Lue keskustelun säännöt.
Onko "väärin" ostaa vaatteita halvalla kirppikseltä ja myydä kalliimmalla huutonetissä? ov
27.01.2010 |
Minulla on kolme lasta ja on tullut myytyä aika paljon lastenvaatteita huutiksessa viime vuosina. Kierrän paljon kirppareita, ja olen huomannut että merkkivaatteita myydän välillä ihan naurettavilla hinnoilla kirppiksillä. Olen alkanut ostelemaan näitä "helmiä" kun niitä kirppiksillä tulee vastaan, ja liitän niitä sitten omien lasteni vaatteiden sekaan vaatepaketteihin, ja hyvin on kauppa käynyt, pakettien hinnat ovat nousseet välillä tosi korkeiksi.
Onko tämä jotenkin "väärin"? Moraalisesti ehkä, mutta onko se verotuksellisesti tms. myös väärin?
Kommentit (70)
En näe tuossa mitään erityisen väärää. Voisihan sen halvan kirpparituotteen yhtä lailla löytää joku köyhäkin omaan käyttöönsä. Olen joskus kyllä harmitellut, kun olen myynyt halvalla esim. pikkuautoja, kun ne samat autot ovat kohta myynnissä vähän kalliimmalla - lelujen kohdalla olen ajatellut, että kunpa joku köyhän perheen lapsi saisi niistä leluista iloa itselleen. Mutta aika pitkällä kirpparikokemuksella sanoisin, että ehjät peruslastenvaatteet (ei merkkikamaa) menevät todella huonosti kaupaksi, siis ok kuntoinen collegepaita hintaan 0,50-1 euroa, ei mene. Nykyisin käytän vaatteet jonkun oudon oman periaatteeni mukaisesti kirpparilla ja vien ne sitten Fidaan, en tiedä, onnistuvatko he sitten paremmin. Itse kyllä ostan vastaavankuntoisia vaatteita kirpparilta ihan tyytyväisenä. Luulen, että oikeasti köyhiä ihmisiä on aika vähän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ot mutta pakko kertoa tässä kaveristani jolle möin vaatteita pilkkahintaan koska "no eihän sitä kehtaa kaverilta pyytää".tämä kaveri möi sitten nämä vaatteet käyttämättä eteenpäin ja teki niillä ihan mukavan tilin itelleen.
Miten ihmisille voi olla niin vaikeaa ymmärtää, että tuollainen toiminta on moraalisesti väärin? Joistain kommenteista saa sellaisen käsityksen, että sellaiset teot ovat aina moraalisesti oikeita, joilla voi tienata rahaa. Myyjän hyväntahtoisuuden hyväksikäyttö ei siis heidän mukaansa ole moraalisesti tuomittavaa. Järkyttävän heikkoa moraalista arviointikykyä!
Tässä yksinkertainen ohje, jolla te jälleenmyyjät saatte tehtyä teostanne moraalisesti oikean: kun ostatte kirpputorilta tavaraa, niin kysykää myyjältä, onko hinta alhainen sen vuoksi, että myyjä haluaa antaa tavaran sitä tarvitsevalle. Kysykää myös, onko myyjälle ok, että myytte tavaraa kalli9immalla eteenpäin.
Vaikka nykymaailmassa raha onkin nostettu palvonnan kohteeksi, niin ymmärtäkää nyt hyvät ihmiset, että raha ei määrittele moraalia!
antaa oikeasti köyhille tavaroita, niin kannattaa viedä niitä diakonissoille, he jakavat vaatteita niitä oikeasti tarvitseville. Ja jos itse pienituloinen ja ei ole varaa kaikkia vaatteita lahjoittaa, niin jo yhden vaatteen lahjoittaminen kannattaa. Eli voi myydä kirpparilla vaikka kovemmalla hinnalla suurimman osan vaatteista ja lahjoittaa muutaman diakonissan kautta ilahduttamaan joidenkin köyhien elämää. Erityisesti harrastusvälineistä on pulaa.
oma järki tosiaan sano teille, että ammattimainen myynti on eri asia kuin omien lasten vanhojen vaatteiden myynti. Ja ammattimaista se on, jos ostat tuotteen myydäksesi sen eteenpäin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mutta toisaalta myönnän itsekin näin tehneeni muutaman kerran. Eli saatan ostaa jotain hyviä/laadukkaita - yleensä merkkivaatteita - jos satun halvalla löytämään. Harvemmin kirpputorilta edes tekee oikeita löytöjä; paljon saa kierrellä ja jos muutaman löydön tekee, niin taitaa olla hyöty aika vähäinen...
Ammattimaiset trokarit ovat asia erikseen; niiden röyhkeydellä ja ahneudella ei ole mitään rajaa.
kirppareilta te oikein teette noita löytöjä? Ikinä en ole törmännyt reimateciin alle 30 eurolla.
kirppareilta tekee ehdottomasti parhaimmat lastenvaatelöydöt...viimeksi ostin aivan uuden Platisockin haalarin 2,50e, uudet Ecco sandaalit 8,50e...mutta lastenvaatekirppareilla on aivan eri hinnat :).Siksi kierrän normikirppareita mielummin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se, että joku käy sinua varten kirppiksellä penkomassa, ottaa tavarasta kuvan ja laittaa sen nettiin sitten myyntiin, on minusta hyvää palvelua, eikä mitenkään moraalisesti arveluttavaa välistävetämistä.
Jos toimintasi laajenee siinä määrin, että pystyt itsesi sillä elättämään, niin sitten voit harkita toiminimen perustamista.
Siitä, että jos he epäilee jotain tuollaista, niin he pyytävät sulta kirjanpidon vähintään vuodelta, käskevät sun laskea sen ja antavat mätkyt jos et ite niitä oo hoitanut.
jos joku oikeasta viitsii nähdä tuon vaivan niin siitä vaan.
Minulle asia on aivan sama: kirpparille hinnoittelen vaatteille sellaisen hinnan, jolla olen siitä valmis luopumaan, mitä vaatteelle sen jälkeen tapahtuu, ei väliä - kunhan siitä on maksettu se haluamani hinta.
Jos joku oikeasti viitsii muutaman euron takia etsiä noita kirpparilta, hinnoitella, kuvata, väsätä ilmoituksia, hoitaa sen kaupan niin siitä vain :)
Ainoa tosiaan ostajan näkökulmasta se seikka, minkä joku toikin jo esille: onko oikein myydä merkkitavaraa merkkitavarana, jos ei voi olla täysin varma sen aitoudesta? Mitä jos myykin kirpparilta ostamaansa feikkiä aitona?