Ei helvetti, olen raskaana.

Ilmeisesti sulla on aikaisempaa kokemusta jota nyt muistelet... :) eli jos silloin selvisit, selviät nytkin. ONNEA RASKAUDESTASI!!! :)

Toivon itsekin että meillä pian tärppäisi, olen siis kade sulle ja tulevalle pahoinvoinnillesi :)

välttämättä tule lainkaan - ei mulle ainakaan tullut missään vaiheessa raskautta :D

eikä sillon ollut lasta huollettavana vielä, kun odotin esikoistani. Oksensin 8kk joka jumalan päivä ja voin niin uskomattoman pahoin, etten tiennyt sen olevan mahdollista. En vaan k e s t ä, jos joudun kärsimään siitä hirvittävästä olosta, joka tuntuu siltä kuin mätänisin sisältä kokonaan.



Kiitos rohkaisusta kuitenkin ja tiedän kyllä että pitää olla ensisijaisesti kiitollinen.



Ap

Ja ota yöpöydälle aamua varten jotain, joka helpottaa...mehua, suklaata tms.



Pahoinvointihan johtuu pitkälti siitä, että verensokeri pääsee laskemaan liian alas eli syömällä terveellisesti ja usein, pitäisi olon olla parempi. Tätä ei välttämättä tiedä vielä ekassa raskaudessa ja monesti ne ruokailuajat ovat melko epäsäännöllisiä, jos ei vielä lapsia ole. Kokeile myös, jos pahoinvointi pysyy paremmin loitolla siten, että syöt illalla ennen nukkumaanmenoa.



Tokassa raskaudessa olen kerran kontannut pyörtymispisteessä lattialla...juuri siksi, että edellisestä ruokailusta oli kulunut jo 8-9 h ja juhlissa oli tarjolla vain sipsiä. Omat eväät pitäisi tajuta ottaa mukaan moneen paikkaan.

eikä sillon ollut lasta huollettavana vielä, kun odotin esikoistani. Oksensin 8kk joka jumalan päivä ja voin niin uskomattoman pahoin, etten tiennyt sen olevan mahdollista. En vaan k e s t ä, jos joudun kärsimään siitä hirvittävästä olosta, joka tuntuu siltä kuin mätänisin sisältä kokonaan. Kiitos rohkaisusta kuitenkin ja tiedän kyllä että pitää olla ensisijaisesti kiitollinen. Ap

mutta voin lohdutukseksi sanoa, että raskaudet ovat erilaisia, voi olla ettei sinulle tule tällä kertaa pahoinvointia lainkaan, pidän peukkuja sille! Ja onnea! =)

Ja ota yöpöydälle aamua varten jotain, joka helpottaa...mehua, suklaata tms.

Pahoinvointihan johtuu pitkälti siitä, että verensokeri pääsee laskemaan liian alas eli syömällä terveellisesti ja usein, pitäisi olon olla parempi. Tätä ei välttämättä tiedä vielä ekassa raskaudessa ja monesti ne ruokailuajat ovat melko epäsäännöllisiä, jos ei vielä lapsia ole. Kokeile myös, jos pahoinvointi pysyy paremmin loitolla siten, että syöt illalla ennen nukkumaanmenoa.

Tokassa raskaudessa olen kerran kontannut pyörtymispisteessä lattialla...juuri siksi, että edellisestä ruokailusta oli kulunut jo 8-9 h ja juhlissa oli tarjolla vain sipsiä. Omat eväät pitäisi tajuta ottaa mukaan moneen paikkaan.

Mä en siis vielä voi pahoin, mutta jos asiat etenee kuten viimeksi, parin viikon päästä vietän päiväni pää vessanpöntössä oksentaen verta ja kaikkea muutakin. Kokeilin ekassa raskaudessani ihan kaikki kikat, mutta ei siihen helvetilliseen oloon auttanut yhtään mikään. Käsittääkseni vain todella todella harvoilla on pahoinvoinnin puolesta yhtä vaikea raskaus kuin itselläni oli.

Ap

tiedän tunteen. Meidän lapsilukumme on tuosta samasta syystä täynnä. En kerta kaikkiaan jaksa enää tuota silmitöntä pahoinvointia.



mutta lohdutukseksi: mulla kesti oksentelua yhdessä raskaudessa 9kk eli loppuun asti ja kahdessa muussa raskaudessa vain 5 kk ja sen jälkeen pahoinvointi hävisi tyystin. Toivottavasti sulle käy näin tai vielä paremmin.

Pahoinvointi on kyllä kamalaa, mutta tarkoitus on hyvä :)



Mulla oli kans ensimmäinen raskaus tosi kamala pahoinvoinnin takia (no, ei ihan noin paha kuin sinulla), mutta toinen raskaus oli kyllä sitten helpompi siltä osin. Muuta kremppaa oli sitten ;)



Onnea!

Kiitos lohdutuksistanne. Mua alkoi melkein oksettaa ja itkettään (vaikka en siis edes vielä voi pahoin) kun avasin juuri Vauvan raskauskiekon, jota seurasin ekassa raskaudessa. Ihan vaan sen näkeminen muistutti niin elävästi mieleen sen olon...



Ap

kokeile sitä apteekin rengasta mitä täälläkin kehutaan!

ja toivotaan että nyt ei tulekkaan! =)

Itse sanoin heti ensimmäisen raskauden "kunnolla" alettua, että ei enää koskaan! Oksensin ja KIDUIN koko raskauden yötä myöten. Siis sehän tuntui ihan maanpäälliseltä helvetiltä.



No kävipä kuitenkin niin, että eräs päivä taas plussa testissä ja nyt rv 37. Koko raskauden olen samaa tahtia kun viimeksikin oksentanut ja nyt lopussa varsinkin ollut todella raskasta, mutta se mun pointtini tässä on, et kun sulla on se esikoinen niin päivät menevät todella vauhdilla ja kun sä nyt jo tiedät sen miten paljon lastaan voi rakastaa niin setä jotenkin sen voimalla selviää paremmin.



Kyllä sä siitä selviät ja nyt tiedät jo mitä ehkä tuleman pitää niin tiedät miten toimia. Pahoinvointilääkkeet voi aloittaa jo etukäteen ja muutenkin suosittelenm hakeutumaan pahoinvoinnin kanssa äitipolille suunnittelemaan tulevaa.



Itsellä tiedossa, et sektio on tasan kahden viikon kuluttua ja odotan stä kjuin kuuta nousevaa..mut siihen asti..oksentaminen jatkukoon..



Voimia tulevaan ja se palkinto on taas jotain niin ihmeellistä että!!