Etenkin naiset, auttakaa!
Olisi tässä ihan kunnollinen aviokriisi meneillään, lapsia 2, toinen ei edes vielä koulussa. Rakastan vaimoani syvästi, mitää pettämisiä tms. ei ole tapahtunut. Taustalle on suhteen kylmeneminen, ja pientä mielenterveysongelmaa.
Haluaisin todellakin suhteen kuntoon, olen miettinyt asioita, ja kaipaisin hiukan vinkkejä.
Kommentteja ja perusteluja eri vaihtoehtoihin.
Miten lasten kanssa? Kanssa vai ilman?
Parin viikon kaukomatka?
Lyhyempi matka?
Lyheyempi matka ja joku juttu jossa koko perhe tekisi jotain kivaa?
Kaipaan todella apua, olen vain tyhmä mies=)
Kommentit (27)
ilman, että se on seksin vonkaamista. Meillä suhde kylmeni, koska koin, että mies haluaa lähennellä vain seksin tähden.
Lapsenne eivät ole enää kovin pieniä, joten arjen ei pitäisi olla ylivoimaisen rankkaa puolisollesi tai sinulle. Ehkä mielenterveysongelma haittaa arjessa jaksamista ja siksi vaimosi ei jaksa panostaa suhteeseenne ja välit kylmentyneet.
Auta omatoimisesti missä osaat ja kysele vaimoltasi mitä hän haluaa. Välttämättä hän ei osaa itsekään vastata; välillä olin itse niin uupunut ja hukassa että en osannut sanoa mitä haluaisin vaikka puoliso parhaansa yrittikin, että jaksaisin arjessa lasten kanssa paremmin.
Anna puolisosi kuulla usein sanat "rakastan sinua", "olet ihana" ym
voin lämpimästi suositella että menette yhdessä koko perheenä avioliittoleirille esim tulevana kesänä. Niissä on järjestetty mukavaa ohjelmaa lapsille sekä perheenä yhdessä. Parisuhteen pulmia ja arkea voidaan siellä käsitellä pienryhmässä. Usein vuosia yhdessä olleet paritkin kertovat leirillä löytäneensä paremman keskusteluyhteyden, uusia ulottovuuksia niin itsestään kuin toisistaan ja rakkaussuhde on saanut uutta puhtia.
kannata viikoksi lähteä.On niin pitkät lennotkin..
vastaan oman näkemykseni mukaan.
Meillä sama tilanne, että suhde on kylmennyt. Mielenterveysongelmaa ei ole, mutta jaksaminen on todella tiukilla. Meillä tosin raha on ollut vuosia tiukassa ja loppua ei näy.
Mutta mitä kaipaisin mieheni tekevän?
Haluaisin, että sanoo rakastavansa, ja se pitäisi myös näkyä käytännössä. Haluaisin miehen huomioivan sen, mitä teen perheen eteen ja jopa sanovat sen ääneen. Haluaisin kehuja mieheltäni siitä, miten teen perheen eteen, miten hyvä äiti olen lapsilleni ja miten ihana puoliso ja ystävä hänelle. Halusisin kuulla, että minä kelpaan eikä mies haluaisi ketään muuta.
Jos mies näkee, että näännyt työmäärän alle, halausin hänen tarjoavan apua oma-aloitteisesti eikä tule auttamaan vastahakoisesti vasta sitten kun pyydän. Olisi ihan, jos mies joskus sanoisi, että mene ja tee mitä haluat, hän pärjää ja haluaa olla lasten kanssa. Saisin siis vaikka tunniksi mennä ostoksille tai harrastamaan liikuntaa. Nyt tuntuu, että minä olen tilivelvollinen jokaisesta minuutistakin. Olen kuin ostettu palvelukokonaisuus, joka on ilmainen.
Mikä tuntuisi ihananammalta, kun mies vain halaisi yllättäen, antaisi pusun poskelle tai niskaan. Sanojakaan ei välttämättä tarvita. Olen tämän miehelle sanonut monesti, mutta ei.
Mutta en siis sano, että sinun pitää vain tehdä kaikkea tätä. Toki sinullakin on tarpeet ja vaimon tulee niihinkin vastata. Mutta todennäköisesti vaimo itsekin osaa sanoa, että mitä kaipaa. Kuuntele oikeasti ja näytä käytännössä, että olet kuunnellut. Tee jotakin niin kuin vaimosi toivoo.
Jos miehellä olisi nyt ylimääräistä rahaa, niin toki haluaisin, että sillä maksettaisiin laskuja, joita ei nyt voida maksaa. Mutta jos kaikki nämä on kunnossa, niin sitten voisin haluta jotakin kaunista ja uutta kotiin. Uusi ruokapöytä tuon keikkuvan 25-vuotta vanhan tilalle piristäisi mieltä. Eli voisiko sen ylimääräisen rahan käyttää johonkin muuhun kuin matkaan? Toki jos kaikki nämä ok, niin matka esim. Pariisiin olisi ihana. Rakastan yli kaiken matkailua, mutta en voisi lähteä matkalle, jos ei suhde kunnossa ja tietäsisin niille rahoille paljon tärkeämmän kohteen.
Olipa sekava, mutta toivottavasti sait jotakin irti.
Yhteinen harrastus, esim. uinti voisi olla kiva.
Tai nyt talviaikaan retki jollekin laavulle ja makkaran paistoa...
Minulla on vain se ongelma, ettei mies näe mitään syytä, miksi minua tarvitsisi piristää. Ei yhtään ymmärrä, että minä olen yksin lasten kanssa 2-3 viikkoa putkeen aj mies on töissä 500 km päässä. Käy sitten viikonloppulomalla kotona ja palvelun täytyy pelata. Kertaakaan ei kehu tai kiitä, että jaksan. Jos puhelimessa "valitan" väsymystä lyö yleensä luurin korvaan eikä suostu enää sen jälkeen sinä päivänä vastaamaan. Meillä on 3 lasta.
mutta minulle vaimona tulisi älyttömän hyvä mieli siitä, että mies jotain tuollaista haluaa järkätä, varsinkin, jos ette ole paljon reissuun aiemmin päässeet. Mutta tosiaan, jos normaali arki on tällä hetkellä silkkaa vittuilua (anteeksi kärjistys), niin minua ilahduttaisi vielä enemmän, jos mies olisi ennen matkapuheita osoittanut jo arjessa selkeästi välittävänsä minusta ja suhteemme tulevaisuudesta. MAtkalle on kurja lähteä tappelemaan.
Tsemppiä teille, hyvin olet miettinyt asian!
t. 16