Jos liityn KIRKKOON niin onko lapsetkin sitten pakko kastaa ja liittää kirkkoon?

kuulua kirkkoon vanhempiensa mukana.



Nykyisin on muotia jättää lapsi kastamatta ja ajatellaan, että hän saa itse sitten isona päättää liittymisestään, kun on siihen kykeneväinen.



Vähän huvittavaa kun vanhemmat kastavat lapsiaan vauvana kirkollisveron maksajiksi 15. ikävuodesta alkaen.



Huvittaa kyllä sekin, että vanhemmat käytännössä pakottavat tällä tavoin lapsensa koulussa rukouksiin ja uskonnonopetukseen. Antamalla vauvansa kirkolle he samalla antavat kirkolle määräysvallan näissä koulun katsomusasioissa.

Ei tarvitse uudelleen kastaa.

Jos taas sut on joskus elämässäsi kastettu, mutta sitten olet eronnut kirkosta ja myöhemmin tullut järkiisi ja päätät palata kirkon jäseneksi, niin ei kasteta uudestaan. Samoin, jos olet esim. ortodoksi tai helluntailainen, joka haluat liittyä luterilaisen kirkon jäseneksi, niin ei kasteta uudestaan. Eli yhden kerran vain kastetaan.

Eli olen harkinnut kirkkoon liittymistä, mutta en haluaisi kuitenkaan kastaa lapsia. Seuraako lapset lain mukaan aina äidin uskontoa?

Lapsia ei ole pakko kastaa. Voitte miettiä asiaa myöhemminkin.

Jos lapsi kuuluu kirkkoon, hän ei saa opiskella muuta kuin ev.lut.uskontoa. Jos lapsi ei kuulu kirkkoon, voitte valita opiskeleeko hän elämänkatsomustietoa vai ev.lut.uskontoa.

Jos lapsi kuuluu kirkkoon, hän ei saa opiskella muuta kuin ev.lut.uskontoa.

Suomessa on muitakin kirkkoja kuin evlut ja heille kyllä opetaan ihan omaa uskontoaan.

Kas näin se menee.



Jos lapsi/nuori kuuluu toiseen valtakirkoista, hänen on mentävä ns. oman uskonnon tunneille.



On mentävä, vaikka ei kokisi "omaa uskontoa" omaksi uskonnokseen. Ja on mentävä, vaikka vanhemmat pyytäisivät koululta siirtoa et-opetukseen. On mentävä, vaikka olisi vakaumuksellinen ateisti.



Kirkko korostaa mielellään oikeutta ns. oman uskonnon opetukseen. Mutta oikeus ei koskaan voi olla sama kuin pakko. Ev.lut.kirkon jäsenen on aina opiskeltava ev.lut. uskontoa. Myös täysi-ikäisenä lukiossa.



Toisin sanoen aina kun kuulette valtakirkkoihin liittyvän käsitteen "oman uskonnon opetus", terästäkää huomionne. Kyseessä on oikeus, jonka toteuttamiseen on vain yksi vaihtoehto.



Oma uskonto = velvollisuus = pakkouskonto



(toki on myönnettävä, että ovelimmat lukiolaiset ovat keksineet keinon kiertää heitä sortavaa lakia)

Minua jäi kiinnostamaan, miten tätä lakia voi kiertää?

Kas näin se menee.

Jos lapsi/nuori kuuluu toiseen valtakirkoista, hänen on mentävä ns. oman uskonnon tunneille.

On mentävä, vaikka ei kokisi "omaa uskontoa" omaksi uskonnokseen. Ja on mentävä, vaikka vanhemmat pyytäisivät koululta siirtoa et-opetukseen. On mentävä, vaikka olisi vakaumuksellinen ateisti.

Kirkko korostaa mielellään oikeutta ns. oman uskonnon opetukseen. Mutta oikeus ei koskaan voi olla sama kuin pakko. Ev.lut.kirkon jäsenen on aina opiskeltava ev.lut. uskontoa. Myös täysi-ikäisenä lukiossa.

Toisin sanoen aina kun kuulette valtakirkkoihin liittyvän käsitteen "oman uskonnon opetus", terästäkää huomionne. Kyseessä on oikeus, jonka toteuttamiseen on vain yksi vaihtoehto.

Oma uskonto = velvollisuus = pakkouskonto

(toki on myönnettävä, että ovelimmat lukiolaiset ovat keksineet keinon kiertää heitä sortavaa lakia)

Lukiossa opiskelija valitsee itse kurssinsa. Näin ollen opiskelija jättää vain lukematta kaikki uskonnon kurssit ja odottaa rauhassa täysi-ikäisyyttä.



Täytettyään 18 hän eroaa kirkosta, netin kautta yleensä. Usein tämä tapahtuu jo toisen vuoden keväällä, jolloin hän on menettänyt vain yhden et-kurssin.



Kirkosta eronnutta ei voi enää mitenkään pakottaa uskonnon tunneille. Halutessaan hän voi toki sinne mennä.



Opiskelija valitsee loput kaksi pakollista et-kurssia normaalisti kurssitarjottimesta, viimeisen pakollisen kurssin hän käy viimeisenä lukiovuotenaan.



Jäljelle jäänyt et1-kurssi voidaan suorittaa itsenäisesti. Hyvä ja vastaansanomaton peruste tenttiluvan saamiselle on ylioppilaaksi valmistuminen.



Käytänne sopii opiskelijalle, joka esim. aikoo opettajaksi, eikä muuten voi opiskella ainetta, jota aikoisi sitten isona lukiossa opettaa.

Miksihän elämänkatsomustieto ei voisi olla kaikille valinnainen oppiaine? Mitä järkeä siinä on, että kukaan ev.lut.kirkkoon kuuluva ei saa edes niin halutessaan valita elämänkatsomustietoa? Uskontopakko kuulostaa ikävältä.



"Elämänkatsomustieto



Elämänkatsomustieto on perustaltaan monitieteinen peruskoulun ja lukion katsomusaine, jossa opetuksen lähtökohtana on lapsen oma elämismaailma. Elämänkatsomustieto ei pohjaudu mihinkään yhteiskunnalliseen instituutioon tai katsomukseen, vaan siihen kuuluu aineksia filosofiasta, yhteiskunta-, uskonto- ja kulttuuritieteistä.

Kasvatuksellisten periaatteidensa ja opetussuunnitelmansa perusteella elämänkatsomustieto sopii kaikille lapsille, myös uskontokuntiin kuuluville.



Keskeistä elämänkatsomustiedon opetuksen tavoitteissa on vastuullisuus, toisten huomioiminen, itsenäinen ajattelu ja suvaitsevaisuus. Oppitunneilla voidaan pohtia esimerkiksi kysymyksiä kuten Mikä on oikein? ja Miten tieto ja uskomus eroavat? Elämänkatsomustiedossa tutustutaan myös erilaisiin katsomuksiin ja kulttuureihin."



http://et-opetus.fi/

ja mieheni kuuluttiin kirkkoon kun vauva syntyi!

pidettiin nimiäiset ja sit vasta joskus myöhemmin erottiin eli ei ole pakko kastaa jos ei halua!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!

että jätät tällä kertaa liittymättä.

välttyä uskonnonopetukselta on osittainen. Käydään ensimmäinen kurssi uskonnon puolelta, erotaan kirkosta täysi-ikäiseksi tultua (elleivät vanhemmat kirjoita eropaperia aiemin) ja jatketaan kaksi muuta pakollista kurssia et:n puolella.



Vain kolme kurssia on pakollista katsomusaineissa ja ne voivat olla esim. näin: USSA1 + ET2 + ET3.

vankelis-luterilainen uskonto, pakolliset kurssit





1. Uskonnon luonne ja merkitys (UE1)



TAVOITTEET

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• tietää, millainen ilmiö uskonto on, ja tuntee Raamatun ominaislaadun pyhän kirjallisuuden edustajana

• ymmärtää uskonnon yleismaailmallisen luonteen, uskonnoissa ilmenevät kysymyksenasettelut ja uskonnon nivoutumisen kulttuuriin ja yhteiskuntaan

• saa aineksia ja käsitteellisiä välineitä oman maailmankatsomuksensa jäsentämiseen

• tuntee Raamatun vaikutuksen länsimaisessa kulttuurissa ja Raamatun tutkimuksen osana uskonnon tutkimusta

• oppii pyhyyden ymmärtämisen avulla kunnioittamaan ihmisiä, joilla on erilainen vakaumus.



KESKEISET SISÄLLÖT

• uskonnon määrittely ja tutkiminen

• uskonnon ydinkysymykset

• uskonto yhteisössä ja yksilön kokemuksessa

• Raamattu pyhänä kirjallisuutena

• yleispiirteet Raamatun synnystä ja sisällöstä

• Raamatun tutkimus- ja tulkintatavat

• Raamatun vaikutukset maailmankuvaan ja kulttuuriin



2. Kirkko, kulttuuri ja yhteiskunta (UE2)

TAVOITTEET

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• ymmärtää, miten kristillinen kirkko on muotoutunut, levinnyt ja vaikuttanut ympäristöönsä eri aikoina ja miten se on ollut vuorovaikutuksessa aikansa kulttuurin ja yhteiskunnan kanssa

• tuntee kirkon opin rakentumisen, jumalanpalveluselämän ja taiteen vuorovaikutuksen, sekä kirkon poliittisen ja sosiaalisen merkityksen historian eri vaiheissa

• ymmärtää, miten kristinusko vaikuttaa erilaisina kirkkokuntina eri puolilla maailmaa

• osaa analysoida erilaisten kristillisten perinteiden ilmenemistä nykyajassa ja ymmärtää näihin sisältyvän yhteisen, ekumeenisen perustan.



KESKEISET SISÄLLÖT

• kristillisen kirkon synty

• alkukirkosta idän ja lännen kirkon eroon

• lännen kirkko keskiajalla

• idän kirkon kehitys

• reformaatio ja kirkkojen kehitys uudella ajalla

• nykyinen kristikunta ja kirkkojen rooli nykyajan maailmassa

• kirkkojen ja uskontojen välinen vuoropuhelu



3. Ihmisen elämä ja etiikka (UE3)



TAVOITTEET

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• hallitsee eettisen kysymyksenasettelun ja ymmärtää elämänkysymysten ja eettisen pohdinnan merkityksen

• saa käsitteellisiä välineitä eettisten kysymysten tarkasteluun

• ymmärtää tekevänsä päivittäin moraalisia valintoja ja tietää olevansa vastuussa ratkaisuistaan

• saa perustiedot ihmisen elämänkysymyksistä ja ajankohtaisista etiikan aiheista ja osaa kytkeä ne uskonnon kannalta keskeisiin kysymyksenasetteluihin

• ymmärtää Raamatun yhteyden elämänkysymyksiin ja etiikkaan

• ymmärtää kristinuskon ja etiikan yhteyden, erityisesti luterilaisen etiikan keskeisen sisällön ja kirkkojen eettisten kannanottojen taustalla olevia teologisia perusteita.



KESKEISET SISÄLLÖT

• ihmisen tärkeät elämänkysymykset: elämän tarkoitus, kärsimys, kuolema

• kristillinen käsitys Jumalasta, ihmisestä, luonnosta ja pelastumisesta

• hyvän ja pahan käsitteet

• kristillinen etiikka ja etiikan teoriat

• yksilöeettisiä kysymyksiä

• yhteiskuntaeettisiä kysymyksiä

Evankelis-luterilainen uskonto, syventävät kurssit





4. Uskontojen maailmat (UE4)



TAVOITTEET

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• tuntee maailmanuskontojen ominaispiirteet

• ymmärtää uskontoihin liittyvän sisäisen monimuotoisuuden ja niiden vaikutuksen ajatteluun, kulttuuriin ja yhteiskuntaan

• ymmärtää eri uskonnoissa ilmenevien ihmiselämän peruskysymysten samankaltaisuuden ja oppii arvostamaan muiden kulttuurien uskonnollista ja eettistä perinnettä.



KESKEISET SISÄLLÖT

Kurssilla käsitellään hindulaisuutta, buddhalaisuutta, Kiinan ja Japanin uskontoja, juutalaisuutta ja islamia alla olevien teemojen näkökulmasta. Lisäksi tarkastellaan luonnonkansojen uskontojen yhteisiä piirteitä.

• uskontojen levinneisyys ja kannattajamäärät

• uskontojen pyhät kirjat ja oppi

• uskontojen eettiset ohjeet

• uskontojen kultit ja rituaalit

• uskontojen suuntaukset

• uskonnot ja yhteiskunta



5. Mihin suomalainen uskoo? (UE5)



TAVOITTEET

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• tuntee uskonnon ilmenemismuodot Suomessa muinaissuomalaisesta uskonnosta nykypäivän uskonnollisuuteen

• ymmärtää Suomen uskonnollisista ja maailmankatsomuksellisista kysymyksistä käytyä keskustelua ja siihen liittyviä taustatekijöitä

• osaa jäsentää Suomen uskonnollisia liikkeitä niiden toiminnan ja opillisten korostusten näkökulmasta.



KESKEISET SISÄLLÖT

• muinaissuomalainen uskonto

• Suomen kirkkohistorian yleislinjat

• luterilainen kirkko ja muut kristilliset kirkot nykypäivän Suomessa

• ei-kristilliset yhteisöt Suomessa

• kristinuskon vaikutus suomalaiseen kulttuuriin ja yhteiskuntaan

Kysymys oli siitä, mitä OIKEUS oman uskonnon opetukseen on. Tämän oikeuden toteutumiseen on vain yksi tie. Nuo muut ovat porsaanreikiä.



Ei tietenkään uskonnon opetuksessa ole mitään pahaa. Pahaa on se, että sinne on PAKKO mennä, jos satut olemaan kirkon jäsen.



Kun tunnut tietävän asioista, kerro, miksi kirkkoon kuuluvalta nuorelta, myös täysi-ikäiseltä, halutaan kieltää muu katsomusopetus.

ja se koskee kaikkia kirkon jäseniä peruskoulusta lukioon. Samalla on säädetty kielto osallistua muuhun katsomusopetukseen.



Muita vastaavia velvollisuuksia kirkon jäsenillä ei olekaan, paitsi tietysti kirkollisveron maksu 1-2 % tuloista 15-vuotiaasta alkaen.

Opetuksen tavoitteet



Elämänkatsomustiedon opetuksen tavoitteena on, että opiskelija saa tukea pyrkimyksilleen

- rakentaa identiteettiään ja elämänkatsomustaan

- laajentaa katsomuksellista ja kulttuurista yleissivistystään

- kehittää arvostelu-, harkinta ja toimintakykyään

- sisäistää ihmisoikeuksien, myönteisen monikulttuurisuuden, yhteiskunnallisen ja globaalin oikeudenmukaisuuden sekä kestävän kehityksen periaatteita.



Pakolliset kurssit



1. Hyvä elämä (ET1)



Kurssilla pohditaan, mitä on hyvä elämä, millaisista aineksista identiteetti ja yksilöllinen elämä koostuvat ja millaiset mahdollisuudet ihmisillä on tavoitella hyvää elämää.



Tavoitteet



Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

- kasvattaa kykyään sitoutua valitsemiinsa moraalisiin periaatteisiin ja haluaan toimia arvostustensa mukaisesti

- kasvattaa valmiuttaan ja haluaan välittää ja kantaa vastuuta itsestään, toisista ihmisistä, yhteiskunnasta ja luonnosta

- kehittää kykyään nähdä kokonaisuuksia yhä monimuotoisemmaksi käyvässä maailmassa ja näin vahvistaa kykyään muodostaa omaa identiteettiään ja elämänkatsomustaan

- oppii arvioimaan uskomuksia ja elämänkatsomuksia koskevia väitteitä

- kehittää taitojaan ilmaista identiteettiään ja elämänkatsomustaan sekä niihin liittyviä näkemyksiään ja tuntemuksiaan suvaitsevaisesti, johdonmukaisesti ja luovasti.



Keskeiset sisällöt



- peruskäsitteet: elämänkatsomus, elämänkatsomustieto, hyvä elämä, minuus, identiteetti

- hyvä elämä: ihmisen perustarpeita, maallisia ja uskonnollisia hyvän elämän malleja

- ihmisen yksilöllisen olemassaolon peruskysymykset: vapaa tahto ja valinnat, syntymä ja kuolema, optimismi, pessimismi ja realismi

- elämänhallinnan keinot: yksilön mahdollisuudet vaikuttaa omaan elämäänsä, perimän ja ympäristön merkitys

identiteetin muodostaminen ihmisen elämänkaaren aikana sekä eettiset valinnat eri elämänvaiheissa

- yksilöllinen elämä ennen sekä nykyisessä monien mahdollisuuksien yhteiskunnassa

- hyveitä ja paheita koskevia käsityksiä ennen ja nyt sekä niiden suhde elämäntapoihin ja tottumuksiin



2. Maailmankuva (ET2)



Kurssilla pohditaan maailmankuvan muodostumista ja maailmankuvien eroja. Kurssilla perehdytään maailman käsitteellistämisen tapoihin sekä tiedon ja eri yhteisöllisten instituutioiden merkitykseen siinä.



Tavoitteet



Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

- oppii tuntemaan historiallisesti merkittäviä ja nykyajassa vaikuttavia maailmankuvia sekä kasvattaa tietämystään niiden perustalla olevista uskomusjärjestelmistä

- oppii kysymään ja arvioimaan väitteiden ja uskomusjärjestelmien perusteluja

- kehittää ymmärrystään eri instituutioiden merkityksestä maailmankuvan muokkaajina ja välittäjinä

- jäsentää omaa maailmankuvaansa samalla pitäen sen avoimena mielekkäälle keskustelulle.



Keskeiset sisällöt



- maailmankuvan, maailmankatsomuksen ja elämänkatsomuksen käsitteet ja niiden keskinäinen suhde

maailmankuvan rakenne ja ydinalueet: käsityksiä ihmisestä, yhteiskunnasta, kulttuurista ja luonnosta sekä todellisuuden rakenteesta

- maalliset ja uskonnolliset katsomukset maailmankuvan perustana: tieteiden, näennäistieteiden ja uskontojen rajankäynti

- koulu, media ja taide maailmankuvaa luovina ja välittävinä instituutioina

- länsimaisen maailmankuvan murrokset ja mullistajat

kokemusten, arkikäsitysten ja uskomusten synty ja tiedollinen luotettavuus

- maailmankuvien ja tiedon lähteiden järkiperäinen arviointi



3. Yksilö ja yhteisö (ET3)



Kurssilla pohditaan yksilöä, yhteisöllisyyttä, yhteiskuntaa ja ihmisten välistä vuorovaikutusta. Kurssilla perehdytään oikeudenmukaisuuden, ihmisoikeuksien ja demokratian toteutumiseen.



Tavoitteet



Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

- ymmärtää yhteisöllisyyden merkityksen ihmisyydelle ja yksilölliselle identiteetille

- oppii arvioimaan omaa asemaansa yksilönä yhteisöissä ja yhteiskunnassa, kansalaisena valtiossa ja toimijana talousjärjestelmässä

- oppii tarkastelemaan yksilöiden, yhteisöjen ja instituutioiden toimintaa osana yhteiskunnallista vallankäyttöä

- oppii arvioimaan poliittisia keinoja ja päämääriä sekä kasvattaa kykyään ja haluaan rakentavaan yhteiskunnalliseen osallistumiseen

- ymmärtää ihmisoikeuksien, demokratian ja oikeudenmukaisuuden merkityksen hyvän yhteiskunnan ja tulevaisuuden kannalta.



Keskeiset sisällöt



- ihminen sosiaalisena olentona, yksilöiden vuorovaikutus ja yhteisöllisyys, yksityinen ja julkinen

- vallan käsite, vallan muodot ja valtasuhteet sekä erilaiset vaikuttamiskeinot

- teorioita yhteiskunnan rakenteesta ja muutoksesta

- hyvä kansalainen suomalaisena, eurooppalaisena ja maailmankansalaisena

- ihmisoikeudet ja niiden historia

- poliittiset ihanteet, ideologiat, utopiat ja demokratian muodot

- oikeudenmukaisuus yhteiskunnallisena, maailmanlaajuisena ja ekologisena kysymyksenä



+ SYVENTÄVIÄ KURSSEJA

http://et-opetus.fi/index.php/et-opetussuunnitelma/lukio

Eli jos lasten isä ei kuulu kirkkoon, lapsia ei tarvitse liittää.



Minulla on sama tilanne eli haluaisin liittyä kirkkoon. Lapset tulevat kyllä sitten mukanani, koska heidän isänsäkin kuuluu kirkkoon, eli muita vaihtoehtoja ei oikein ole.

Eikä ainakaan ole pakko kastaa.



Meillä vain lapset kuuluvat kirkkoon, kumpikaan vanhemmista ei enää.

2:n vastaus on ihan puutaheinää.