Meidän äiti on parempi kuin teidän äiti..

Kuulostaako otsikko jollain lailla tutulta?! Eli asiaan. Minulla on kaksi lasta, 12-vuotias poika ja 6,5kk tyttö. Kun aloin kuopustani odottaa, huomasin kuinka maailma on esikoisen ajoilta muuttunut, varsinkin näin virtuaalimaailmassa (olisikos 12 vuotta sitten edes nettiä=). Minua ärsyttää suunnattomasti aina kun etsin tietoa tyttäreni syömiseen, nukkumiseen tms, liittyen tämä vallitseva "sinä teet väärin ja satutat lastasi" mentaliteetti. Äidit syyllistetään imettämisestä, omasta ajasta ja kaikista hassuinta jopa hyppykiikuista..



Onhan toki hyvä, että me kaikki haluamme toimia lastemme parhaaksi, mutta rajansa kaikella. Ehkä tämä negatiivisuuteni johtuu siitä, että esikoisen syntymän aikaan elämäntilanteeni oli todella hankala ja olen tänä päivänä iloinen, että hänestä on kasvanut mukava nuorimies. Ei silloin tullut mieleen pohtia huonoa omaatuntoa pulloruokinnasta, sitterissä istumisesta yms. Kyllä ajatukset olivat mielestäni "tärkeimmissä" asioissa. Lapsi sai ruokaa, lepoa ja rakastin sitä. Siinä meillä tärkeimmät.



Ehkä tämän vuoksi tämä kriittisyys kaikkea kohtaan onkin niin ärsyttävää.. Eikö meillä tämän päivän äideillä ole parempaa tekemistä kuin nokkia toisiamme ja miettiä, että teenhän tästäkin päivästä "täydellisen". Olenkin hymy suupielessä miettinyt, että miten nämä "täydelliset" äidit ehtivät päivittäin nokkia ja neuvoa toisia "epätäydellisiä" näissä nettikeskusteluissa. Heidänhän pitäisi olla jatkuvassa kanssakäymisessä pilttiensä kanssa, tai pilttien nukkuessa olla esim. sauvasekoittimen varressa tekemässä ainoaa ja oikeaa itsetehtyä luomuruokaa silmäterilleen.



Älkää käsittäkö sitä väärin, toki minäkin haluan lapsilleni parasta. Mutta minun paras on ehkä vähän lepsummalla otteella varustettu. Eikä mieleenikään tule väsyneelle, masentuneelle, rinnat kipeänä olevalle ystävälleni sanoa, että "imetä, imetä, vaikka hampaat irvessä, muutoin SINÄ et ole hyvä äiti".



Toinen todella ärsyttävä seikka, johon liian monesti törmää nettikeskusteluissa on se, että joku äiti esim kysyy "viihtyykö muiden vauvat hetkeäkään yksin sitterissä" Minä mielenkiinnosta selaisen vastauksia ja ajattelen, että tuohon minäkin haluan nähdä kokemuksia. Noh, sitten siellä onkin yksi "täydellisyys" välissä kommentoimassa, että "älkää hyvät ihmiset istuttako lastanne sitterissä". Siihen se oikeasti hyvä keskustelu katkeaakin ja äidit alkavat puolustella tekoaan.. Älkää siis menkö tuohon ansaan. Jos joku "täydellisyys" tulee pilaamaan hyvän keskustelun, jätetään se oman onnen nojaan ilman kommenttia. Sillä he sitten aikanaan lopettavat. Jatketaan me vaillinaiset toistemme sparraamista ja kokemusten jakamista.



Anteeksi tämä vuodatus, tässä tuli kaikki puoli vuotta pään sisällä pidetty. Tämä äiti ei ole parempi kuin muiden äiti. Mutta ehkä riittävän kelpo kuitenkin