Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Kauhea eka käynti laosettomuustutkimuksissa

20.01.2010 |

Pakko avautua vähän kun oli ihan kamala eka käynti lapsettomuustutkimuksissa julkisella (sekundaarinen).



Olin valmiiksi väsynyt ja ylipäätään ollut liian kiireinen töissä ajatellakseni käyntiä ja miettiäkseni mitä tuleman pitää, stressissä töistä ja raskautumisvaikeuksista ja nukkunut huonosti. Kaiken kaikkiaan luulin, että mennään vähän juttelemaan ja saadaan lähete tutkimuksiin.



Sitten kaikki alkoi mennä pieleen. Gynekologi olikin mies, mitä en ollut tullut jostain syystä ajatelleeksi. Vastaanottohuoneessa oli mieheni, minun ja lääkärin lisäksi ja hoitaja. Lääkäri ei muistaakseni edes esitellyt itseään.



Sitten mentiin suoraan asiaan, lääkäri alkoi kysyä kysymyksiä (himourheiletko?), eikä selittänyt ollenkaan mitä tulee tapahtumaan ja miten yleensä edetään, mitä syitä voisi olla lapsettomuudelle, miten tutkimukset ja mahdolliset hoidot voisivat edetä, mitä syitä raskaustumisvaikeuksille löytyy tai mitään muutakaan normaaliin kanssakäymiseen kuuluvaa asiaa, saatika sitten että olisi kysellyt miksi olimme hakeutuneet tutkimuksiin juuri nyt ja millä mielellä olimme.



Sitten lääkäri katsoi täyttämiämme lomakkeita ja kysyi mm. "onko stressiä"? No varmaan alan avautua minuutin tuntemisen jälkeen stressistäni, jota on esimerkiksi siitä yllättävästä syystä, että ollaan menossa lapsettomuustutkimuksiin.



Sitten yhtäkkiä käykin ilmi, että mulle tehdään perusgynetutkimus siinä samassa huoneessa, jossa terkka selittää samaan aikaan miehelle hänen tukimuksiaan, ja tutkimuspöytä on käytännössä niin, että olen reva levällään terveydenhoitajan työpöytään päin.



Tästä saan hepulin, ja sanon, että täällähän on jengiä kun karjamarkkinoilla ja alan itkeä (väsymyksestä, pelosta, vitutuksesta, yllättävyydestä).



No mulle aletaan tehdä tutkimusta ja sillä aikaa mies lähetetään jonnekin, ilmeisesti johonkin kokeisiin ja se huikkaa mulle tutkimuspöydälle, että tavataan aulassa.



Puen päälleni ja sitten mulle hölistään jotain josta en juurikaan ymmärrä mitäään ja häivyn itkemään sairaalan aulaan.



Ja nyt on kurja olo.





Kommentit (1)

1/1 |
20.01.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

No olipa aikamoinen käynti! ...ja tyhmä lääkäri! Kai sitä ihmisellä on stressiä, jos joutuu edes vakavasti miettimään lapsettomuuden mahdollisuutta!! Hmph! Eikä tunnu tuo asiallinen, asiaan kuuluva hienotunteisuuskaan kuulua tuon lekurin vahvuuksiin!!

Julkisella puolella lääkäri ei varmaan ole aina sama, vai? Tässä tapauksessa ei voi kuin toivoa, ettei samaa lekuria tarvitsisi enää nähdä!!



Tsemppiä hoitoihin ja jaksamista kaiken tän keskellä!!! Raskasta tää on, mutta ei auta kuin yrittää jaksaa ja mehän jaksetaan, naiset!!! Koitetaan saada hyvän olon tunteita kauniin lumisesta luonnosta, ensimmäisistä lämmittävistä auringon säteistä ja muutaman kuukauden päästä solisevista puroista. Jostain sitä voimaa on ammennettava. Ei anneta minkään lannistaa!!

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla