Onko muita n.65kg jojoilijoita? Itse yritän päästä

Mutta vaa'an tuijottaminen onkin aika turhaa. Peili, mittanauha ja oma olo ovat huomattavasti tärkeämpiä mittareita.

ja tyytyväinen olisin kans tuossa 60-62 kg. Vuoden alusta olin 2 viikkoa karkkilakossa, mutta nyt taas herkkujen syönti on jokapäivästä. Viime aikoina ei ole edes ollut voimia laihdutuksen aloittamiseen. Jospa kevään tullessa aloittais taas kävelylenkit ja kesällä voi taas juostakin..

Miten joku jaksaa miettiä kolmen neljän kilon "ylipainoa"?

Itse en ainakaan kyseistä ylipainoa sen kummenmmin mieti, mutta kun kerran kysyttiin, niin kyllä: ne pari ylimääräistä kiloa olisi kiva saada pois, mutta toisaalta asia ei tunnu niin tärkeältä, että oikeasti alkaisi järjestelmällisesti tiputtaa ne kilot.

Ja syy miksi pari ylimääräistä kiloa kiinnostaa (ja on syytäkin kiinnostaa) on se, että jos ajattelee "ok, se on nyt sitten se 67 kg", niin kohta se onkin 69, sitten 71 jne...

On paljon helpompi tiputtaa esim. 5 kiloa kuin 25, eli itseään on saatava niskasta kiinni riittävän aikaisin.



Toinen on se, että huomaan kropassani jo parinkin kilon muutoksen, eikä se näytä hyvältä missään muualla kuin rinnoissa. On kivampi olla omassa kropassaan, pukeutua niin kuin haluaa ja harrastaa seksiä miehen kanssa, jos ei pidä itseään kuvottavana.

Tuntuu se 5 kiloakin olevan tiukassa, niin en uskalla edes ajatella mitään 25 kilon pudottamista. Helpommalla pääsee, kun ottaa itseään niskasta kiinni, eikä painoa ainakaan enempää nouse.



Ei auta vaikka kuntoilee, kun ei senttejäkään lähde, kun lihakset kasvaa vaan läskien alla. Tämä ongelma on nimenomaan reisissä. Yläkropasta ja vatsasta lähtee, mutta reidet on se ongelma. Tosin luin just jostain, että elimistö suojelee kaikin keinoin hyvää varastorasvaa (joka on siis terveydelle hyväksi (reitevät naiset on kaikista terveimpiä :D)) ja siksi nimenomaan reisien laihduttaminen on "mahdoton urakka".

Painoin n. 3 vuotta sitten 84kg, tiputin mielestäni todella kivuttomasti painon 65kg. Silloin kun aloitin pudottamisen sanoin, että jos joskus painan 65kg olen äärettömän onnellinen, lieko sitten kirous.

Pudotin vielä painon 60kg (edelleen kivuttomasti). Noh, sen jälkeen painoa on pikkuhiljaa tullut ja piru kun kiikkuu kokoajan siinä 65kg - 68kg. Vaikka tekisin mitä ja pudottaisinkin painoa taas jonnekin 64kg, niin hetkessä ne on takaisin.

Tosi rasittavaa! Haluaisin painaa sen 60kg, mutta ei!

Poltan 3-4 kertaa viikossa melkein 1000 ylim kaloria liikunnalla ja on todella motivoivaa (ei siis ole)!!



Ihanaa löytää kohtalotovereita!!

Painoin n. 3 vuotta sitten 84kg, tiputin mielestäni todella kivuttomasti painon 65kg. Silloin kun aloitin pudottamisen sanoin, että jos joskus painan 65kg olen äärettömän onnellinen, lieko sitten kirous.

Pudotin vielä painon 60kg (edelleen kivuttomasti). Noh, sen jälkeen painoa on pikkuhiljaa tullut ja piru kun kiikkuu kokoajan siinä 65kg - 68kg. Vaikka tekisin mitä ja pudottaisinkin painoa taas jonnekin 64kg, niin hetkessä ne on takaisin.

Tosi rasittavaa! Haluaisin painaa sen 60kg, mutta ei!

Poltan 3-4 kertaa viikossa melkein 1000 ylim kaloria liikunnalla ja on todella motivoivaa (ei siis ole)!!

Ihanaa löytää kohtalotovereita!!

Että helpompaa oli pudottaa se reilu 25kg kun nää viitisen kiloa!!

Haluaisin olla 58-59 kg, mutta olisin tyytyväinen edes jos pysyisin siinä 61 kg:ssa. Mutta aina kun pääsen siihen, tulee loma tai jotain ja sitten taas huomaan painavani tämän 66 kg. Pituutta 164cm.

olisi aivan ihanaa. Tuskin pääsen. Miten joku 3-5 kg tiputtaminen VOI olla niin vaikeaa, kun ihmiset puhuu tuosta vaan 6-10 tai jopa 20 kg tiputtamisesta..... 3 lasta ja ikää riittävästi

Aivan sama täällä, jopa lapsimäärä ja ikää myös täällä ihan riittävästi :)

kun olen sen kolme kiloa kevyempi... T: Pihi, joka ei halua hankkia isompia vaatteita :)

takertuneet haluihin.. "mä haluan painaa..". kuka huomaa jos painatte 2-4 kiloa enemmän tai vähemmän??

hyväksykää ittenne kuin olette.

nyt pois pysyvästi 5 kiloo. Tarkoitus olis ottaa vielä 5 kg ainakin pois. Pitkällä tavoitteella eli n 1v. Vuoden päästä jos painoni olisi n 10-12 kg kevyempi kuin aloittaessa.

Hyvänä vinkkinä itse olen ruvennut liikkumaan enemmän eli hyötyliikuntaa on tullut tehtyä ainakin lumenluonnit. Kummelin sanonnalla purista peppua purista purista ja kyllä on muuten toimimut :) 100 pepun puristusta päivässä ja vatsoja myös mukana niin johan toimii. Lisäksi olen yrittänyt vähentää hiilihytraatteja. Eli 3 perunan sijaan otankin vain 1-1,5 perunaa, samoin puolittanut makarooniannoksia ja syönyt enennän kasviksia. Kaalia ja tonnikalaa tai kanaa ihan suikle liha salatti. Ainakin minulla on toiminut. Pitkä tähtäys ja kyllä kilot lähtee ;) Onnea kaikille jotka yrittävät samaa ,)

65kg ja tavoitteena oli 62kg. Pahimmillani 71kg. :(

On vaan jotenkin hankalaa, kun stressin iskiessä tulee mässäiltyä kaikenlaista. Jos poistaisi herkuttelun, paino putoaisi ja nopsaan... Mulla puoli kiloa viikossa -laihtumiseen riittää siis se, että syön n. 2300 kaloria päivässä.

Jos kukaan muu ei sitä huomaa, vaan kyse on siitä, että haluamme tuntea oman olomme paremmaksi ja parantaa omaa itsetuntoamme, niin mikä siinä on pinnallista?

painoon 65 kg, mikä olikin mulla normaalipainon yläraja. Yritin pari kertaa laihduttaa mutta eihän siitä mitään tullut. Sitten lopetin laihduttamisen ja ruokien kyyläämisen ja rupesin keskittymään kuntoiluun, erityisesti jumppaamiseen. Sen sijaan että olisin miettinyt itseäni laihana, rupeasin haaveilemaan itsestäni timminä. Nyt 59 kg ja tulee vaan jotenkin luonnostaan syötyä paremmin, kun endorfiinit tulee liikunnasta. Tavoitteena max. 55 kg, ehkä jopa vähemmän. Tässä iässä ei enää kannata vetää teini-iän lukemiin, tulee liian ryppyiseksi ja kuivaksi. t. Le Perse

painoon 65 kg, mikä olikin mulla normaalipainon yläraja. Yritin pari kertaa laihduttaa mutta eihän siitä mitään tullut. Sitten lopetin laihduttamisen ja ruokien kyyläämisen ja rupesin keskittymään kuntoiluun, erityisesti jumppaamiseen. Sen sijaan että olisin miettinyt itseäni laihana, rupeasin haaveilemaan itsestäni timminä. Nyt 59 kg ja tulee vaan jotenkin luonnostaan syötyä paremmin, kun endorfiinit tulee liikunnasta. Tavoitteena max. 55 kg, ehkä jopa vähemmän. Tässä iässä ei enää kannata vetää teini-iän lukemiin, tulee liian ryppyiseksi ja kuivaksi. t. Le Perse

ei kyllä taatusti tule ryppyiseksi. siksipä minä keskityn salitreeniin, kun en halua olla hankisääski :)

Tähän ketjuun osallistun ilomielin, tai iloitsen vain kohtalotovereista, en kiloistani. Minulla tällä hetkellä 67kg ja tavoitteena 60. 3 vuotta sitten sama tilanne. Pääsin kolmen kuukauden aikana alle 60, mutta kesällä tuli muutama kilo ja aloitin opiskelut syksyllä. Liikunta väheni ajanpuutteen vuoksi ja samaan aikaan napostelu lisääntyi. Nyt loppuivat opinnot ja tarkoitus olla toukokuussa tuon 60. Iän myötä yhä vaikeampaa painonhallinta. oma ongelmani ovat lähinnä karkit (noloa...)

Olen enemmän päärynävartaloinen, joten vyötäröllä ei ole kamalat makkarat (on kuitenkin housunkauluksen yli tursuavaa), mutta takapuoli ja lantio ällöttävät minua. Tarkoitus on lisätä liikuntaa ja lopettaa karkkien syönti (aluksi nyt ainakin viikolla, viikonloppuna voisi herkutella hiukan). Tiedän, että terveydellistä haittaa ei vielä ole, ja painoindeksi on normaalin ylärajalla, mutta silti...

jenkkakahvaystävälliseksi. Ja pari kolme kiloa pois, niin mahdun kivasti vanhoihin vaatteisiini. En todellakaan viitsi käyttää useita satoja euroja uusiin vaatteisiin!

Lähtopainoni oli 3 viikkoa sitten 73,5 kg, nyt on 70 kg.

pituutta on 167, mulle olisi sopiva n 65 kg kun ikääi on 45 niin en ihan luikero halua olla.

Omalla karppauksella olen kilojani karistanut

Ja tarkoitus olis painaa 65kg vielä ennen kesää; mutta empä tiiä...