)



Eli olen itse sopiva sekoitus suomea ja kreikkaa, ja olen yksissä Ghanalaisen miehen kanssa, ja meillä on pieni 10 kk poika laps, joka on siis enää vain neljänneksen suomalainen. :)



ja ihan tiedätkö tutulta kuulostaa tuo että ei ihan tunnu kuuluvan kumpaankaan maahan. suomi tuntuu välillä tosi oudolta, eikä ollenkaan omalta, kreikka tosin on aivan samallainen vaikka siellä käydessä tuleekin suuri sielujen yhtyminen sen maan ja kulttuurin kanssa.



Nyt jännittäen odotamme kuinka pikku jäpikkä oppii olemaan kaikkien kulttuurien kanssa sovinnossa.