Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Onko tämä kaikki sattumaa vai teenkö jotain oikein (tai olenko pirun hyvä lastenkasvattaja)?
23.01.2010 |
Meillä kolme lasta ja tässä faktat:
-jokainen osaa nukahtaa itse omaan sänkyynsä (ilman huudatusta siis, en koskaan voisi huudattaa lapsiani)
-yksikään ei temppuile nukkumaanmenoaikaan vaan kaikki ovat unten mailla klo 20-20.30
-myös päiväunille käydään nopeasti ja ilman mutinoita
-kukaan lapsista ei sairasta juuri koskaan, esim. kolme flunssaa vuodessa on jo PALJON
-kukaan lapsista ei nirsoile ruoan kanssa, toki pitävät jostain enemmän kuin toisesta mutta syövät ns. kaikkea
-kaikkia on täysimetetty puoli vuotta ja imetystä jatkettu vuoden ikään
-uhmaiästä on selvitty suht helposti
-minun ja miehen parisuhde kukoistaa
-harrastan liikuntaa ja olen hoikka
-en tarvitse erityisiä tukijoukkoja, mummot ja kummit pyytelevät lapsia yökylään mutta harvoin annan
-meillä on siisti koti
-minun ei tarvitse kiroilla, huutaa tai lyödä lapsiani. Ääntä tosin korotan jos tarvis
Kommentit (42)
Meillä kyllä nirsoillaan ruuasta (allergioita taustalla), ei imetetty niin pitkään, en ole hoikka vaikka liikuntaa harrastankin eikä koti aina ole tip top vaikka perussiisti kylläkin, en ole eläissäni kiroillut tai lyönyt, enkä lapsille huuda myöskään, joskin tiukasti sanon. Mutta on ne hyvät jutut silti sattumaa osin vaikka työtäkin on tehty.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jokainen kantaa taakkansa ennemmin tai myöhemmin.
Nauti siis helpoista ajoista nyt.
tasapainoiset vanhemmat ja hyvä parisuhde auttaa vanhempia jaksamaan ja se heijastuu tietysti lapsiin ja heidän käyttäytymiseen. Mutta toivottavasti murrosiässä alkavat vähän ryppyillä teille ;-)
...vaikka olen kyllä totaaliyhäri, joten parisuhde ei kukoista.
äitinä!
Vaikka en ole täysimettänyt lapsiani. Esikoista imetin 3vkoa, tokaa 3kk..
nyt 6v on oppinut menemään vihdoin itse nukkumaan ja 2v vieressä ollaan kun nukahtaa ( samassa huoneessa ei sängyssä)
Lapseni osaavat käytös tavat, ovat kohteliaita muita kohtaan. Tietävät mitä tarkoitaa ei. Eivät juurikaan kiukuttele. Osaavat ottaa huomioon muut ihmiset.
Minun ei tarvitse huutaa, kiroilla tms, hermostua. Kaikki on mennyt loistavasti ihan normisti sanomalla perille.
En myöskään kaipaa "eroa" lapsista., harrastan liikuntaa lasten kanssa ja ilman pari kertaa viikossa.
Ja jos se nyt on hyvän kasvattajan merkki :D niin ole hoikka :D :D ja pari suhde on voinut loistavasti viimeiset 20 vuotta :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siinä meni pisteesi.
Etkö tiedä, että lapsille ei saa huutaa? Huono äiti.
VArmasti hieno, mutta takuulla äärimmäisen harvinainen tunne. SUurin osa vanhemmista nimittäin kokee jatkuvasti huonoa omatuntoa vanhemmuudestaan. Minusta ne, jotka ovat mielestään täydellisiä, ovat jossain mielessä sairaita. Kukaan ei voi koskaan ajtella, että on loistava vanhempi. Aina voisi olla parempi tai aina silloin tällöin tulee mokattua, äitinäkin. Ja jos sitä ei myönnä, ei ole OIKEASTI hyvä vanhempi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
tai anna lapsia yökylään.
Sehän on vain hienoa, jos on osallistuvia ja lapsista välittäviä läheisiä! Sekä hyvin että huonommin voivalle perheelle tukijoukot ovat rikkaus. Ettet vain myöhemmin katuisi, että olet sulkenut mummot ja kummit pois lastesi elämästä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onneksi olkoon!
Hyvä parisuhde tuo turvallisuutta myös lapsille. Olet onnistunut monessa asiassa hienosti. Mulla ei ole monikaan asia noin hienosti :(
se näkyy toki lapsissa jos perheessä kaikki ok.
nukkumaanmeno yms. on tavan tulos. jos on nukkumaanmenoajat ja ruoka-ajat, niin usein silloin on sitten nälkä, kun se aika koittaa ja väsyttää, kun nukkumaanmeno lähenee. (ehdollistuminen ja tottuminen tietyihin rutiineihin)
jos on itse rauhallinen, mutta tiukka noista ajoissa ja yleensäkin lasten kanssa toimittaessa, eikä hermostu tai mene mukaan höpöttelyihin, niin usein eri tilanteet normaalien lasten kanssa sujuu mutkitta.
olet siunattu mukavilla lapsilla ja sulla on eväät hyvään vanhemmuuteen, siksi olet onnistunut, mutta se ei tarkoita etteikö murrosikää tulisi. ;)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun kirjoittama lista voisi olla juuri samanlainen! Jotain lísäyksiä:
- lastemme (siis myös 3kpl) voi koska tahansa matkustaa minne tahansa pelkäämättä, että kitisevät pitkillä lennoilla tai venereissuilla pilaten kaikkien kanssamatkustajien reissun
- heidän kanssaan voi myös milloin tahansa lounastaa tai illastaa ravintoloissa pelkäämättä, että muut menettävät ruokarauhansa. Mitään Pilttipurkkien lämmittämistä ravintolassa meillä ei myöskään ole koskaan harrastettu
- lastemme ulkonäkö ja sosiaaliset taidot herättävät huomiota missä tahansa liikumme. Aina joku on ihastelemassa ja kehumassa
Noi nyt näin äkkiseltään tuli mieleen. :)
Musta nämä tällaiset lapset omaa hyvän ja terveen perusluottamuksen. Ja itse olen ainakin tässä asiassa itsestäni todella ylpeä, että olen sellaisen onnistunut lapsilleni luomaan :)!
ja kerro sitten kuinka meni.
Kasvatuksen tulokset näkee oikeasti sitten kun lapset on lähemmäs 30 vee.
hyvä äiti?!
Lapset ei sairasta = hyvä äiti? Just.
Meillä on kauniit, hyvätapaiset, terveet jne. lapset, mutta en todella voi laskea kaikkea omaksi aikaan saannokseksi.
Kaikkea sitä pitää kirjoitella itsetuntonsa kohotukseksi...
itse en kuitenkaan kasvattajana kehuskelisi, vaan nuo on lapsen persoonasta johtuvia asioita. Jos lapsi on koliikkinn ja huutaa jo syntymästä asti niin kuviosi voi kaatua hetkessä.
Kun ei sairastele, ei huuda, nukutus sujuu, pari suhde toimii jne.
mä oon vielä parempi. Lapsia 5 ja kaikki pelaa pirun hienosti... vai sanotaanko, että osaan ottaa aika rennosti, enkä hikeenny pikkuasioista. Mulla siis tää täydellinen äitiys alkoi jo helpoista raskauksista ja miltei luomuista synnytyksistä, täysimetyksistä puhumattakaan. Meillä lapset nukahtavat omassa luonnollisessa tahdissaan ikäjärjestyksessä vanhimmasta pienimpään (ehkä jonkun mielestä väärä järjestys). Kukaan lapsista ei ole valvottanut öisin, toisinsanoen en ole suostunut valvomaan. Vauva kainaloon ja tissi suuhun ja ihanasti ollaan nukuttu perhepedissä pitkiä yöunia. Kaikki lapset syövät hyvin ja kasvavat sopusuhtaisesti. Lapsilla ei ole perussairauksia eikä allergioita (niiiin siis ihan kun tää ois mun hyvän äitiyteni ansiota). Liikuntaa en juurikaan ehdi harrastamaan, mutta kiitos loistavien geenieni, olen luonnostani normaalipainoinen, mitä nyt pientä jenkkakahvaa löytyy ;) Parisuhdettakin hoidetaan keskiviikkoisin ja lauantaisin saunan jälkeen.
Alue: Aihe vapaa
mutta varmaan lapsillasi on helpohko temperamentti ja/tai oman temperamenttisi kanssa hyvä yhteensopivuus. Lisäksi teillä on ollut tuuria, aika usein kolmen lapsen joukkoon mahtuu jo ainakin yksi jollain kroonisella saraudella tai erityisvaikeudella varustettu lapsi (ei tietenkään mitenkään aina)