kannattaako alkaa tekemään väitöskirjaa, jos on huono enkussa.

muttei sitten kuitenkaan hallitse niin alkeellisen asian kuin possessiivisuffiksin käyttöä...



Ap, varmaan lähteiden ymmärtäminen riittää, eihän sinun ole pakko kirjoittaa englanniksi. Tai sitten käännätät ammattilaisella.

jossa tieteen kieli on ehdottomasti englanti, ja kaikki kirjallisuus englanniksi. Mä taas olen paska englannissa :) Tai oikeastaan ymmärrän sitä hyvin, luen oikein hyvin, mutta puhun aivan olemattomasti ja kirjoitan hitaasti. Koulussa en ole lainkaan lukenut englantia.

Kirjoitin jo gradun englanniksi ja väikkärin tein samasta aiheesta. Kaikilla tieteenaloilla on omat spesifiset sanastonsa, joten vaikka olisi hyvä englannissa jo valmiiksi, sanaston joutuisi kuitenkin opiskelemaan. Sanonnat ja sanontatavat tarttuvat artikkeleista, joita tietenkin väikkäriä ja tutkimusta varten kahlaamaan läpi muutaman sata hyllymetriä :)

Itse siis selvisin ainakin oikein hyvin. Väikkäri kävi kielentarkastajalla joka korjasi pahimmat kankeudet, ja lopulta vastaväittäjä jopa kehui väikkärini kieltä :)

Inhottavia olivat vain seminaariesitelmät, joita joutui pitämään englanniksi, mutta kirjoitin esitelmän aina valmiiksi lapuille ja luin niistä.

lukihäiriö on niin siksi kieli tuottaa vaikeuksia. Toki olen artikkeleita joutunut lukemaan...Mutta puhuminen on kyllä erittäin huonoa. Ja kirjoitan varmasti lapuille! (tuliko muuten paljon kysymyksiä, mites niihin osasit vastata...) ja miten muut suhtautuivat heikkoon kieleesi? Kerroitko jo etukäteen?

Tai sitten käännätät ammattilaisella.

vaan ennemminkin sitä, että kirjoitat ensin itse, ja oikoluetat työn sitten kääntäjällä.

Voitko kiertää englannin jotenkin? Sujuuko saksa, ranska, espanja? Mihin pyrit väitöskirjalla? Jos maailmalle, niin englanti on (ehkä vähän alasta riippuen) välttämätön. Voitko saada Suomessa virkoja jne alaltasi suomenkielisellä väikkärillä?

Englannissahan on helppo harjaantua, tv tursuaa englantia, kirjoja, lehtiä löytää joka kioskista/ kaupasta.

tässä kirjakielen sääntöjen ulkopuolella toimivassa nettimaailmassa.

Auts, punakynä löysi partitiivivirheen sun ekasta lauseesta...

Kolmonen yrittää päteä, muttei sitten kuitenkaan hallitse niin alkeellisen asian kuin possessiivisuffiksin käyttöä... Ap, varmaan lähteiden ymmärtäminen riittää, eihän sinun ole pakko kirjoittaa englanniksi. Tai sitten käännätät ammattilaisella.

eli esim. tutkmusryhmän johtajalla oli siinä iso rooli. Tämä toki vaihtelee paitsi aloittain, niin tutkimusryhmittäin. Mutta siksi artikkelien kirjoittaminen oli varsinkin alussa helppoa, kun vastuuta ei ollut kovin paljon. Väikkärin kirjoitin toki kokonaan itse :) Kongresseissa kuulee monentasoista englantia, ei niissä joudu tuntemaan epänormaalia huonommuutta. Joskus osasin vastata kysymyksiin, joskus osasin vähän huonommin, mutta harvemmin kysyjäkään puhui kovin täydellistä englantia.

Ongelma huono kielitaito on varmaankin silloin, jos joutuu tekemään käytännön tutkimustyötä yhdessä ulkomaalaisen kanssa englanniksi. Minulla ei juuri tällaisia tilanteita ollut.

lukihäiriö on niin siksi kieli tuottaa vaikeuksia. Toki olen artikkeleita joutunut lukemaan...Mutta puhuminen on kyllä erittäin huonoa. Ja kirjoitan varmasti lapuille! (tuliko muuten paljon kysymyksiä, mites niihin osasit vastata...) ja miten muut suhtautuivat heikkoon kieleesi? Kerroitko jo etukäteen?

Ja lue virkkeen alku uudestaan. Genetiivit viittaavat johonkin, eli ovat siinä ihan tarkoituksella. Taisi napata...

ja käännätä/korjauta/tarkistuta lopuksi kääntäjällä.

Väitöskirja on osa tohtorintutkintoa, koulutusta, jonka tarkoitus on valmistaa itsenäiseen tutkijantyöhön. Toissijaisesti tohtorintutkinto on itsenäinen meriitti, josta on hyötyä myös yksityissektorin työtehtävien hakemisessa. Tieteen kieli on englanti: tiede tapahtuu englanniksi. Ammattikirjallisuutta luonnollisesti seurataan läpi koko työuran, ei ainoastaan väitöskirjantekovaiheessa. Vaikka jossain tutkimusryhmässä väitöskirjantekijä ei itse olisi ensisijaisessa vastuussa artikkelinkirjoittamisesta, lopulta vastuu on kuitenkin tutkijalla itsellään. Julkaisujen kirjoittaminen, esitysten pitäminen, tutkimussuunnitelmien laatiminen, apurahojen ja muun ulkopuolisen rahoituksen hakeminen - kaikki tapahtuu enganniksi. Kannattaa siis miettiä pitkällä tähtäimellä, pystytkö harjaannuttamaan englanninkielesi tarvittavalle tasolle vai olisiko väitöskirjanteko tarpeettoman työläs prosessi. Itselleni kielet ovat olleet aina helppoja, pitkä englanti laudatur, mutta silti olen joutunut opettelemaan paljon tutkijantyön myötä.

Fiksu väittelijä tekee niin joka tapauksessa. Jotkut ajattelevat osaavansa englantia niin hyvin, että eivät tarvitse kielentarkastusta, ja kun ammattilainen sitten näkee väikkärin, voi voi...

Väitöskirja on osa tohtorintutkintoa, koulutusta, jonka tarkoitus on valmistaa itsenäiseen tutkijantyöhön. Toissijaisesti tohtorintutkinto on itsenäinen meriitti, josta on hyötyä myös yksityissektorin työtehtävien hakemisessa. Tieteen kieli on englanti: tiede tapahtuu englanniksi. Ammattikirjallisuutta luonnollisesti seurataan läpi koko työuran, ei ainoastaan väitöskirjantekovaiheessa. --- Kannattaa siis miettiä pitkällä tähtäimellä, pystytkö harjaannuttamaan englanninkielesi tarvittavalle tasolle vai olisiko väitöskirjanteko tarpeettoman työläs prosessi. Itselleni kielet ovat olleet aina helppoja, pitkä englanti laudatur, mutta silti olen joutunut opettelemaan paljon tutkijantyön myötä.

Tottahan se on, että jos englansi ei suju, se teettää lisätyötä. Mutta väitöskirjaprojekti on pitkä projekti ja siinä ajassa ehtii harjaantua myös kirjoittajana, sekä opieklemalla että luonnostaan, kun lukee artikkeleita ja kirjoittaa.

Itselläni on FT-tutkinto luonnontieteestä 10 v takaa sen jälkeen olen ohjannut ja kommentoinut useita opinnäytteitä. Meillä on ollut monta esim. fyysikkopoikaa, joiden englanti on alussa todella heikkoa (lähellä sitä, että asiaa ei saa esitettyä ymmärrettävästi), mutta väitösvaiheessa kieli on hurjasti parempaa ja väitös englanniksi ei tuota suurempaa tuskaa (ainakaan kielen osalta ;)

Nro 9/15 tosiaan pärjäsi mielestään hyvin ja on pärjännyt vastedeskin. Tiedettä tehdään englanniksi kautta maailman, ja esim. venäläisillä, kiinalaisilla ja japanilaisilla saattaa olla hyvinkin huono, lähes olematon englannintaito. On tärkeää, että tiedettä tehdään huonommallakin englannilla - yksittäisen tutkijan anti maailmalle ei ole hyvässä englannissa, vaan tutkimuksen sisällössä. Ja esimerkiksi koko maailman tasolla ei ole hyvä, jos huonommin englantia osaavat putoavat tieteen kärryiltä. Englanti on tieteelle nykyajan latina: se on vain apuväline tieteen välittämiseen, ei itse tarkoitus.



Eikä kaikista tohtoreista tule tutkijoita väitöksen jälkeen, ei ole tarkoituskaan tulla. Monista tulee opettajia, tietokirjoittajia, hallinnon asiantuntijoita, konsultteja... vaikka mitä.

että aika haasteellista ainakin tulisi olemaan. Voi olla tietysti tieteenalastakin kiinni. Mutta kyllä minun alallani ainakin aivan yleisesti tieteen kielenä on Englanti.

kun on kyse kielestä. Ehkä ihan hyvä, että joillakin aloilla ei kirjoiteta suomeksi...

No kuvittelisin että aika haasteellista ainakin tulisi olemaan. Voi olla tietysti tieteenalastakin kiinni. Mutta kyllä minun alallani ainakin aivan yleisesti tieteen kielenä on Englanti.

mutta musta ei kannata ruveta tekemään mitään tieteellistä tutkimusta, jos täytyy tollasta asiaa kysyä!!! Hyvänen aika!



Kyllä väitöstyötä harkitessa jo pitäisi tietää, että onko se oma ala sellainen, että englannin kielen taito on tarpeellinen.

Mitä tavoittelet väitöskirjan tekemisellä? Minkä arvosana sait gradusta, miten sitä tehdessä sujui englannin kieli? Oletko puhunut proffasi kanssa jatkopinnoista?

Löytyykö siitä tosiaan kirjallisuutta/lähdeaineistoa niin kattavasti suomeksi?

Mitä tavoittelet väitöskirjan tekemisellä? Minkä arvosana sait gradusta, miten sitä tehdessä sujui englannin kieli? Oletko puhunut proffasi kanssa jatkopinnoista?

Ja ehkä tätä olisi parempi pohtia oman alan, sinun tuntevien kanssa. Luulisi sinun opettajasi yliopistolla osaavan myös arvioida, mitkä ovat muut taitosi väitöskirjaprojektia ajatellen. Omalla alallani ainakin graduprofessorini ehdotti minulle väitöskirjan pykäämistä (mihin en kuitenkaan ole ainakaan vielä ryhtynyt - rupesin pykäämään sen sijaan lapsia maailmaan.)

Ehkä tää on ikävästi sanottu, mutta musta ei kannata ruveta tekemään mitään tieteellistä tutkimusta, jos täytyy tollasta asiaa kysyä!!! Hyvänen aika! Kyllä väitöstyötä harkitessa jo pitäisi tietää, että onko se oma ala sellainen, että englannin kielen taito on tarpeellinen.

jossa tieteen kieli on ehdottomasti englanti, ja kaikki kirjallisuus englanniksi. Mä taas olen paska englannissa :) Tai oikeastaan ymmärrän sitä hyvin, luen oikein hyvin, mutta puhun aivan olemattomasti ja kirjoitan hitaasti. Koulussa en ole lainkaan lukenut englantia.



Kirjoitin jo gradun englanniksi ja väikkärin tein samasta aiheesta. Kaikilla tieteenaloilla on omat spesifiset sanastonsa, joten vaikka olisi hyvä englannissa jo valmiiksi, sanaston joutuisi kuitenkin opiskelemaan. Sanonnat ja sanontatavat tarttuvat artikkeleista, joita tietenkin väikkäriä ja tutkimusta varten kahlaamaan läpi muutaman sata hyllymetriä :)



Itse siis selvisin ainakin oikein hyvin. Väikkäri kävi kielentarkastajalla joka korjasi pahimmat kankeudet, ja lopulta vastaväittäjä jopa kehui väikkärini kieltä :)



Inhottavia olivat vain seminaariesitelmät, joita joutui pitämään englanniksi, mutta kirjoitin esitelmän aina valmiiksi lapuille ja luin niistä.