Lue keskustelun säännöt.
Tunnustan: Olen kateellinen...
22.01.2010 |
Nimittäin miehen työpaikan kekkereistä.
Viimeisen kolmen kuukauden aikana kaikenmoisia kissanristiäisiä on ollut vissiin neljät. Joo, iso kansainvälinen yritys, joten parempihan se on pysyä välilöissä isojen pomojen kanssa (varsinkin tämmöisinä aikoina), ja kolmesti näihin on liittynyt ensin joku kokopäivänen koulutustilaisuus esim. Helsingissä ja sit mielenvirkistykseksi firma on maksanut vaikka teatteriliput tai stand-up-illan tai jotain vastaavaa.
En ole koskaan suoranaisesti murjottanut siitä, että lähtee. Ja aika usein jättää jatkotkin väliin, ellei oo sit yhteiskuljetus, jolloin ei oikein kannata lähteä kotio ennenku muutkin lähtee.
Mut syö se silti joskus, kun jää yksin kolmen tenavan ja koiran kanssa kotiin. Varsinkin kun tällee vuodenvaihteessa niitä tuppaa aina olemaan tuon tuostakin. Ja mikäs siinä on mennessä jos firma maksaa kalliit liput.
Saisin mä itekin mennä, mutta kun sellasia luontevia tilaisuuksia on tosi harvoin. Nytkin on kyllä suunniteltu teatterireissua kaverin kanssa, mutta vaatihan tuo omat järjestelynsä. Se oliskin vissiin eka kerta 1½ vuoteen kun mä käyn jossain. Viimeksi olin tosin raskaana, joten en jaksanut kovin pitkästi pilettää ja sit kuopus oli taas niin pieni... (nyt 9kk)
Kai mua eniten vituttaa se, et sitten kun mä lähen johonkin, mun pitäs laittaa ruoka valmiiks, miettiä koiran ulkoilut valmiiks, tehä suunnilleen kirjallinen aikataulu valmiiks, että iskä osaa sitten lapsensa hoitaa :roll: Oletusarvoisesti isäntä sit taas voi kävellä kämpästä ulos sillä että käyttää ehkä koiran pissalla ennen lähtöään. Ku kyllähän äiti nyt pärjää. Käy kaupassa ja laitta ruokaa vaikka ipanat pörrää jaloissa.
Mä kun en edes muista olenko mä ikinä poistunut esikoisen syntymän jälkeen (eli 7 vuoteen) tästä kämpästä edes kaupoille ilman, että mulle tyrkytetään ainakin yhtä muksua mukaan ja/tai perään huudellaan että ethän oo sit kauaa.. Saattahan tuo soittaakin perään, jos meinaa mennä kauemmin ku pari tuntia. ARGH! Paitsi sillon kerran, kun mulla meni kertakaikkiaan kuppi nurin ja lähdin jokseenkin karmit kaulassa ihan yksin kaupoille ja ilmotin olevani poissa ihan helvetin kauan. Ei uskaltanut soittaa perään ja ihan hyvin pärjäsi, vaikka poikkesin vielä iltakahville ystävän luokse... (vaahtoamaan pahimpia höyryjä) oli saanut ihan omatoimisesti ipanat jopa nukkumaan! Muistelee kyllä edelleen joskus tapausta kun vaimo otti ja häipyi shoppailemaan suutuspäissään..;P
Joskus olen selitystä tivannut, mutta vastaushan on ihan simppeli. olen äiti, tottakai äidit osaa!
Ugh. Olen vuodattanut.
Kommentit (10)
muttei muka osaa.
Paitsi että mä en osaa lähteä, kun kukaan ei "hae kotoa" :D Pitäs varmaan alkaa harrastaa sit vaikka dokaamista tai jotain baarijuoksentelua.. :p EI tarviis etukäteen lippuja tai mitään. Paitsi, että seuraava aamu on aina niin tuskaa, että ehkä sekään vaihtoehto ei oikein houkuta.
Turhaan narisen, kun en saa ite aikaseksi. Mut ehkä mä kattokaas siksi olenkin niin helkutin kade, kun tolle ukonrotjakkeelle ne häppeningit vaan putoilee ja sit on pakko vähän niinku mennä vaikkei esim. teatteri kiinnosta pätkän vertaa... Tasan ei käy nallekarkit...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Noin juuri se homma etenee täälläkin!! Kolme lasta meilläkin, nuorinkin täyttää tosin jo 4v. Itse järjestelen jokaisen kampaaja ja hammaslääkäri käynninkin helvattu kuukausi eteenpäin, että josko mies nyt jotenkin ehtisi olemaan lapsenvahtina sen aikaa. Tulen kyllä sitten juosten joo kotiin taas!
Tähän asti olen saanut jotain sairasta marttyyri tyydytyst siitä miten hyvä vaimo olenkaan, kun en koskaan naputa miehen menoista. Mutta nyt alkaa pikkuhiljaa olla mitta täynnä... Varasin gynekologi-käynnin parin viikon päähän, oli eka vapaa aika ja pillerit alkavat olla lopussa. Mutta eikös mies olekin juuri sinä päivänä lähdössä Tallinnaan!! Prk, olkoon pillerit, mitä hittoa mä olisin niillä tehnytkään!!
Noh, eilen herra kehtasi sitten aivan intona saapua töistä kotiin: Nyt kuule sattui sopivasti, kun he pääsevät työkaverin kanssa katsomaan suosikkojoukkueen lätkämatsia, kun peli on sopivasti koulutuspäivän päälle samassa kaupungissa. Joo, no olemme koko perhe lähdössä seuraavana aamuna lomamatkalle. Mutta kyllähän minä pakkaan, laitan ja valmistelen. Vien lemmikit hoitoon ja nukutan lapset. Niin että koko perhe seisoo aamulla klo 8 valmiina lähtöön kun herra suvaitsee kerätä luunsa sängyn pohjalta ja liittyä seuraamme.
Ugh, myös minä olen puhunut.
Mitään et saa, ellet ota. Jaa itse nallekarkit uudelleen. : )
Sinulla on täysin samat oikeudet kuin miehelläsi käydä ulkona. Vastuu on tosin sinulla: sinun on itse otettava sitä omaa aikaa, mies ei sitä tule sinulle tyrkyttämään.
Ai kun kuulosti tutulta! Paitsi ei enää.
Esikoinen oli 5v ja pienempi 1v kun jouduin äkillisesti sairaalaan 5 vuorokaudeksi. Mies onnistui hyvin lastenhoidossa, mutta työhön tuo ei samaan aikaan ollut kerennyt. Kuulema oli ihan liikaa hmmaa jahuolta kun piti viedä lapset hoitoon, tulla sairaalaan, hoitaa mun asioita, hakea lapset, ruokkia ne, tulla taas sairaalaan,saada lapset nukkumaan jne. Ukon pomo, mies tietysti oli sitä mieltä että sairaslomaahan tuosta saa :) (Miks mun miespomo ei olisi korvaansakaan lotkauttanut???) Kai siks että olen äiti...
Tuon tapahtuman jälkeen mies on hoitanut lapset ihan mukisematta eikä soittele mun perään kauppa- ym. reissuilla.
Mutta shokkihoito siihen tarvittiin.
saavat syyttää omasta "korvaamattomuudestaan" ja sen seurauksista lähinnä itseään.
Tervettä itsekkyyttä ja tasa-arvoa kehiin, siskot.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
saavat syyttää omasta "korvaamattomuudestaan" ja sen seurauksista lähinnä itseään.
Tervettä itsekkyyttä ja tasa-arvoa kehiin, siskot.
Kun lähden reissuun / kautta ulos (2-3krt/vuosi) teen ikean jättivuoan ruokaa ja koetan vähän järjestellä kotia. ei ole paljoa, mutta parempi mieli kaikilla.
Vaimo kun lähtee, niin hyvä kun saa kamppeensa pakattua, jotenkin jättää viimetinkaan. Puolihuvittuneena seuraan kun toine kiroilee lähtöä...
et kyllä se voi näinkin päin olla, mutta naiset: sen kun meette, jos ei muuten, niin kyllä siperia opettaa.
Sitä yhtä miestä ei ehkä kannata sinne lätkämatsiin päästää, jos ei ole hommia etukäteen hoitanut. ainakin kerätkää kaikki kamppeet esille johonkin huoneeseen.
Lomareissuun pakkaamisesta ei saa ees puhua! Joka kerta mä skitsahdan jossain vaiheessa. Viimeistään kun olen pakannut neljän hengen kamat ja puolet yhteisistä ja ukko kysyy viattomana, että pakkasinko sillekin kalsarit. Eikä se opi. Ja sit ihmettelee, kun musta on tullut kovin haluton reissaamaan koko perheen voimin. ARGH!
Eräänlaista läheisriippuvuutta kai tämäkin... Äitinä sitä kun viettää varsinkin vauvan kanssa ajastaan 24/7, niin väkisinkin oppii. Kun niitä on vaan yks, se menee jotenkin siinä huomaamatta. Kakkosen jälkeen alkaa miettiä, että pakkohan se on tuon ukonkin jo oppia jotain ja kolmannen jälkeen ei oo epäilystä etteikö osaisi, mutta kun se on vaan niin tottunut jo siihen, että äiti hoitaa... Ja sit äiti hoitaa, kun jonkun kerran on pakko...
Okei, on se ihan hyvä mies. Osaa laittaa tiskit pyytämättä, jopa pyykkiä pesee joskus ja siivoileekin. Mä käyn töissä kahtena iltana viikosta (lähden vasta kun mies on tullut töistä) ja niinä iltoina ipanat on kyllä syötetty, juotettu ja nukutettu ihan asianmukaisesti. Tai ei ne ainakaan oo valittaneet :D
Mut silti mä jaksan ihmetellä kuinka itsestään selvää se on, että äiti osaa ja hoitaa ja pystyy ja kykenee. Mun mieheni on täysin vakuuttunut, että mä voisin milloin tahansa lähteä vaikka Pietarin pikajunaan yksin koko revohkan kanssa vaikka itse ei kuulemma usko selviytyvänsä kaikkien kanssa ehjin nahoin edes lähimpään leikkipuistoon...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Melkein kuin mun näppikseltä. Ja juuri tuokin, että mies saa vain mennä, mutta minun pitäisi ensin kertoa aikataulut, ruuat yms. Järjestää kaiken valmiiksi, ettei miehen tarvi soitella puolen tunnin välein tai jopa unohtaa antaa lapsille välipalaa tms. Vähän anteeksi pyydellen pitää ilmoittaa, jos on itsellä joku meno.
Ja miehen työn puolesta on juurikin niitä menoja ja juhlatilaisuuksia ja vielä kavereiden kanssa erikseen. Mulla ei ole (koskaan ollutkaan) töitä saati sellaisia kavereita, joiden kanssa vietetään vaikka "naisteniltaa". Plaah. Kateellinen olen noista asioista minäkin, kohta 4 lapsen äiti.
mä voitin liput VR.ltä minne vaan Suomessa ja olin silloin tosi raskaana. Onneksi liput olivat vuoden voimassa ja loppuvuodesta lähdin lappiin 4 päiväksi.
Pojat lähettivät kuvia joka päivä, kävivät tapahtumissa, söivät purkkiruokaa ja heillä oli tosi mukavaa.
Kukaan ei tule sua kotoa hakemaan, mutta mitä sä haluat ? Kyllä teatteriin voi mennä yksin, samoin leffaa katsomaan. Tai kansalaisopiston jumppaan.
Tee akka jotain !!!
pitää vaan kylmästi mennä jonnekin, jättää ne lapset sillä ilman mitään etukäteisvalmisteluita (voit vaikka kirjoittaa lapulle, mitä kaikkea pitää tehdä, jos se teeskentelee avutonta). En usko, että suuressa kansainvärisessä firmassa työskentelevä mies jättää aivot työpaikalle eikä osaa hoitaa omia lapsiaan. Vaikka ei olisi oikeankokoiset vaatteet tai ruoka on einestä, niin ei ne siihen kuole.