Lue keskustelun säännöt.
Olen niin surullinen.
17.01.2010 |
Mies teki todella törkeän tempun kun odotin kuopustamme ja lähti lätkimään ja oli muita yms. Sitten lähennyimme uudelleen ja annoin vielä mahdollisuuden ja hän osoitti ettei kykene vieläkään sitoutumaan minuun tai perheeseensä. Pakko varmaan tehdä lopullinen ero, mutta ahdistaa kun olin niin toivonut että kaikki voisi olla hyvin. Ja mies on niin tärkeä mulle kuitenkin. =(
Kiitos, että sain purkaa tämän.
Kommentit (2)
On silti raskasta luopua. Viimeksi mies jätti minut toisen vuoksi, mutta nyt minä tekisin tämän ratkaisevan päätöksen. Päätin kuitenkin, että nyt kun yritetään, niin yksikin pettäminen tai valehtelu naisista niin tämä yritys on sitten siinä. Ja nyt näin on käynyt. =( Ja harmittaa kun lapsilla ei voi olla koko perhe koossa. Tyttökin aina puhuu kuinka on ihanaa kun ollaan kaikki yhdessä eikä kukaan riitele.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se on vanha sanonta, mutta niin tosi! Nyt olet surullinen, mutta puolen vuoden päästä huomaat että olet jo vähemmän, ja siitä vuosi niin katsot taaksepäin ihmeissäsi: kuinka olitkaan niin maassa kun nyt on asiat jo näin hyvin.
Eroaminen on raskasta, mutta kyllä pärjäät! Voimia siihen. Sure aikasi, mutta keräile sitten itsesi taas.