Jos yksi lapsi kuollut samana päivänä kun toinen syntynyt (eri vuosina), miten "juhlisitte" näitä?
Meidän kolmas lapsi kuoli samana päivänä, kun kuopuksemme syntyi, vuosi näillä tapahtumilla on väliä. Nyt meidän kuopus täyttää vuoden vajaan 2kk päästä ja mietimme, että tietysti juhlitaan kuopuksen synttäreitä, mutta miten voisi muistaa enkelilastamme, ettei päivä nyt kuitenkaan olisi kauhean surun täytteinen.
Kommentit (19)
Älkää tehkö mitään seremonioita lapsenne syntymäpäivänä. Muistakaa tosiaan kuollutta lasta hänen syntymäpäivänään. Mielestäni on väärin, että lapsi ei voisi iloita täysillä syntymäpäivänään vaan aina toisen lapsen kuolema varjostaisi juuri hänen syntymäpäiväänsä. Toki tärkeää on muistaa myös kuollutta, mutta toisena päivänä ihan tosi. Vaikka kuolema onkin luonnollista.
kuolleelle voi sytytellä kynttilöitä muulloinkin kuin varsinaisena kuolinpäivänä. Jos tuo tilanne olisi meillä kuolleen lapsen syntymäpäivä olisi se päivä jolloin häntä muistettaisiin. Merkkihenkilöitäkin muistetaan heidän syntymäpäivänään eikä kuolinpäivänään. Ikävä sävy tulee tämän lapsen synttäreille jos vuodesta toiseen siinä on suru läsnä. Tällä lapsella on oikeus iloon ja onneen omana syntymäpäivänään. Vainajien yleinen muistelupäivä on pyhäinmiestenpäivä ja jouluaattona viedään haudalle kynttilä.
olisi hyvä idea sitten se edellinen ilta muistamiseen haudallakäynteineen jos haluatte. En muistaisi syntymäpäivänä kuitenkaan lainkaan, vaikka ele olisi kuinka pieni niin synttärisankarille se voisi olla pidemmän päälle hyvinkin raskasta.
Aloituksesta jäi pois, että enkelilapsemme kuolin-ja syntymäpäivä on sama, oli kuollessaan 4v. Kiitän vastauksista. Tarkoitus ei siis ole, että kuopuksen synttärit jäisi enkelilapsen varjoon, vaan että jollain pienellä eleellä muistettais myös enkelilastamme. Tuo kuva ja kynttilä vois olla ihan hyvä ja haudalla käynti.
Minä kannatan sitä, että edellisenä iltana kävis haudalla ja seuraavana päivänä juhlittais sitten kuopusta.
Älkää tehkö mitään seremonioita lapsenne syntymäpäivänä. Muistakaa tosiaan kuollutta lasta hänen syntymäpäivänään. Mielestäni on väärin, että lapsi ei voisi iloita täysillä syntymäpäivänään vaan aina toisen lapsen kuolema varjostaisi juuri hänen syntymäpäiväänsä. Toki tärkeää on muistaa myös kuollutta, mutta toisena päivänä ihan tosi. Vaikka kuolema onkin luonnollista.
kuolleelle voi sytytellä kynttilöitä muulloinkin kuin varsinaisena kuolinpäivänä. Jos tuo tilanne olisi meillä kuolleen lapsen syntymäpäivä olisi se päivä jolloin häntä muistettaisiin. Merkkihenkilöitäkin muistetaan heidän syntymäpäivänään eikä kuolinpäivänään. Ikävä sävy tulee tämän lapsen synttäreille jos vuodesta toiseen siinä on suru läsnä. Tällä lapsella on oikeus iloon ja onneen omana syntymäpäivänään. Vainajien yleinen muistelupäivä on pyhäinmiestenpäivä ja jouluaattona viedään haudalle kynttilä.
Riippuu osuuko virallinen päivä arkeen vai viikonloppuun. Muistaisin kumpaakin samana päivänä. Etenkin alkuun kuolleen lapsen kuolinpäivä on tärkeä. Kun vuosia kuluu voi muistamisen hoitaa myös toisena pivänä.
Synttäripäivän aamuna herättäisin synttärisankarin asiaan kuuluvasti. Sekä käytäisiin haudalla viemässä kynttilä.
Ja synttärijuhlat illalla tai seuraavana viikonloppuna jos itse virallinen synttäripäivä on arkena.
t. Enkelin äiti
sillä tavalla suru on surtu eikä kuopuksen tarvitse aina pahaa mieltä synttreinään. Sydämmessänne te vanhemmat voitte tietysti surra ja varmaan surettekin kuollutta lasta myös oikeana synttärinä, mutta lasten kanssa pitäkää muistohetki aiemmin.
Läheinen kuoli lapsen syntymäpäivänä. En kuitenkaan mitenkään muistuta siitä lapsen syntymäpäivänä vaikka se oli läheinen lapsellenikin. Illalla olen käynyt yksinäni sytyttämässä kynttilän ulos ja itkeä tihuttanut kun kukaan ei näe. Synttärit on tärkeitä lapsille, joten se on vain ja ainoastaan lapsen päivä :).
Alkuvuosina muistivat enkelilastaan samana päivänä kun yhden lapsen synttärit oli ja kun vuosia oli kulunut niin haudalla käytiin toisena päivänä.
Riippuu osuuko virallinen päivä arkeen vai viikonloppuun. Muistaisin kumpaakin samana päivänä. Etenkin alkuun kuolleen lapsen kuolinpäivä on tärkeä. Kun vuosia kuluu voi muistamisen hoitaa myös toisena pivänä.
Synttäripäivän aamuna herättäisin synttärisankarin asiaan kuuluvasti. Sekä käytäisiin haudalla viemässä kynttilä.
Ja synttärijuhlat illalla tai seuraavana viikonloppuna jos itse virallinen synttäripäivä on arkena.
t. Enkelin äiti
voimin vaikkapa jouluna ja pyhäinpäivänä.
Mutta jos muistelette vaikka pienestikin kuollutta sisarusta elävän lapsen synttäripäivänä, se antaa mielestäni hänen juhlalleen ikävän surun leiman. Ikään kuin hän eläisi kuolleen sijasta... ei pieni lapsi oikeastaan ansaitse joutua viettämään synttäreitä surullisissa merkeissä.
Kuollut sisarus lienee teillä joka tapauksessa mukana kodissa, kuvina?
sytyttäisitte yhdessä kynttilän menettämänne lapsen kuvan eteen (jos sellainen on).
Sitten synttärijuhlintaa iltap./illalla.
kuolleelle voi sytytellä kynttilöitä muulloinkin kuin varsinaisena kuolinpäivänä.
Jos tuo tilanne olisi meillä kuolleen lapsen syntymäpäivä olisi se päivä jolloin häntä muistettaisiin.
Merkkihenkilöitäkin muistetaan heidän syntymäpäivänään eikä kuolinpäivänään.
Ikävä sävy tulee tämän lapsen synttäreille jos vuodesta toiseen siinä on suru läsnä. Tällä lapsella on oikeus iloon ja onneen omana syntymäpäivänään.
Vainajien yleinen muistelupäivä on pyhäinmiestenpäivä ja jouluaattona viedään haudalle kynttilä.
kuolleelle voi sytytellä kynttilöitä muulloinkin kuin varsinaisena kuolinpäivänä.
Jos tuo tilanne olisi meillä kuolleen lapsen syntymäpäivä olisi se päivä jolloin häntä muistettaisiin.
Merkkihenkilöitäkin muistetaan heidän syntymäpäivänään eikä kuolinpäivänään.
Ikävä sävy tulee tämän lapsen synttäreille jos vuodesta toiseen siinä on suru läsnä. Tällä lapsella on oikeus iloon ja onneen omana syntymäpäivänään.
Vainajien yleinen muistelupäivä on pyhäinmiestenpäivä ja jouluaattona viedään haudalle kynttilä.
kuolleelle voi sytytellä kynttilöitä muulloinkin kuin varsinaisena kuolinpäivänä.
Jos tuo tilanne olisi meillä kuolleen lapsen syntymäpäivä olisi se päivä jolloin häntä muistettaisiin.
Merkkihenkilöitäkin muistetaan heidän syntymäpäivänään eikä kuolinpäivänään.
Ikävä sävy tulee tämän lapsen synttäreille jos vuodesta toiseen siinä on suru läsnä. Tällä lapsella on oikeus iloon ja onneen omana syntymäpäivänään.
Vainajien yleinen muistelupäivä on pyhäinmiestenpäivä ja jouluaattona viedään haudalle kynttilä.
Toki voi esim. illalla/aamulla sytyttää kynttilän sille kuolleelle lapselle ja hetken viivähtää ajatuksineen hänessä. Sitten huomioidaan se päivänsankari.
Näin siis ajattelen tällä hetkellä. Kokemustahan minulla ei asiasta ole.
Ei tuoda surua mukaan synttärijuhliin.
Otan osaa.
Minä varmaan veisin kynttilän haudalle edellisenä iltana, sellaisen joka palaa pitkään. Seuraavana päivänä pidettäisiin kivat synttärit kuopukselle.
Aloituksesta jäi pois, että enkelilapsemme kuolin-ja syntymäpäivä on sama, oli kuollessaan 4v.
Kiitän vastauksista. Tarkoitus ei siis ole, että kuopuksen synttärit jäisi enkelilapsen varjoon, vaan että jollain pienellä eleellä muistettais myös enkelilastamme. Tuo kuva ja kynttilä vois olla ihan hyvä ja haudalla käynti.