Jos lapsenne menee suoraan koulun jälkeen kaverille, pitääkö hänen tulla

muu ruokkisi lapseni, mutta itse kysyn kavereilta, haluavatko tulla syömään meidän kanssa, jos ovat meillä ruoka-aikaan. Omani haluan kyllä kotiin viideltä syömään ja moikkaamaan vanhempiaan. Meidän pojilla (8 ja 11)on muutama kaveri, joita vanhemmat alkaa kaipailla kotiin vasta seitsemän maissa - näillä on pieniä sisaruksia, ja oletan että esikoiselle ei riitä aikaa muutenkaan. Aika surullista. Useimmat kaverit toki silti kutsutaan kotiin viidne maissa ja tai sitten vanhemmat soittaa minulle ja sopii mihin asti saavat olla meillä.



ja jos sillä asuinalaueella nyt oli jotain merkitystä, niin asumme Helsingissä hyvätuloisella Kokoomus-alueella :-)

Oman lapsen kavereiden kanssa (Helsinkiläisellä "hyvämaineisella" pientaloalueella) näyttää olevan tapana että kaikki sillä hetkellä paikalla olevat ruokitaan, kuului sitten perheeseen tai ei.



Niin meilläkin, kaverit saavat täällä aina ruokaa - ja aina on myös oma lapseni saanut kavereillaan ruokaa.

Tulee usein leikkimään suoraan parkkikselta (tulleet päiväkodista) klo 17. Sanoo, että 19 pitää mennä kotiin.



Ja lapsella on nälkä, saanut välipalan 14-15?



Minä olen hoitovapaalla. Kerhossa parina päivänä käyvä 5v kaipaa kaveria, siksi otetaan tuo naapurin lapsi usein leikkimän,mutta äiti näyttää olettavan, että meillä ruoka tuohon aikaan.



Usein ollaan syöty jo esin 16, annan sitten tuolle leipää tm, jos ei ole jäänyt ruokaa.



Ajattelemattomia vanhempia. Eikä tunneta noita vanhempia sen paremmin, tervehditään ja muutama sana vaihdetaan, lapsiin liittyen.

Niin teinin kuin tokaluokkalaisen.

Voithan sanoa, että käy ensin kotona syömässä ja tulee sen jälkeen leikkimään.



Kyllä meilläkin kaikki kaverit ruokitaan silloin kun muutenkin syödään, mutta omia tarjoiluja ei erikseen järjestetä. Eikä meillä kaverit tule ihan naapurista vaan parin kolmen kilsan säteeltä.

mutta poikkeuksia tietenkin on, sitten soitellaan ja säädetään ja lapsi syö kaverilla. Ja sama juttu toisinpäin, kun lasten kavereita on meillä. Mulle on melkein naurettavan tärkeää se, että meidän perhe istuu kerran päivässä kiireettömästi saman pöydän ympärillä. :)

Voithan sanoa, että käy ensin kotona syömässä ja tulee sen jälkeen leikkimään.

Kyllä meilläkin kaikki kaverit ruokitaan silloin kun muutenkin syödään, mutta omia tarjoiluja ei erikseen järjestetä. Eikä meillä kaverit tule ihan naapurista vaan parin kolmen kilsan säteeltä.

Säälittää tuo lapsi. On pienikokoinen joten ei nyt paaljon syö, mutta onhan se välillä ylimääräinen vaiva. Ja ihmetyttää, koska näkee vanhempiaan? Jos olisin päivän työssä, matkoineen 7-17, haluaisin illan olla lasten kanssa. Ei siltikään montaa tuntia jäisi.

tyttö 10-vee pääsee 13 tai 14 ja menee siitä kaverilleen..mies hakee tytön matkalla kotiin 16aikaan..eli ehtii 2-3h olla kaverin luona joka on minusta ihan riittävästi.

jos ovat meillä kylässä siihen aikaan kun syödään päivällistä eli arkisin noin klo 17-17.30. Kolme vanhinta lastamme on koulussa ja nuorin päiväkodissa. Lähes joka päivä ruokapöytään katetaankin ylimääräinen lautanen :-)



Mutta homma toimii myös toisinpäin, eli jos meidän vanhemmat lapset menee kavereilleen koulusta niin usein syövät sitten päivällisen siellä.



Asumme mekin ns hyvämaineiseilla ja melko arvokkaalla pientaloalueella, ja täällä kyllä homma toimii oikeastaan kaikilla noin. Ilman mitään erillisiä sopimuksia. Mutta toisaalta, olemme asuneet täällä jo 10 vuotta ja lapsemme nykyiset kouluystävät ovat olleet heidän kavereitaan jo päiväkodista saakka eli mekin tunnemme lapset ja heidän vanhempansa todella hyvin. Eli ruokapöydässä on aina todella hyvin tuttuja lapsia :-)

Jännä.

Mekin asutaan ihan hyvällä alueella, eikä minulle tulisi mieleenkään että sopimatta lapseni muualla saa ruokaa. ;)

Niin siis tarkoitinkin tuolla loppulauseilla sitä että ehkä kuvio menee meidän lapsilla ja heidän kavereillaan tosiaan siksi noin, että ollaan kavereiden vanhempienkin kanssa tässä lähestulkoon ystävystyneet vuosien varrella kun ollaan pyöritty kymmenen vuotta samassa päiväkodissa, koulussa ja harrastuksissakin :-)



En tiedä, miten kuvio menisi, jos ei oltaisi niin hyviä tuttuja. Mutta sen tiedän, että jos meillä on joku lapsi kylässä (oli sitten vieras tai tuttu) perheemme ruoka-aikaan, niin kysyn häneltä kyllä haluuko osallistua ruokailuun. Näin kysyn myös aikuisilta.

sovin aina erikseen vanhempien kanssa ruokailusta. Mutta meillä kylässä olevat ruokin kyllä ihan sopimattakin. Meillä käy niin paljon vieraita joka päivä, omia ja lasten kavereita, että ei meillä juuri koskaan syödä pelkästään oman porukan kanssa. Teenkin ruokaa aina varmuuden vuoksi koko kylälle :)

Eihän ilman vanhempien lupaa SAA antaa lapselle ruokaa, tietenkään! Pieni välipala on eri juttu, mutta kyllä ruokailuun pitää olla vanhempien lupa. Jos joku lapsi haluaa syödä meillä, kysäisen vanhemmilta onko ok. Samoin on oman lapsen kanssa, joskus joku soittaa että voiko syödä meillä. Mutta peruslähtökohta on, että kaikki syö kotonaan. Ja asutaan yhdellä suomen rikkaimmista alueista.