kadehdin niitä naisia, jotka
pystyy olla kotona lasten kanssa. Vaikka asutaan uusissa velkasissa omakotitaloissa. Pokka päällä vieritetään miehille taloudellinen vastuu.
Kadehdin, mutta en kuitenkaan ikään tekis niin!
Kommentit (51)
olen maksanut puolet talosta, osan rahoistakin ehtinyt tienata.
me asutaan uudehkossa velattomassa omakotitalossa ja hoidan lapsia kotona. Olisi järjetöntä lähteä töihin kun tileillä makaa käteistäkin melkein 100 000.
niskaan kun mies jäi kahdeksi vuodeksi hoitovapaalle hoitaan lapsia. Ja yhtään lasta ei vienyt edes virikehoitoon vaan hoisi kaikki 3 itse.
Oli ihana tulla aina töistä kotiin kun oli pyykit pesty ja talo siisti ja ruoka valmiina ja lapset ulkoilutettu.
Ja ennen kaikkea lapsille tämä oli tosi loistava ratkaisu. Parempituloisena se olin minä, joka lähdin töihin.
minähän tässä (kotiäiti) häviäjä olen! Mies kerryttää itselleen mukavaa eläkettä sillä välin kunminä hoidan hänen lapsensa ja siivoan kotinsa, pesen pyykkinsä ja laitan hänelle ruokaa. Aikamoiset ansionmenetykset mulla.
Mutta molemmat olemme sitä mieltä että lapsillemme on paras vaihtoehto olla äidin hoidossa kotona. Vaikka mies haluaa että lapsensa ovat kotihoidossa, ei missään tapauksessa halua hoitaa heitä itse yötä päivää!
Meillä on uusi omakotitalo ja lainaa alle 130 tuhatta. Mies töissä, minä kotona. Kotona oloni mahdollistaa sen etä mies voi harrastaa ja mennä ja tulla myös töiden jälkeen. Teen suurimman osan kotitöistä, siis myös lumityöt ja puuhommat.
Mies ei pysty/jaksa hoitamaan öisin lapsia ja mä jaksan. Jos kolmesta lapsesta kahdellakin on jotain häikkää yöllä, olis ehkä aika kohtuutonta, että mäkin raahautuisin aamulla töihin. Mies nukkuu yöt ja tuo rahaa familyyn ja me ollaan oikeasti molemmat tyytyväisiä. Ei fiksuja ukkoja voi riistää, eikä fiksut akat haluakaan niin tehdä.
Ja koska itsekin sitä haluan, ratkaisu on erinomainen.
Mieheni äiti oli aina poissa kotoa, tuli kotiin vasta puolen yön aikaan. Tämä jätti traumat miehelleni ja hän päätti jo lapsena, että hän haluaa sellaisen vaimon, joka haluaa olla kotona lasten kanssa.
Mulle taas kotiäitiys on arvovalinta -niin kauan, kun se ylipäänsä on mahdollista. Ja koska meille se on mahdollista, olen iloisin mielin kotona lapsen kanssa. Ja ah, kuinka nautin! Olen kuin pikkurouva 50-luvulta ;)
Perhe-elämämme on todella onnellista, kuin taivas maanpäällä. Lapsi on silmäterämme, hurmaava pieni ihanuus; koti kaunis ja viihtyisä; ruoka on pöydässä valmiina, kun mies tulee töistä; illan vietämme yhdesssä ja nukkumaanmenoaikaan hieron ja silitän miehen uneen. Ilo ja kiitollisuus kuplii sisimmässä koko ajan; kotiäitiys on selvästi mun juttu :)
Meillä ei ole lainoja ja en edes toistaiseksi harkitse omistusasunnon ostoa. Tuttavapiirissämme jokainen nuori pari, jolla omistusasunto on, äiti joutuu/haluaa/pääsee pian takaisin työelämään. Asuinmaassamme äitiysloma on 3 kk ja tämän jälkeen voi olla palkatta kotona, kunnes vauva 6 kk.
Joku kysyi, mitä itse kukin aikoo tehdä kotiäitivuosien jälkeen. Kun lapset menevät kouluun, haluaisin työskennellä osa-aikaisesti (ja olla takaisin kotona, kun koulupäivä loppuu). Oman alan työt on taide- ja kulttuurisektorilla, kuten esim. museossa, oopperatalossa tms. Valmistuin viimeisimmistä opinnoista jouluna (olen koko ajan opiskellut lapsenhoidon lomassa, pääosin yöt) ja nyt suunnittelen seuraavaa projektia. Taitaa olla edessä kirjan kirjoittaminen (sukuni historiaa 1600-luvulta eteenpäin).
Lapsen paikka on kotona -samoin äidin. Paras vaihtoehto jos vain on mahdollista!
Miten niin äidin paikkakin on kotona. Miksei yhtä hyvin mies voi jäädä kotiin ja nainen mennä töihin. Näin meillä tehdään vuoden kuluttua. Mutta kas, kun olemme tasa-arvoisia tienaamisen suhteen... Siksi se onnistuu.
Tuntuu, että palstalla on paljon matalapalkkanaisia, jotka ovat onnistuneet löytämään varakkaan/hyvätuloisen miehen. No, mikäs siinä - kukin tyylillään. Itselläni ei olisi hyvä olla ko. tilanteessa.
on melko vaatimaton palkka, eikä ilman alanvaihtoa oikein edes ole mahdollisuutta todella hyville palkoille. Tilanteessa, jossa miehen palkka on 2*naisen palkka, valinta on melkoisen ymmärrettävä, edellyttäen tietenkin että se on molempien yhteinen päätös.
JA haluan myös , että mun mies saa vapaa-aikaa, eikä joudu raatamaan yksinniskalimassa, vaan voi myös osallistua peheenpyörittämiseen.
Omien kokemusten mukaan tuo tuon vapaa-ajan voi kyllä unohtaa, jos perheessä on useampia lapsia ja vanhemmat käyvät hiemankaan vaativammassa työssä... Olen tällä hetkellä kotona kolmannen lapsen syntymän vuoksi, mutta elämä oli kyllä täydellistä hullunmyllyä siinä vaiheessa, kun meillä oli kaksi lasta ja molemmat kävivät töissä. Siinä kun olivat viellä molepien työmatkat+muut työmenot niin vapaa-aika oli kyllä täysin tuntematon käsite!!!
Nyt kun olen kotona, pystyy mieskin harrastamaan ja ottamaan vähän rennommin.
lienee aloittajalla siinä, että hän itse haluaisi vetää lonkkaa kotona, mutta mies vaatii menemään töihin ja kantamaan yhdessä taloudellista vastuuta ;) Eikö niin? Sitten "positiivisesti" kadehditaan :D
vähän näin kun tässä. Paitsi, että en haluais vetää lonkkaa kotona. Talous ja oma halu (lue itsenäisyys ja itsentoteuttamistarve) vaatii menemään töihin. Unelmana oliskin sumplia työvuorot vanhempien kesken niin, että lapset vois olla kotihoidossa. Tämä luultavasti ei onnistu ja lapset joutuu hoitoon ainakin osittain.
En tiedä, onko tämä ketjun monien muiden paitsi ap:n tarkotus vain lesota tossukoilla tai mahakkailla ja rahakkailla miehillään.
Sitten kysymys, johon haluaisin ihan asiallisia vastauksia. Mitä kotiäidit olette suunnitelleet tekevänne kotiäitivuosienne jälkeen? Onko teillä esim. opiskeluprosesseja tms. menosa?
Mäkin valittelen aina ulkopuolisille, kuinka tässä velkoja maksellaan, mutta todellisuudessa talo on jo melkein maksettu. Olemme näin kummatkin onnellisia ja tyytyväisiä: Mies saa toteuttaa itseään urallaan niin paljon kuin haluaa ja minä saan nauttia rauhallisesta kotielämästä ja huolehtia lapsista.
on vastaus justiin ap:n kommenttiin.
Miksi siis tästä piti tulla kotiäitien oma puolustuspuhe valinnoissaa. Kuten laitoit, olette molemmat tyytyväisiä. Enkä nyt siis tarkoita, että edes pitäis keskustella siitä, onko kotihoito vai mikä hoito parasta, koska se on vain turhaa toisen valinnan tehneen syyllistämistä.
Toisaalta joskus mietityttää, miten naiset uskaltaa heittäytyä täysin miehen armoille? Varsinkin, kun avioerot ei tod. oo harvinaisia.
Ja jo aikoinaan naiset on todenneet oman palkan taanneet itsenäisyyden. vai onko se sitten yliarvostettua. En tiedä.
Miks miehet ei sitten jää kotiin hoitamaan lapsia , vaikka se on niin arvostettua?
mutta kadehdi vaan. Asumme hyvällä alueella todella mukavasti, matkustamme ja olen kotona. Nautin lasten kanssa ja voin jatkaa niin kauan kuin haluan. Eläke on turvattu. Mies hyvässä työssä eikä tartte kuitenkaan kohtuuttomasti rehkiä. Olemme onnellisia ja onnekkaita kun voimme valita
miten siinä olet onnistunut jo kun lapset pieniä?
"Pokka päällä vieritetään miehille taloudellinen vastuu".
Vastuitahan on monenlaisia. Meidän tapauksessa taloudellinen vastuu on miehellä ja kotitaloudellinen vastuu on minulla.
Meillä taloudellinen vastuu vierähti minun kontolleni vaikka olen nainen, mutta ei olisi tullut mielenkään valittaa että "sinne se laiska paska jäi hoitamaan lapsia kotiin". ;D
miten siinä olet onnistunut jo kun lapset pieniä?
tottahan kannattaa säästää yksityinen eläkevakuutus, jos ei tienaa. Se on kotona olevan turva. kantsii myös sijoittaa. Näin kumpikin vanhempi on tasa-arvoisessa asemassa eläkkeellä ja mahdollisen eron sattuessa.
me asutaan uudehkossa velattomassa omakotitalossa ja hoidan lapsia kotona. Olisi järjetöntä lähteä töihin kun tileillä makaa käteistäkin melkein 100 000.
jäikö miehesi hoitamaan lapsia omasta halustaan vai työttömyyden takia. Siinäpäs mies oppii ainakin organisointia ;)
Millasilla tuloilla perhe tulee toimeen, jos toinen työskentelee ja toinen on tehnyt tietoisen valinnan toimia kotiäitinä?
pystyy olla kotona lasten kanssa. Vaikka asutaan uusissa velkasissa omakotitaloissa. Pokka päällä vieritetään miehille taloudellinen vastuu.
Kadehdin, mutta en kuitenkaan ikään tekis niin!
on kuitenkin pokkaa hylätä lapset ja pistää pitkiksi päiviksi hoitoon. Ota itseäsi niskasta kiinni nainen!
Jäi siis vakituisesta IT-alan työpaikasta hoitovapaalle. Meillä eroaa tilanne monista muista varmaan siinä, että molemmilla on yhtä suuri palkka, ei siis niin että miehen kk-palkka olisi 6000e/kk ja naisen 1500e/kk. Keskipalkkaisia olemme ja asuntolainaa niin että pystyin sen hoitamaan (lyhennys 800e/kk), mies laittoi muutaman satasen kuussa yhteisiin maksuihin.