Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Mitä mun kannattais tehdä tässä tilanteessa? Miesasiaa
18.01.2010 |
Menin loppukesästä käymään ystävän luona Oulussa. Tapasin siellä itseäni nuoremman miehen (minä 32, hän 25), joka on ystäväni tuttu. Oli hauska ilta yhdessä, vaikka ei mitään tanssimista ja juttelua kummempaa tapahtunut. Mies olis kyllä halunnut enemmänkin ja tietyllä tavalla minäkin mutta...
Silloin kesällä vielä asuin virallisesti yhdessä avokkini kanssa, tosin meillä oli ollut ongelmia pitemmän aikaa ja viimeiset pari viikkoa ennen Oulun-reissua avokkini oli hengaillut illat ja viikonloput kavereittensa luona. Kotiin tuli vain nukkumaan ja silloinkin kaikki oli vaikeaa. Oltiin joko hiljaa tai riideltiin kaikesta. Joka tapauksessa olen sellainen ihminen että en halua pitää voita molemmin puolin leipää (ts. sanoen kahta miestä yhtä aikaa). Reissun jälkeen kotiin päästyä ymmärsin että minun ja avokkini juttu oli ohi, tunteita ei enää minkäänlaisia, kummallakaan. Muutettiin erilleen.
Nyt tammikuun alussa menin jälleen viikonlopun viettoon ystävän luokse Ouluun ja tapasin sen samaisen miehen. Hänen hymynsä oli edelleen ihana ja äänensä suloinen. Tunne oli molemminpuolinen ja päädyttiin samaan sänkyyn nukkumaan, vierekkäin.
Aamulla kun herättiin, sanoi mies että hänen täytyy tunnustaa eräs asia, hän oli kesän jälkeen tavannut naisen (tai sanoisko tytön, 21v) ja he seurustelivat. Kertoi haluavansa minut ja vain minut, aikoi jättää tyttöystävänsä heti. Minun oli ja on edelleen vaikea hyväksyä asiaa (että petti tyttöystäväänsä). Olinhan silloin kesälläkin tehnyt selväksi että haluan selvittää yhden suhteen ensin täysin ennenku alan suhteeseen toisen kanssa. No onneksi silloin yöllä ei harrastettu seksiä, mutta onko se nyt sen kummempaa loppujen lopuksi nukkua vierekkäin, minua kainaloonsa puristaen. Sitä tyttöystävää on petetty joka tapauksessa, oli seksiä eli ei.
Mies lähti muutaman tunnin kuluttua heräämisestä, oli lähtiessään pyytänyt puhelinnumeroni ystävältäni, kun minä en sitä suostunut antamaan. Nyt soittaa joka päivä ja kertoo kaipaavansa, välillä pyytää kahville. On jättänyt tyttöystävänsä. En ole sanonut oikein mitään.
Nyt mietinkin uskallanko luottaa, entä jos tekee minullekin saman. Toisaalta minulla on ikää jo 32 ja hänellä vain 25. Aika nuori mielestäni, onko valmis perustamaan perhettä. Minulla alkaa jo biologinen kello tikittämään. Entä jos kyllästyy parin vuoden päästä ja haluaa vaihtaa maisemaa? Ja taas on pari vuotta tuhlattu. Mitä ihmettä tekisin???
Kommentit (20)
en uskaltanu soittaa, laitoin viestiä. Ei ole vastannu vielä. Ja siitä on kohta kaksi tuntia... Olikohan virhe...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun kaverille kävi juurikin 6v seurustelun jälkeen niin, että mies jätti...nyt nainen 37v ja mies 30v. Naista ei paljon naurata - miestä vissiin naurattaa kovastikin, kun vieressä on jo uusi 22v tyttöystävä...
Ja kertoi itse rehellisesti, että oli tavannut jonkun, mutta sinä olet se oikea.
Etene hitaasti ja rauhallisesti.
Parempi rakastaa ja pettyä kuin olla rakastamatta lainkaan.
ei viestiin eikä puheluun minkä yritin soittaa myöhemmin. Aika erikoinen tapaus, ensin vakuuttaa ihastustaan ja suurin piirtein rukoilee minua antamaan mahdollisuuden. Kun minä alan uskomaan että jutusta voisi tullakin jotain ja kerron mitä ajattelen, niin ei kuulu mitään takaisinpäin. Eikä taatusti ole töissä tähän aikaan. ap
Tiedätkö mitä harrastaa, kuinka tarkkaan vahtii puhelintaan... Siskollani menee helposti pari päivää ennenkuin vastaa yhteydenottoihin kun sen puhelin on milloin missäkin hukassa. Voi olla reissussa eikä ole laturia tai jos on luontoihmisiä niin on ehkä kuuluvuuksien ulkopuolella? Voi olla että palasikin takaisin likkakaverinsa luo tai sitten ei vain ole saanut viestiäsi/pystynyt vastaamaan siihen.
Odota rauhassa muutama päivä, mies ottaa yhteyttä jos vielä haikailee perääsi. Jos taas ei ole kiinnostunut niin asia tuskin muuttuu viikossa miksikään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
että ap on tavannut miehen kaksi(2) kertaa? Ja jo alkaa miettiä yhteen muuttamista ja lapsia?
Ei voi tietää mitään ennenkuin tuntee toisen. Jos mies on kiva, tutustu häneen ajan kanssa, että ette ryntää yhdestä suhteesta toiseen. Olethan itsekin aika vastikään eronnut.
Ikäero on ihan mitätön juttu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tietenkään en samantien ole muuttamassa yhteen ja tekemässä lapsia. En hänen kanssaan, enkä kenenkään muunkaan. Ikää minulla kuitenkin on jo 32v, en voi ajatella lastentekoa että joskus 5v päästä. Jos hyvää miestä ei löydy niin se on asia erikseen, yksin en lapsia halua tehdä.
Vielä ei ole miehestä kuulunut mitään. Enkä aio ottaa yhteyttä uudestaan, laitoin jo viestin ja yritin soittaakin. Toki voi olla ihan järjellinen seitys ettei ole vielä vastannut mutta mistäpä sen tietää vaikka olisi palannut tyttöystävänsä kainaloon. Siinä tapauksessa toivon että hänessä olisi miestä se suoraan sanomaan. Eipä tarvitsisi haikailla.
On tämä niin vaikeaa.
että ap on tavannut miehen kaksi(2) kertaa? Ja jo alkaa miettiä yhteen muuttamista ja lapsia?
Ei voi tietää mitään ennenkuin tuntee toisen. Jos mies on kiva, tutustu häneen ajan kanssa, että ette ryntää yhdestä suhteesta toiseen. Olethan itsekin aika vastikään eronnut.
Ikäero on ihan mitätön juttu.
meidän pikkukunnassa sitä pysty tekemään...
... aina pitää mennä perässä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Etsi sellainen mies johon voit oikeasti luottaa.
Se, että 2 tapaamiskerran jälkeen tökkii ei lupaa hyvää.
Mieltäsi jää kaihertamaan asia. Olet sen tyyppinen ihminen, uskoisin.
Ja minä nostan hattua tuolle, että mietit näitä luottamusasioita harkiten.
Joku sanoi, että vieressä nukkuminen ei ole pettämistä.
Kuinka moni antaisi miehensä esim. firman juhlien jälkeen jäädä nukkumaan sihteerin viereen????
Aikaisempien av-vuodatusten jälkeen en usko että kovin moni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
saman verran ikäeroa (mies siis nuorempi) ja alkutilanteemme oli melkoisen samantyylinen.
Nyt takana kymmenen yhteistä vuotta, kaksi ihanaa yhteistä lasta on ja elämä pääsääntöisesti edelleen ihanaa.
Siispä go for it!!
aikuinen on tuo mies, ja oot sinäkin.
siitä vaan jos haluttaa!
elämä menee nopeesti ohi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ja sitten sanot suoraan asioista niinkuin meille täällä.
Onko hän tosissaan kanssasi, voisiko kuvitella yhteisen tulevaisuuden, lapsia yms.
Teet selväksi mitä mieltä itse olet asioista.. sillähän siitä pääsee :)
enemmän mietin sitä pettämisasiaa, että jos tekee minulle saman. Asun parin sadan kilometrin päässä Oulusta, muutto sinne olisi iso muutos. Ja entäpä jos parin kuukauden päästä yhteen muutosta saisin tietää että hän on löytänyt uuden naisen. Eihän me heti voitais muuttaa yhteen, ensin pitäisi katsella ja kuulostella millainen toinen on. Entä jos sinä aikana pitää toista naista siellä Oulussa?
Sanoo kyllä ettei ole koskaan aiemmin pettänyt tuota tyttöystäväänsä eikä ketään muutenkaan. Mutta mistä sen tietää, minullahan on vain hänen sanansa. Kertoi minulle sen yhteisen yön jälkeen ettei ollut halunnut päästää minua menemään, pelkäsi että minä löydän jonkun miehen sillä reissulla.
Myöskään ystäväni ei hirveän hyvin tunne tätä miestä, joten ei osaa sanoa luotettavuudesta... Toisaalta mietin että Äh, antaa mennä, kerranhan me vaan täällä eletään. Mutta sitten taas mietityttää...
ap
joten, jos sitä pelkää, ei vois koskaan seurustella. Tavallaan mä ymmärrän sitä kundia, jos oli jos silloin kesällä suhun ihastunut ja nyt sai uuden mahdollisuuden. Ei viittinyt sitä heti ryssiä kertomalla että seukkaa, vaan päätti jättää sen toisen. En siksi laskisi tuota suoraan pettämiseksi, ennemminkin päällekäin menneiksi suhteiksi. Hän kuitenkin heti jätti sen tytön.
Mun mieheni oli myös suhteessa kun tavattiin, ja totta kai mielessä käy, että mitä jos se "taas". Mutta en voi kuin luottaa häneen ja meidän rakkauteen, joka syttyi kliseisesti ensi silmäyksellä ja jonka rinnalla muut ihmiset katos jonnekin. Oli vaan me. Ja vaikka en sitä silloin uskaltanut edes toivoa, niin parin kuukauden päästä ensi tapaamisesta muutettiin yhteen. Ilman että tunnettiin, ei oltu ees treffeillä käyty. Tiedettiin vaan, että meidän on pakko saada olla yhdessä.
Vaikka muuttaisit toiseen maahan, pääsee sieltä aina pois, samoin Oulusta. Etkä sä voi tietää edes oman ikäisistä miehistä jaksaako ne lapsia ja perhettä parin vuoden päästä.
Anna mennä!
järjellä kuin tunteella? Jos olisin todella ihastunut ja haluaisin miehen kanssa yhteisen tulevaisuuden tai elämä ilman häntä tuntuisi pahalta/tyhjältä, niin sitten voisin ihan hyvin muuttaa ja alkaa suhteeseen. Ja minäkin ajattelen enemmän järjellä, mutta ei tuossa teidän tilanteessa ole mitään negatiivista. Ei sitä voi saada kenestäkään takuita, kuka satuttaa/pettää.
vaikka päässä myllerätäisi mikä, niin ei kainalossa nukkumista voi kyllä luokitella pettämiseksi.
Anna mennä jos mies hyvältä tuntuu!
pohdin asiaa liikaa. Järjellä siis. No kai se täytyy ottaa puhelin kauniiseen käteen...
Alue: Aihe vapaa
en uskaltanu soittaa, laitoin viestiä. Ei ole vastannu vielä. Ja siitä on kohta kaksi tuntia... Olikohan virhe...