Osaisko joku selittää miks mä vihaan partiolaisia?

feministin pervoa ajatuksenkulkua.

sellainen itseäsi muita parempina pitävä jäykkä tosikko...

Inhoan partiolaisia. Siis aikuisia sellaisia. Lapsille ihan ok, mutta aikuinen, joka vieläkin määrittelee itsensä partiolaiseksi, on epäilyttävä. He ovat juuri niitä itseään muita parempina pitäviä jäykkiä tosikkoja, jotka nauttivat muiden käskyttämisestä. En koskaan rekrytoi ihmistä, joka paljastuu partiolaiseksi. Lapsuuden virheet ovat siis asia erikseen.

Hassuja käsityksiä täällä ihmisillä partiolaisista. Olette varmaan katsoneet liikaa telkkarista noita selviytyjät ohjelmia. Kyllä partio on jotain ihan muuta ja siihen kuuluu juuri ihmisten erilaisuuden hyväksyminen. Toki sinnekin mahtuu ihmisiä, jotka pitävät itseään muita parempina, mutta hei, meitä on niin paljon, että joukossa on kaikenlaisia. Niin partiolaisissa kuin ei-partiolaisissakin.

Ehkä varhaislapsuudessasi joku partiolainen söi sun eväät / rikkoi sun rillit ja nyt tunnet selittämätöntä antipatiaa tuota ah niin ihanan tervehenkistä harrastusta kohtaan!

tollanen riukupaskominen ja telttaan ahtautuminen? Ja se lippua kumartaminen! huh huh

sitä mieltä että siinä on jotain pervoa. Täällä saunomisketjussa joku mainosti että partiossa harrastetaan sekasaunomista. Se ei ainakaan auttanut hälventämään ennakkoluuloja.

No kyllä mä lapseni ennemmin partioon laittaisin, kuin moneen muuhun harrastukseen. Partiossa opetellaan ryhmässä olemista ja sellaisia tärkeitä selviytymistaitoja, mitä tässä uusavuttomassa maailmassa helposti unohdetaan.

selvitymistaitoja kaupunkilainen tarvitsee??



Miks partio on edelleen jossain 1800-luvulla ja vielä kehtaa olla ylpeä siitä et on niin järkyn vanhanaikainen?

et ei metsässä tehdä puuceetä vaan pelkkä riuku asetetaan puiden väliin ja siihen sit mennään nojalle ja paskotaan alas. Tosi mukavaa.

http://personal.inet.fi/koti/jommi.jarvinen/pontto/riuku.htm

mutta inhoon kans partio meinikiä ja huiveja ja solmuja. tunsin parikin tyyppiä jotka noin 23vuotiaina kävi partioo, ja mua ällötti niin niitten jutut.

:)



en tiä onko ihan hatusta vedetty, mutta muistikuva mulla on että kun olin pieni, oli partio ns.paremman väen (lue tosi rikkaat, ei duunarien) juttu. ?

vieraantunut luonnosta ettei tiedä mitä on riukupaskominen... T. kaupunkilainen

sieltä 1800-luvulta. Ajatelkaa, että me vietetään koko perhe lomia telttaillen pitkin skandinavian tuntureita. Ollaan tämä kaamea kultti siirtämässä lapsiinkin! Meillä on jo 3-vuotiaalle kunnon junioripussi nukkumiseen ulkona ja ajatelkaa että hän tykkää siitä. kerran partiolainen, aina partiolainen.

mut inhoon partiolaisia!

ja ainakin ne nuoret johtajat ja partiolaiset joihin minä olen törmännyt lasteni myötä,ovat olleet erittäin mukavia ja kivoja.

Toivon että omista lapsistanikin tulee sellaisia nuoria.

Viime syksynä esim. oli sellainen isompi partiotapahtuma jossa lapseni olivat mukana.

Lapseni pahoitti mielensä kotona sattuneen tapauksen vuoksi(mitä en tiennyt kun vein häntä tapahtumaan) ja kun vielä hän kuvitteli että joku tehtäväkirja piti ostaa, vaikkei pitänytkään, niin oli sitten poissa tolaltaan ja soitti minulle itkien. Puhuin puhelimesa jonkun johtajan kanssa ja hän hoiti tämän asian kaikin puolin erinomaisesti. Mulle tuli ihan kylmät väreet! kun tajusin kuinka hyvää huolta ne pitävät minun lapsestani.

Partio on mielestäni aika samankaltainen kuin muutkin nuorisojärjestöt, ehkä luontopainotteisempi kuin useimmat.



Sekasaunaan en ole törmännyt ja "koti-uskonto-isänmaa" vouhotus on saanut väistyä humaanisten ja luontoarvojen tieltä.



partiolainen vuodesta 1976

Aina valmiina.

En ymmärrä miten joku voi sanoa vihaavansa partiolaisia. En usko näiden tuntevan partiotoimintaa kovinkaan hyvin. Itse olen ollut partiossa vuodesta 1992, enkä ole muuten ikinä ollut riukupaskalla. Teltassa nukkuminen on varsinkin talvella hyvinkin tunnelmallista ja nykyään kaipaan sitä, kun siihen ei ole mahdollisuutta. Nuoruuteni parhaita muistoja ovat juurikin partiossa vietetyt hetket. Leirit, purjehdukset ja vaellukset. Niillä uskalsin kokeilla rajojani, opin lukuisi uusia asioita, sain ihania ystäviä ja vietin mahtavia hetkiä. En vaihtaisi niitä kokemuksia mihinkään. Edelliseen kommenttiin viitaten partiolaisetkin ovat vain ihmisiä ja joukosta löytyy monenlaisia. Tiedän, etteivät kaikki pidä ulkoilmaelämästä, mutta eiköhän jokainen saa harrastaa mitä haluaa. Partio on harrastuksena hyvinkin monipuolinen, siihen voi sisältyä lähes mitä vain.

Ei turhaa kilpailuhenkisyyttä, tehdään ja toimitaan yhdessä. Oppii myös vastuunkantoa jo nuorena.

Meillä aikanaan partiokokoontumiset sattoivat sisältää ihan mitä vain, leipomista, pelejä, elokuvia, retkiä, ensiaputaitoja, mitä vaain ikinä keksimme. Varmaan yli 10 leirillä olin mukana, koskaan en riukua nähnyt, enkä ees ollut sekasaunassa (yleensä on tyttö- ja poikalippukunnat erikseen).

taustalla on Mafikengin taistelussa buurien ja brittien sodassa etulinjassa käytetyt poikalähetit. Pojat menivät tottelevaisesti kuinka pahasta paikasta tahansa, kun aikuinen käski.



Aina valmiina!



Baden-Powellin (joka oli siis Mafikengin puolustuksen komentaja) hieno idea oli sitten perustaa liike, joka kasvattaa nuoria poikia lisää tykinruuaksi sodan varalle.

vastuullisuuden ja yhteisöllisyyden oppimista ja halutessaan siinä pääsee vastuullisiin hommiin, missä mm. organisaatiokyky kehittyy.