Lue keskustelun säännöt.
Annanko äidin tavata lapsiaan?
20.01.2010 |
Tapaaminen lastenvalvojan kanssa lähestyy ja tässä funtsailen, jotta missä määrin annan äidin tavata lapsiaan? Jos nyt sattuu kiinnostamaan, on sovittu, että näkisi lapsensa kerran viikossa. Mutta esim. viime viikolla ja tällä viikolla kylpyläreissun vuoksi ei tapaa lapsiaan. Mietin, että alanko kattelemaan epäsäännöllisiä tapaamisia, onko ylipäänsä lasten etu? Tarvitsevatko lapset ylipäänsä moista äitiä?
Taustaksi: ”Äiti on aina äiti”. Sanotaan. Ja vitut! Mun ex-vaimo kyllä todistaa, että biologinen lasten synnyttäminen ei tarkoita minkäänmoista kykyä olla äiti. Naisista tuntuu olevan mukavaa esittää perhettä, hieno omakotitalo, 2 autoa ja lapset sylkyssä, kun vieraita tulee. Uhrautuva marttyyri-äiti. Exsällä vain oli se ongelma, että lapset eivät halunneet olla äitinsä sylkyssä vieraiden tullessa käymään. Se vieraille tarjottu kakkukin oli isin leipomaa, mitä ei saanut sanoa, mutta joka paljastui, kun vieraat kyselivät kakkureseptin koostumusta.
Kaikella kivalla keskiluokkaisella touhuilulla on hintansa, myös lapsilla. Lapsia pitää hoitaa ja joskus ne saattavat itkeäkin. Exsä pani kädet korvilleen ja juoksi saunaan istumaan, jos lapsi alkoi itkeä. Lastenhoidon lisäksi pitää selviytyä kotihommista. Nämä mun lapset kärsivät pitkäaikaisesta sairaudesta. Tilanne kulminoitui tuossa viime talvena, jolloin piltit valvottivat mua joka yö. Lisäksi varsinkin pienin oli mussa niin kiinni, että jos kävin yöllä kusella vessassa, niin siitä nousi meteli siksi aikaa. Molemmat piltit seurasivat mua kuin hai laivaan. En tehnyt muuta kuin hoidin lapsia ja kävin töissä (en paljon muuta tee vieläkään, ei sen puoleen). Lapset nukkuivat mun vieressä, jotta saatoin kuunnella heidän hengistystään (mulla on pakkomielle siitä, että lapset hengittävät, mä tarkkailen sitä alitajuisesti koko ajan). Olematon yöuni johti huonovointisuuteen ja tämä puolestaan ruokahaluttomuuteen, mikä taas johti rajuun laihtumiseen. (Tällä hetkellä pystyn syömään normaalisti, mutta nukkumisen kanssa on vieläkin ongelmia, johtuu lapsistakin).
Kyyti oli kylmää. Exsän vaustaus paineisiin oli se, että hän vetäytyi perhe-elämästä. Lapset ja koti jäivät kokonaan mun vastuulle. Hän alkoi juosta viikonloppuisin baareissa ja hoitamassa sairasta isäänsä. Keväällä sitten ilmeni, että tämä sairas isä olikin toinen mies, mitä kyllä jo osasin epäilläkin. Annoin akalle kenkää, mitä hän suuresti ihmetteli. Omasta mielestään hän ollut hyvä äiti ja kantanut vastuunsa, kuten pitääkin. Joo-o, pieninpään pilttiin hänellä ei ole minkäänmoista otetta. Tämä onkin huolestuttavaa näiden tapaamisten kannalta. Pari vuotta vanhempi siraruksensa sentään kutsuu äitiä äidiksi.
Toinen mies taas oli perusteltu, koska seksielämä oli talvella olematonta. Joo-o, totta on, että viime talvena ei paljon kynttilöitä polteltu ja romanttisesti naitu monta kertaa yössä, mitä eksä kaipaili (kuten hän toisen miehen kanssa). Minä valvoin yö yön jälkeen lasten kanssa, ei siinä mihinkään seksiin jäänyt mahdollisuutta. Jos lapset on fyysisesti koko yönkin sussa kiinni… Jos äiti yritti tulla makkariin, missä nukuimme lasten kanssa, niin lapset mustasukkaisesti karkottivat äidin pois. ”Tämä on meidän isä, mene pois”. Ja pienin toisti kaikuna sisarensa sanoman. Kuriositeettiina mainittakoon, että ekxä on menossa naimisiin pian, mutta silti tuossa muutama viikko sitten kutsui mua innokkaasti päiväkahville ja puhelun lopuksi sanoi, että soita, jos tekee mieli.
Tältä pohjalta en oikein osaa pitää äitiä äitinä. Ja mietin, että tarviiko lapset moista tyyppiä? Kun ei osaa edes hoitaa lapsia ja ei oikein tule toimeen niiden kanssa, ei varsinkaan pienimmän. Olen funtsannut, että lyhyen ajan voin antaa tavata äitiään, mutta yönkuntiin en tahdo antaa. Jos joku miettii, että mäkö nämä jutut pystyn saneleen, niin vastaus on kyllä, luulen niin. Äidin paineensietokyvyn puute näet johti sellaisiin väkivaltaisiinkin juttuihin, että niiden kautta lasten tapaamiset ovat vähän arveluttavia, myös lastensuojelun mielestä.
Joo-o, tässä sitä hoidetaan pieniä lapsia miespuolena. Tää ei ole sankaritaru, vaan kyse on yksinkertaisesti siitä, että jonkun on hommat hoidettava ja kannettava vastuu. Elämä on kouluttanut mut tähän tehtävään. Tossa kun kävin lääkärillä, niin se kysy, et missä äiti on? Vastasin rehellisesti, että en tiedä. Oli vähän hämmästynyt ilme tohtorilla.
Kommentit (40)
Miten olet aikoinaan tuollaisen kanssa yhteen mennyt?
Lasten tapaamiseen tuntuu järkevältä järjestelyltä se, että ex tapaa lapsiaan lyhyesti kerrallaan. Ehkä joka toinen viikko? Jos tapaamiset olisivat harvakseltaan, ex ehkä arvostaisi niitä enemmän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hanki hyvä päivähoito siksi aikaa kun käyt työssä-aikaa myöten helpottaa...
mitä teillä. Hauskaa luettavaa vaikka tilanne ei ole mitenkään hauska.
"hassua" lukea tällainen tarina välillä näin päin kerrottuna. Yleensä roolit ovat päinvastoin. Sun exäsi kuulostaa ihan mieheltä! Yleensä se on mies, joka sysää vastuun perheestä naiselle ja häippäsee etsimään romanssia muualta.
Olet tämän tekstin perusteella kiistatta parempi huoltaja, mutta valitettavasti hulttioäidit ja -isät saavat yleensä tapaamisoikeuden tai yhteishuoltajuuden, vaikka heidän seuransa ei olisi hyväksi lapsille...en osaa sanoa, vaikuttaisiko äidin tapaamiset lapsiisi positiivisesti vai negatiivisesti. Nykyään pidetään hyvänä ja suositeltavana, että lapsi saa tavata etävanhempaansa, vaikka tämä olisi millainen väkivaltainen luuserinarkkari :/
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mutta onpa tarinan miehellä kyllä tosiaan sankari-asenne..
Millainen isä se ei puutu asiaan kun lapset sanovat äidille, että mene pois? Tämä senkun nauttii tilanteesta..
Ja sitä pidetään melko normaalina. Lapset on kiinni äidissään, isä humputtelee ja tulee sivusuhde. Ei mikään ihmetapaus, jos olisi toisin päin.
Lasten pitäisi saada tavata myös äitiään. Ehkä ei kuitenkaan yökylään, muutama tunti kerrallaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos teksti oli naisen suusta vastaanotto olis ihan erilainen. Nainen olisi liian sitoutunut lapsii ja ei tehnyt aviollisia velvotteita.
Jos tarina on totisinta totta niin pisteet sulle. Tätini on samanlainen muutti kotoa kun lapset oli teinejä. Heilläkin isi teki aina kaiken myös ne synttärikakut. Nykyään käy ravintoloissa viikoittain ja pukeutuu kuin teini ja kohta 50 vuotta. Poikaystävät ovat minua kymmenen vuotta nuorempia siis noin 20 vuotiaita.
Ettei yölläkään vessaan pääse, on tilanteessa jotain sairasta. Jos tämä on totta, te mammat vielä yllytätte tuollaista neuroottista hengityksenvahtijaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miten lapset suostuu hoitopaikkaan jäämään ja viihtyvät sielä? Tuntuvat olevan riippuuvaisia isästään ehkä liikaakin.
Suosittelen hakemaan tukiperhettä eli paikkaa jonne saisit esim. kerran kuussa lapset viikonlopuksi hoitoon. Tarvitset omaa aikaakin, jotta et pala loppuun.
Niin ja äiti voi mielestäni tavata lapsia vain sinun tai jonkun muun läsnä olessa. Mites lasten äidin vanhemmat, onko niihin mitään yhteyttä? Voistko antaa lapset heille hoitoon ja äiti kävisi heidän luonaan katsomassa lapsiaan, jos haluaa?
Minä uskon ap:n tarinaa todeksi. Itselläni nimittäin on naispuolinen kaveri jolla on 5 vuotias lapsi ja nykyään ei ole lapsen kanssa missään tekemisissä.
Lapsi siis on isällään ja tämä kaverini seurustellut erään toisen miehen kanssa jo vuosia ja ryyppäävät joka viikonloppu.
Kerran pyysin häntä kaveriksi baariin ja sanoi että voisi suostuakin, että hänellä olisi viikonloppu kyllä omalle lapselleen sovittu mutta evvk...
Olin kauhuissani ja peruin itse menomme, mutta vissiin sitä kaljahammasta kolotti niin paljon, kun vei poikansa oman äitinsä tykö hoitoon ja lähti jammaamaan.. ei tämä poika kutsu äitiään edes äidiksi.
Harmillista mutta totista totta.
Näitäkin äitejä on ja paljon
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Taidan olla ainoa jonka mielestä tämä kirjoitus on naisen kynästä lähtenyt provo.
et sitten lukenut mun otsikkoa
Oli kirjoittajalta vähän huonosti laitettu myös, "lääkäri kysyi missä äiti on". Ei taida lääkärit kysellä, ja ei varmaan lääkärillä ilme värähdä jos saa selville lasten asuvan isän kanssa..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
siinä mieles et tuntuu aivan ku oisin lukenut tämäntyylistä ennenkin.
Oli kirjoittajalta vähän huonosti laitettu myös, "lääkäri kysyi missä äiti on". Ei taida lääkärit kysellä, ja ei varmaan lääkärillä ilme värähdä jos saa selville lasten asuvan isän kanssa..
onko isä missä yms. Kait kuvittelit yh:ksi. Eikä edes tarvinnut valittaa väsymystä yms :)
Tai siis antaisin äidin tavata silloin kun saapuu sovitusti paikalle, en rupeis lapsille kylläkään etukäteen mainostelemaan.
Huonokin äitisuhde on parempi kuin välien katkaisu kokonaan.
Tuli jotenkin kamala olo lasten puolesta.
Isä nukkuu heidän kanssaan ja vahtii hengitystä? Ja tuo, että häädetään äiti yhdessä lasten kanssa pois samasta makuuhuoneesta. Hyvä isä ei antaisi lasten sanoa äidilleen noin tai ainakaan lapsia ei toteltaisi.
Eivät päästä isää edes vessaan yöllä?
Mites se hoitoon jääminen sujuu?
Kirjoituksesta tulee sellainen olo, että isällä ei ole kaikki asiat kohdallaan, että tämä on jotenkin mieleltään sairas. En tiedä miksi, mutta toivottavsti on jonkin teinin keksimä provo.
niin hieman ihmetetti tämä "lapset karkoittivat äidin makuuhuoneesta" - ei kai kukaan vanhempi lapsilta tuollaista?
yksi huolehtiva vanhempi... (jos siis totta tämä) isä trvii nyt tässä myös jonkinlaista terapiaa itsekin, vaikka ei huonolta isältä vaikuta, mutta itseään varten ja jaksamisensa vuoksi.
En antais lapsia tuollaiselle äidille, en ainakaan pieniä lapsia. Koita relata vähän sen huolehtimisen kanssa, oma jaksamisesi paranee kun nukut kunnolla.