Kaveri, joka ei vastaa puhelimeen, eikä soita takaisin
Mulla on yks kaveri, joka on nyt pari vuotta tehnyt niin, ettei yleensä ikinä vastaa, kun hälle soitan. Eikä myöskään soita takaisin, joskus harvoin saattaa laittaa viestin takaisin, miksei vastannut. Joskus ollaan sähköpostitse yhteydessä ja nähdään harvoin, kun asutaan kaukana toisistamme. Tiedän, että häntä ei kiinnosta vastata, koska hän on tehnyt tätä muillekin ja aiemmin, kun olimme läheisempiä ja enemmän tekemisissä, näin kuinka hän teki tätä muille "kavereille". Kaverillani ei ole lapsia. Mietin itsekin miksi edes jaksan yrittää soittaa kaverilleni, kun hän ei vastaa. Mutta jotenkin en haluaisi "luopua" hänestä, koska olimme nuorempina parhaita kavereita. Epäilen, ettei hänen miehensä pidä minusta ja se on yksi syy, miksi olen joutunut epäsuosioon. Ymmärtäisin, jos olisi lapsia, en itsekään pienten lasten äitinä aina ehdi vastata puhelimeen, mutta soitan kyllä takaisin tai viestittelen. Mitäköhän pitäisi tehdä? Varmaan ihan turhaa edes miettiä häntä, mutta jotenkin käytös harmittaa.
Kommentit (18)
Toiset jaarittaa tuntitolkulla ja puhuu vain itsestään. Ja neuvoo pyytämättä. Luulis että on sen verran järkeä että jättäs tän "ex" kaverin rauhaan.
Kiva, että joku muukin on hereillä tähän aikaan. En ole kai nukkunut koko yönä :(...
Niin, siis ehkä kaverillasi on jotain ongelmia, hän on uupunut, masentunut tms, eikä jaksa vastata.
Ehkä ihmiset jolla on lapsia ahdistavat häntä? Tahtoisi omia lapsia, mutta ei saa? Tai sitten ei halua lapsia, eikä jaksa kuunnella mitään lapsista.
Ehkä olisi hyvä vielä yrittää selvittää, mistä on kyse. Kysyä siis suoraan. Ja jos toinen ei vastaa, niin sitten kai antaa vain olla?? Vaikeita asioita...
Itselläni on eräs ystävä, joka jokunen vuosi sitten ei vastannut puhelimeen, ei viesteihin, ei mitään..Siis ei moneen kuukauteen. Kyseessä oli lapsuuden/nuoruuden paras ystäväni ja mietin usein, miksi asia oli niin.Loppujen lopuksi laitoin hänen aviomiehelleen viestiä ja sain vastauksen (kaveriltani), että on vain vähän vaikeaa yms.
no, sama meno jatkui taas ja loppujenlopuksi soittelin ja viestitin. kaverini soitti ja kertoi eronneensa, muuttaneensa toiselle paikkakunnalle. Hän on useinkin tuollainen, eli jos elämässä tapahtuu jotain negetiivista, ei vastaa tms, sitten jonkun kk kuluttua kertoo kuulumiset. Nytkin ihmettelen, kun ei ole oikein mitään kuulunut..puhelinnumerot v aihtuvat tiuhaan.
minulla on kaveri joka ei vastaa puhelimeen joskus olen huolestunut hänestä... hänen olisi pitänyt tulla tänään kyläilee minun kanssani :)mutta ei häntä ole näkynyt
Vierailija kirjoitti:
Juu, olen itsekin miettinyt, että saattaa olla kateellinen minun onnestani. Olen naimisissa, minulla on lapsia jne. Ehkei vaan pitäisi ottaa stressiä miksei vastaa puhelimeen. Kai se sieltä joku päivä soittaa, jos itse haluaa. Olisi vaan joskus kiva vaihtaa kuulumisia.
...tai ehkä itse rehvastella heikko-osaisemman rinnalla, koska se on kivaa?... Näitäkin tyyppejä on. Kun menee hyvin, soitetaan just sille ihmiselle josta tiedetään että hänellä menee tällä hetkellä huonosti, koska siihen tulee kaikkein suurin ero oman elintason ja hänen elintasonsa välille. Eikä se oma myöten käyminen välttämättä edes tekisi vaikutusta johonkin itseä reilusti menestyneempään ystävään. Jipii! Ei kyseessä ole silloin kateus vaan se, että kenen tahansa itsekehuskelu on vastenmielistä. Varsinkin jos ei ole ollenkaan tarkoitus edes pistää hyvää kiertämään vaan ainoastaan uutisoida ja raportoida kaikesta mahtavasta mitä minulla on, jee.
Ja jokainen joka miettii otsikossa olevaa kysymystä voi myös kysyä itseltään, minkälaista roolia sinun elämässäsi näyttelee tämä ihminen jota yrität tavoittaa? Haluatko myös tehdä yhdessä hänen kanssaan jotain kivaa, vai pitää häntä ainoastaan purkuastiana ja kertoa hänelle mitä milloinkin olet tehnyt muiden, kiinnostavampien ystävien kanssa? Itse en suostu olemaan pelkässä puhelinpalvelun asemassa enää kenellekään.
Ai että mitäkö pitäisi tehdä, jos toinen ei vastaa eikä soita takaisin? Antaa hänen olla. Hän ei taida haluta olla tekemisissä kanssasi. Kuulosta melkein vainolta tuo touhusi. Jos teillä ei ole kerran mitään yhteistä nykyisessä elämäntilanteessanne, niin mitä teillä on edes puhuttavaa? Jos olette joskus hamassa menneisyydessä olleet hyviä kavereita, niin kukaan ei niitä kouluaikojen juttuja jaksa loputtomiin jauhaa ja roikkua menneessä.
Mulla kans kaveri joka kauheasti hehkuttanut välejämme, mutta kyllä musta tuntuu että hän juuri minua välttelee välillä yhteydenpitopuolella. Jokuset kerrat somekanavilla pistänyt merkille että hän usein on linjoilla kun tulen paikalle, mutta menee heti sen jälkeen pois kun ilmeisesti minut huomaa. Olen vähän ihmetellyt käytöstä.
Miksi te vastaatte 13 vuotta vanhaan kysymykseen? :D
Eiköhän tilanne ole jo ratkennut.
Vierailija kirjoitti:
Miksi te vastaatte 13 vuotta vanhaan kysymykseen? :D
Eiköhän tilanne ole jo ratkennut.
Aihe edelleen ajankohtainen. Jos aloittaa uuden ketjun aiheesta, jota on jo käsitelty, niin sitten tulee valitusta siitäkin.
Vierailija kirjoitti:
Miksi te vastaatte 13 vuotta vanhaan kysymykseen? :D
Eiköhän tilanne ole jo ratkennut.
Minä en ainakaan edes mieti ap:n tilannetta vaan keskustelu on siitä huolimatta usein mielenkiintoinen kun muut tuovat näkemyksiään ja kokemuksiaan.
No kai nyt tällaisesta voi aloittaa uuden ketjun, kun tässä kuitenkin käsitellään nimenomaan tuon tietyn ihmisen yksityiskohtaisesti kuvailtua tilannetta, jota kenenkään muun tilanne tuskin täsmälleen vastaa.
Vierailija kirjoitti:
No kai nyt tällaisesta voi aloittaa uuden ketjun, kun tässä kuitenkin käsitellään nimenomaan tuon tietyn ihmisen yksityiskohtaisesti kuvailtua tilannetta, jota kenenkään muun tilanne tuskin täsmälleen vastaa.
No ei kun sitten tulee just tätä että "montakohan ketjua tästäkin aiheesta oikein täytyy aloittaa eiköhän näitä löydy jo tarpeeksi hohhoi". Löysin aiheen Googlen kautta, ja siellä oli varmaan ainakin 20 perustettua viestiketjua aiheesta vauva-foorumilla.
Vierailija kirjoitti:
No kai nyt tällaisesta voi aloittaa uuden ketjun, kun tässä kuitenkin käsitellään nimenomaan tuon tietyn ihmisen yksityiskohtaisesti kuvailtua tilannetta, jota kenenkään muun tilanne tuskin täsmälleen vastaa.
Ja siis luin ketjua joskus aiemmin ja mieleen jäi tuo kommentti keskeltä jossa oletettiin, että ystävä joka ei vastaa, on kateellinen. Niin siihen aiheeseen halusin tuon kommenttini sanoa. Miten tälle aiheelle aloitettaisiin uusi, oma ketju?...
Itse vastaan puheluun jos huvittaa, yleensä en. Viestit on jees, niihin vastaan.
Soittaminen on ihan 90-lukua. WA-ääniviestit on parempia, vastaanottaja voi kuunnella ne kun hänelle sopii.
Tunnustan olevani samanlainen kuin kaverisi. Muiden tuttujen ja kaverien kanssa viestittelemme, emmekä ole alunperinkään tottuneet soittelemaan. En tykkää puhua puhelimessa, joten se sopii minulle paremmin kuin hyvin.
Mutta tämä yksi vanha kaverini pitäisi yhteyttä vain soittamalla ja häneltä tulee katkeamatonta tajunnanvirtaa vaikka tunnin putkeen. Yleensä siinä vaiheessa keksin jonkin tekosyyn lopettaa puhelu, pitää muka tehdä ruokaa tms. En ole koskaan jaksanut kokeilla, kuinka monta tuntia puhelimessa pitäisi olla, jotta häneltä vihdoin juttu loppuisi.
En kehtaa sanoa hänelle tästä, joten en vain ikinä "ehdi" vastata puhelimeen. Olen muutenkin small talkia inhoava introvertti, joten tuntuu helpommalta vain laittaa aina joskus viesti. Ikävää, ettei se riitä kaikille, mutta toivottavasti heillä on muita puheliaampia tuttavia.
Juu, olen itsekin miettinyt, että saattaa olla kateellinen minun onnestani. Olen naimisissa, minulla on lapsia jne. Ehkei vaan pitäisi ottaa stressiä miksei vastaa puhelimeen. Kai se sieltä joku päivä soittaa, jos itse haluaa. Olisi vaan joskus kiva vaihtaa kuulumisia.