Määrittele SYRJÄYTYNYT

-syrjäytynyt suhteessa valtavirtaan eli ei käy töissä, ei opiskele, ei ehkä ole perhettä

-ei osallistu yhteiskuntaan edes kansalaistoiminnan muodossa

-ei ole juurikaan vaikutusmahdollisuuksia oman elämänsä suhteen

-muutoksen esteet ovat joko koettuja tai todellisia esim. mielenterveysongelmat, muut sairaudet, motivaation puute, päihdeongelmat

Mielestäni sana syrjäytynyt on yksi esimerkki siitä, miten kielen avulla muokataan ihmisten mielikuvia yhteiskunnasta. Mä en tiedä ketään, joka olisi aktiivisesti syrjättyänyt itsensä yhteiskunnasta, vaikka siihen toi sana viittaa. Mut sen sijaan tiedän paljon ihmisiä, jotka on syrjäytetty tästä yhteiskunnasta - joita ei näytetä tarvittavan mihinkään, vaikka heillä olisi paljon annettavaa.



Kaiken kaikkiaan mä inhoan koko sanaa.

Komppaan tätä. Ikäänkuin ulkopuolelta on määritelty mikä olet. Harva 'syrjäytynyt' kokee sellainen olevansa.

Mielestäni sana syrjäytynyt on yksi esimerkki siitä, miten kielen avulla muokataan ihmisten mielikuvia yhteiskunnasta. Mä en tiedä ketään, joka olisi aktiivisesti syrjättyänyt itsensä yhteiskunnasta, vaikka siihen toi sana viittaa. Mut sen sijaan tiedän paljon ihmisiä, jotka on syrjäytetty tästä yhteiskunnasta - joita ei näytetä tarvittavan mihinkään, vaikka heillä olisi paljon annettavaa.

Kaiken kaikkiaan mä inhoan koko sanaa.

Kakkonen jatkaa; Mä olen usein miettinyt, että miksi tuota sanaa käytetään - mitä tarkoitusta se palvelee? Koska sehän ei tosiaan ole mikään spontaanisti kieleen syntynyt sana, vaan se on täysin tarkoitushakuisesti otettu käyttöön. Halutaanko sillä luoda mielikuva, että kaikille on kaikki koko ajan mahdollista, ja jos ei pääse yhteiskunnan ytimeen (lue: kuluttamaan yhtä paljon kuin keskiverto kansalainen) niin tämä on yksilön oma päätös?



Mun lähipiirissä on nähtävissä sellainen "hauska" ilmiö, että tätini, virallisesti syrjäytynyt (pitkäaikaistyötön, kärsii terveysongelmista ja rahaakin on vähän jne.) on koko meidän suvun tukijalka. Kaikilla muilla, "kunnon ihmisillä" on niin kiire luoda uraa, miettiä itseään ja kuluttaa, ettei heillä ole aikaa huolehtia suvun vanhuksista, ottaa lapsia hoitoon, osallistua vapaaehtoistyöhön ja eläinsuojelutyöhön - kaikkeen siihen mihin hän päivänsä käyttää. Hän on meidän suvun sosiaalisen pääoman pankki, jota ei arvosteta lähellekään sen mitä pitäisi.

Kakkonen jatkaa; Mä olen usein miettinyt, että miksi tuota sanaa käytetään - mitä tarkoitusta se palvelee? Koska sehän ei tosiaan ole mikään spontaanisti kieleen syntynyt sana, vaan se on täysin tarkoitushakuisesti otettu käyttöön. Halutaanko sillä luoda mielikuva, että kaikille on kaikki koko ajan mahdollista, ja jos ei pääse yhteiskunnan ytimeen (lue: kuluttamaan yhtä paljon kuin keskiverto kansalainen) niin tämä on yksilön oma päätös? Mun lähipiirissä on nähtävissä sellainen "hauska" ilmiö, että tätini, virallisesti syrjäytynyt (pitkäaikaistyötön, kärsii terveysongelmista ja rahaakin on vähän jne.) on koko meidän suvun tukijalka. Kaikilla muilla, "kunnon ihmisillä" on niin kiire luoda uraa, miettiä itseään ja kuluttaa, ettei heillä ole aikaa huolehtia suvun vanhuksista, ottaa lapsia hoitoon, osallistua vapaaehtoistyöhön ja eläinsuojelutyöhön - kaikkeen siihen mihin hän päivänsä käyttää. Hän on meidän suvun sosiaalisen pääoman pankki, jota ei arvosteta lähellekään sen mitä pitäisi.

Kakkonen jatkaa; Mä olen usein miettinyt, että miksi tuota sanaa käytetään - mitä tarkoitusta se palvelee? Koska sehän ei tosiaan ole mikään spontaanisti kieleen syntynyt sana, vaan se on täysin tarkoitushakuisesti otettu käyttöön. Halutaanko sillä luoda mielikuva, että kaikille on kaikki koko ajan mahdollista, ja jos ei pääse yhteiskunnan ytimeen (lue: kuluttamaan yhtä paljon kuin keskiverto kansalainen) niin tämä on yksilön oma päätös?

Syrjäytynyt, eli jäänyt syrjään yhteiskunnasta. Harva syrjäytyy tietoisesti ja syrjäytymiselle on varmaan lähes yhtä monta syytä kuin on syrjäytynyttä. Syrjäytynyt on täysin yhteiskunnan armoilla, ei osaa tehdä päätöksiä ja ottaa vastuuta oman elämänsä suhteen, vaikka resurssit (eli henkinen ja fyysinen terveys) olisivat olleet olemassa.

jos sitä katsotaan tuolta isojen kihojen näkövinkkelistä.

-olen köyhä yh

-olen sairaslomalla mt-ongelmien vuoksi

-en kommunikoi juurikaan ihmisten kanssa, minulla on vain harvoja ystäviä

-asun vanhaa taloa, ajan vanhaa autoa

-en ole suorittanut mitään tutkintoa loppuun asti yo-tutkinnon jälkeen

-olen kolmikymppinen ja työelämässä olen ollut kolmisen vuotta elämäni aikana. Jatko on epävarma, koska olen kroonisesti sairas eikä kohdallani uskota siihen, että pystyisin palaamaan koskaan täysipainoisesti työelämään

-en osallistu kuntouttavaan toimintaan, en ole kiinnostunut 'yhteiskunnan suomista mahdollisuuksista'



Kuitenkin omasta mielestäni elämäni on hyvä juuri nyt. En halua töihin, mikäli se suinkin on mahdollista. Siis palkkatöihin kodin ulkopuolelle en halua. Olen harkinnut pienimuotoista yrittäjyyttä, mutta aika on vielä tälle huono vaikkei tulo-odotus kummoinen olekaan. Jaksan lasteni kanssa paremmin kuin koskaan ennen, tunnen itseni hyvinvoivaksi ja sosiaalisen elämäni kaikessa vähäisyydessään itselleni sopivaksi.

Täti ottaa vastuuta ja kykenee huolehtimaan asioista. Hänellä on verkosto ympärillään. Hän ei ole vetäytynyt lähipubiin marmattamaan, kuinka ei ole töitä ja kukaan ei huolehdi. Hän ei ole syrjäytynyt.