Lue keskustelun säännöt.
Suomenkielisen perheen lapsi englanninkieliseen kouluun?
27.01.2010 |
Lapsemme on englantipainotteisessa päiväkodissa (osa opetuksesta englanniksi, osa suomeksi). Hän on ollut siellä nyt eskarin loputtua 3 vuotta. PÄiväkodin valitsimme tason ja hyvän sijainnin sekä ystävien suositusten perusteella ja se onkin osoittautunut mukavaksi valinnaksi.
Lapsi ymmärtää englantia erittäin hyvin mutta on arka tuottamaan puhetta vaikka mielestäni sekin on kyllä kovasti kehittynyt. Hän on verbaalisesti erittäin taitava, alkoi puhumaan poikkeuksellisen harvoin, oppi aakkoset kyselemällä 2.5 vuotiaana ja luki 4 vuotiaana. Äidinkielen pohja on siis vahva. Ehkä ongelma onkin juuri siinä. Hän pystyy ilmaisemaan itseään niin perusteellisesti omalla kielellä että englanti ei tunnu tarpeelliselta... en tiedä.
Joka tapauksessa koulun valinta on tehtävä. Vaihtoehtoina lähikoulu jossa kohtuuhyvä opetus, tosin kasvaa pian yli 600 oppilaan kouluksi. 25 lapsen luokalle tulee muutama todella levoton lapsi, alueella on paljon maahanmuuttajia joilla on ollut vaikeuksia sopeutua kouluun jne.
Kansainvälisestä koulusta tiedän tuttujen kautta että opetus on todella laadukasta, luokkakoot pieniä, opetus laaja-alaista ja antaa varmasti todella hyvän lähtökohdan lapselle jos kaikki menee hyvin. Suoraan sanoen tätä koulua pidetäänkin jopa eliittikouluna, mikä ajatus häiritsee sillä yleisesti ottaen muissa kouluissa on sitten opetuksen taso heikompaa ja säästöt mittavia. Miksi siis yksi koulu olisi muita paremmassa asemassa mutta näin vain on ja meille merkkaa paljon lapsen arki ja se että hän saa parhaan mahdollisen opetuksen. Kenellepä se ei olisi tärkeää.
Siispä tämän vuodatuksen jälkeen kyselen kokemuksia suomenkielisten perheiden lasten koulunkäynnistä kansainvälisessä koulussa. Miten on mennyt? Miten lapsi on pärjännyt jos kielitaito on aloitettaessa vajaa? Onko ajatus täysin huono?
Olen vastuullinen äiti enkä halua heittää lasta kylmään veteen vaan punnitsen vaihtoehtoja. Tiedän että kouluun menee moni lapsi vain siksi että vanhemmat haluavat paremman koulun, lapsesta viis. Minä ajattelen ennenkaikkea koulun periaatteita kasvattaa lapsi rohkeaan, hallitusti riskejä ottavaan, luovaan, itsenäiseen sekä laaja-alaiseen ajatteluun. Koulun eliittimaine siis on mielestäni sivuseikka mutta tämä koulu tarjoaisi enemmän kuin putkimainen ja sirpaleinen peruskoulu.
Mutta kokemuksenne olisivat nyt tärkeitä, kertokaa siis mitä tahansa aiheeseen liittyvää!
KIITOS JOS KOMMENTOITTE!
Kommentit (14)
Miten ihmeessä se voisi häiritä jos on adhd jos menee englanninkieliseen kouluun. Se on koulu on millä kielellä vaan, ja joskus adhd ihmiset pärjäävät paremmin elämässä. Ei ole fiksu lapsi sen takia että istuu hiljaa ja lukee päivät pitkät, ei takaa miljonääriksi vaikka olisi 10 L. Ette ole parempia vanhempia siksi että voitte kerskua että lapsenne ovat englanninkielisessä koulussa, olen itse käynyt koulua ulkomailla ja pärjännyt todella hyvin vaikka olin suomessa "häirikkö".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sitä ennen kannattaa käyttää lapsi testeissä, joissa mitataan kielellistä lahjakkuutta.
Silloin se koulu on ko. lapselle nautinto, ei taakka.
Meidän lapsi imee vieraita kieliä, hän oppii esimerkiksi radiosta laulun millä tahansa kielellä kertakuulemalla. Ja on muutenkin aina ollut musikaalisesti ja kielellisesti huippulahjakas selkeästi. Sama pätee luokkatovereihin. He ovat verbaalisia ja muutenkin aika kypsiä ikäisekseen.
jos se koulu on kaukana ja hankalan matkan päässä, niin unohda.
kyllä sen kielen oppii takuulla myöhemminkin!
ja kävi englanninkielisen tarhan ja eskarin. Lapseni on kaksikielinen, mutta monet kavereista tulee suomenkielisistä perheistä. Kouluunhan oli kiellitaitoa mittaavat testit, ja kaikki halukkaat eivät kouluun päässeet. Ja jotkut siirsivät lapsensa suomenkielsiseen eskariin jo aiemmin, koska katsoivat, ettei lapsi tule koulussa pärjäämään.
Mutta hyvin kaikilla englanti tuntuu olevan hyppysissä, ei ongelmia. Vaatii jonkun verran enemmän työtä lapsilta, ( ja vanhemmilta) sillä äidinkielen ( suomen) tunteja on vähemmän, mutta vaatimukset samat. Ja termistö ( matematiikka, kasvit, eläimet yms) pitää tietysti oppia sit molemmilla kielillä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Todella mukavaa saada vastauksia ja kiva kuulla kokemuksista. Ilman muuta lahjakas lapsi pärjää missä tahansa, varsinkin jos on sosiaalista älyä ja empatian kykyä. Meidän lapsi ei varmaankaan ole mitenkään erityislahjakas, mutta hän kyllä oppii asioita nopeasti ja matematiikassa hän laskee eskarissa jo kertolaskuja, vaikeita miinus ja pluslaskuja päässä jne. Mutta kun tästä ei voi oikein päätellä mitään siitä, miten hän sitten kielellä pärjäisi.
On varmaankin parasta viedä lapsi testiin, katsoa miten hän siihen suhtautuu ja kuunnella tulokset. Olen hieman aistinut että hän itse suosisi suomenkielistä koulua, vaikka emme ole vielä asiaa häneltä itseltään kysyneet. Tämähän on yhdistelmä aikuisen faktatietoja ja lapsen omaa tahtotilaa sekä kykyjä joten joka näkökulma painaa.
Joku vastaili rohkaisevasti omilla esimerkeillään. Tosi mukavaa lukea että on onnistumisen kokemuksia. Tässä koulussa (Oulu International School) on muistaakseni äidinkieltä 7 tuntia ja etiikkaa 2 tuntia joten niistähän kertyisi jo 1/3 opetustunneista suomeksi. Loppu sitten englanniksi. Mutta kirjoittamisen ja luetun lausumisen oppiminen suomenkielen rinnalla on varmasti haastavaa ja saattaa jopa sotkea äidinkieltä, en tiedä. Tässä tapauksessa ei olisi suurta huolta koska lapsi osaa jo lukea ja kirjoittaa suomeksi eli ei tarvitse opetella niitä rinnakkain.
Lisänäkemyksiä olisi kiva kuulla, onko jopa Oulusta jotain tietoa?
että mitä kauemmas mennään pk-seudulta, sitä vaikeampi on löytää päteviä opettajia. Kun se on vaikeaa täällä Helsingissäkin...
Siis opettajia, jotka ovat sekä englannin kieleltään hyviä että pedagogeja.
Tämä on ihan yleishavainto. Oulusta en tiedä sen kummemmin mitään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meidän koulu ei ole "kansainvälinen" koulu vaan englanninkielinen koulu, joka noudattaa suomalaista opetussuunnitelmaa. Lapsi on pärjännyt tähän saakka hyvin, useimmat lapset ovat suomenkielisistä perheistä ja tämä huomioidaan opetuksessa. Kouluun päästiin testien perusteella, joissa tärkeintä oli englannin ymmärtäminen. Samoin arvioitiin sitä onko lapsella kykyä opiskella asioita vieraalla kielellä.
Vaikeuksia näissäkin kouluissa varmasti on, maahanmuuttajalapsilla on ongelmia siinä missä suomalaisillakin. Eikä näiden koulujen eliittimaine niitä poista.
Oman kokemuksemme perusteella suosittelen kuitenkin englanninkielistä koulua lapsellesi!
jos lapsi pääsee koulun testeistä läpi ja on halukas menemään kouluun, niin miksei? Hyvästä kielitaidosta on aina hyötyä. Koulussa pärjää varmasti, jos sisälle pääsee.
Mietintään kuitenkin se, että mikä merkitys (kaukaisemmalla?) koululla on lapsen kaveripiiriin. Lisäksi kansainvälisessä koulussa voi olla erilaiset työtavat, ehkä vanhempienkin täytyy olla aktiivisempia koulunkäynnin tukemisessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tämän unodin mainita!
Ekaluokkalaisen äiti
Molempiin vain 1 km matkaa eli matka ei tuota mitään ongelmia. Kansainvälinen koulu Oulussa on tietojeni mukaan hyvätasoinen, on ilmeisesti saatu opettajia mukavasti rekrytoitua ja esimerkiksi toinen ekaluokan opettaja on ollut hommissa alusta asti. Puhuu englantia äidinkielenään.
Ystävätkin säilyisivät samana, tosin hauska tilanen kun sekä peruskoulussa että kansainvälisessä koulussa on molemmissa kavereita. Peruskoulussa 3 ystävää, joista yksi on erityisen hyvä kaveri. Kansainvälisessä koulussa on 5 ystävää samasta eskariryhmästä. Eli eskarilaisista moni menee tähän kouluun, tosin valtaosa kuitenkin suomenkieliseen juuri sen vuoksi että äidit ajattelevat lapselle olevan liian raskasta opiskella englannin kielellä ja joutuisivat kuljettamaan kauempaa.
Moni asia puoltaa siis kansainvälistä koulua jos testi menisi läpi. Olen todella iloinen että saan teiltä näin paljon hyviä ja arvokkaita kommentteja!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos ehdit vielä kommentoida lisää tuosta aktiivisuudesta niin kyselisin että millä tavoin koulunkäynti muutti arkeanne? Läksyjä on kuulema tosi paljon, tosin tutustumisillassa vanhemmille painotettiin että max 45 minuuttia päivässä. Olemme mieheni kanssa todella halukkaita panostamaan ekaluokkaan ja koulunkäyntiin muutenkin senkin jälkeen. Tietysti kiireinen työ ja kuopus vaativat oman aikansa mutta ajatuksena on järjestää vähän kotiapua tarvittaessa muihin hommiin jotta lapsille jäisi aikaa mahdollisimman paljon.
Lapset ehkä tykkäävät läksyistä ainakin aluksi ja siihen vaikuttaa varmasti myös vanhempien innokkuus olla mukana. Tämä on tosiaan tärkeä asia, hyvä että otit esille!
Meiltä tyttö, nyt 5.luokalla käy ala-astetta englanninkielellä suomalaisen opetussuunnitelman mukaan. Ensimmäiset kaksi luokkaa olivat raskaita, tein hänen kanssaan läksyt melkein poikkeuksetta joka ilta. Samalla tuli huomaamatta opetettua läksyjen teko tekniikka jä apuvälineiden käyttö, sanakirja, nettisanastot, apupaperit yms. Ne olivat rankat luokat kun kaikki oli uutta.
Nyt läksyt onnistuvat esimerkillisesti omatoimisesti ja arvosanat ovat kiitettäviä kaikissa aineissa. Tyttö viihtyy englanninkielisessä opetuksessa ja haluaa ehdottamasti englanninkieliselle ylä-asteelle.
Tyttö testattiin ja sisäänpääsy pisteet olivat melkein täydet, taulukon yläpäästä.
Tuli pojan vuoro mennä kouluun. Villi poika mallia vaahteramäen eemeli.Testattiin psykologilla koulukypsyys ja adhd suljettiin pois.
Halusi, pyrki ja nippanappa pääsi enkkuopetukseen.
Kävi vaille kaksi kuukautta keskittymiskyky ei riittänyt ja häiriköi luokassa. Vahdettiin pikapikaa lokakuun alussa suomenkieliselle luokalle. Tilanne ei sanottavasti muuttunut, kaikki muu kiinnostaa mutta ei oikein se varsinainen oppimisasia.
Jos malttaa keskittyä oppii nopeasti ja helposti.
Tulipa kokeiltua enkkuluokka eikä jäänyt vaivaamaan.
Molemmista on siis kokemusta. Enkkuluokka on raskas, opiskelutekniikalla on merkitystä enemmän kuin suomenkielisellä puolella. Vaatii vanhemmilta aktiivisuutta enemmän kuin suomi-puoli ainakin meidän käyttämässämme koulussa.
Pikkasen elitististä, enemmän retkiä, yritystutustumisia, leirikoulu itsestään selvästi ulkomaille jne.
Lapsi viihtyy ja tekee hyvää oppimisjälkeä, suosittelen jos lapsi ei ole painetta keräävä ja helposti stressaantuvaa tyyppiä.
Meillä suomipoika kävi enkkutarhan, enkkueskarin ja nyt enkkuekalla. Pelkästään positiivista kerrotavaa. Laita lapsi ajoissa tarhaan enkkuun, jos ei adhd:ta tai lukihäriiöitä. Ne kyllä kertoo eskarissa viimeistään jos epäilevät enkussa. Siellä tasokkaita opettajia. Ja testit läpäisee lähes kaikki. Niilä vaan karsitaan jos selvä ongelma, muuten kyllä pääsee. Ja enkussa ei auta jos loistava matikassa ja enkku tai kielet ei vaan lasta innosta. Sitten on suomipuoli paras. Enkussa on ihan normisuomalaisia lapsia. Siellä kaverit pysyy paremmin kun eivät niin vaihdu kuin suomipuolella. Meille ei eka luokka ole ollut raskas. Fiksu poika tosin, mutta läksyt teen aina pojan kanssa. Ei osannut lukea ennen kouluunmenoa, en opettanut edes. Nyt oppi koulussa ja tein aina läksyt yhdessä. Kivat lasten vanhemmat. Musta on rikkaus, että lapsia osaa oikeasti käyttää kahta kieltä jo nyt ilman miettimistä. Itse kun olen jokatapauksessa aktiivinen vanhempi, ja lapsi kova viittaamaan, sosiaalinen, keskittyy hyvin, tämä sopi meille. Meillä myös vauva ja jos hänellä ok keskittymiskyky ja kielenkehitys, laitan myös enkkuun ehdottomasti.