Pystyisitkö elää amishi tyylistä elämää?

kerro..

Olen liian mukavuuden haluinen.

Etenkin kun en usko jumalaan - siitä olisi tosi vaikea kehittää motivaatiota.

Tosin ilman sitä uskontoa!

niin tietysti pystyisin. Ihminen on sopeutuvainen.

Haluaisin elää 200 vuotta sitten sillä erotuksella, että terveydenhoito ja sosiaaliturva olisi tätä päivää. Muut saisi olla siis vielä amishejakin vanhempaa.



Mutta siis niin, että koko maapallo eläisi kanssani sitä aikaa. Tuo yhteisö olisi mulle liian pieni.

Tai oikeastaan mä en usko siihen, että Jumala (oli sitten olemassa tai ei) haluaisi meidän elävän niin.

kerro..

Sähköjä, vesijohtoja, puhelimia, telkkareita ja autoja ei ole.

Kulkuväliineenä on pelkästään hevoskärryt.

Miehillä on pitkät parrat.

Naisilla on sellaiset "Pieni talo preerialla" mekot ja hilkat, samoin tytöillä.

Miehillä ja pojilla on pitkät housut (mustat), mustat liivit, hattu ja pitkähihainen kauluspaita.

Amishit karsastavat vieraita.

Amishit eivät ota vakuutuksia eivätkä nosta mitään tukia (työttömyysturva, eläke ym.) eivätkä hae lainoja.

Nuorten täyttäessä 16v he saavat mahdollisuuden (Rumspringa) haistella muuta maailmaa ja tuon jälkeen he päättävät jäädä Amishi yhteisöön tai liittyä valtaväestöön. Suurinosa nuorista päättää jäädä Amishiksi.

niinkuin joku tuossa sanoikin niin sairaustapauksissa ja synnytyksissä jne haluaisin olla ihan nykypäivää.. Muuten voisin mielelläni olla amishi (vaan ilman sitä uskontoa!!!) Sähkö, vesijohdot, puhelimet, telkkarit on ihan kiva juttu, mutta ilman niitäkin pärjää. Meillä esim ollaan oltu ilman tv:tä jo puolitoista vuotta - hyvin pärjätään! :)

Ihmisen eläessä "yksinkertaisesti" on se maailma kovin paljon rauhallisempi ulkoisilta vaikutteilta. Ei tarvitse ajatella miten lihava tai laiha olenkaan verrattuna johonkin huippumalliin.. mitä aika moni ilmeisesti tekee.. Lisäksi tekemällä itse esim. talonsa, pyykkäämällä jne. ei tarvitse ajatella että pitäisi viedä lapset hoitoon jne. olisivat koko ajan vain läsnä ja muuta. Tottuminen on toinen luonto- olen tottunut tähän elämääni, mutta amishina eläminen voisi olla ihan jees.

Miehillä ei sallita viiksiä.

Vaatteiden tulee olla yksivärisiä (miehillä ja pojilla yleensä musta tms. tumma väri, naisilla sininen). Ja mitään kuvioita ei sallita.

Vaatteissa ei saa olla nappeja, mutta tämä riippuu ihan yhteisöstä ym.

Miehet eivät käy armeijaa.

Jumalanpalvelukset pidetään kotona.

Lapsia on yleensä paljon.

Suurinosa Amisheista ei käytä ehkäisyä ja abortti on kielletty.

Lapset käyvät koulua, mutta luokkia on pelkästään kasiluokalle asti. Sen enempää koulutusta lapset eivät saa.

No, en.

Niin siinä todistettavasti syyllinen ohjelmassa oli että lapset saa 16 vuotiaana lähteä pois sieltä yhteisöstä ja silloin saa tehdä muutakin, ja netistäkin niin luin, mutta se mikä mua kaikkein eniten siinä tökkii on se että ne päästettän yksin, onko niillä rahaa, millä ne voi kustantaa vaikka ajokortin itsellensä ja sitä rataa ja eikö se ole edesvastuutonta päästää yksin, kun tietää että hulluja on tosi paljon liikkeellä ja tällä meinaan sitä kun he asuvat niin suojatusti ja sitä rataa, ei aina mene huonosti, mutta kun tietää että varsinkin se amerikka on niin kirjava maa että

nauttisin suunnatomasti jos sais elää heidän tavallaan. Eipä tarvis pelätä et 13v sammuu lumihankeen tai hakataan kaupungilla, sais olla koko elämänsä oman perheen ja lasten kanssa samassa kylässä, ei siinä kännykkää tarttiskaan. Ilman vauva-palstaakin voisin hyvin olla.

Huhkisin paljon mieluummin pellolla ja kotiaskareissa pitkin päivää kuin toimistolla turhan panttina ensin viiteen, ruuhkissa ja lasten kuskauksisa toinen pari tuntia ja kiireella nukkumaan ja aamulla sama rumba uudestaan ja aivan turhaan, lopputuloksena kuitenkin vaan ruokaa lautasilla ja katto pään päällä, ja kauhea stressi.



Ainoa huoli ois sairastumiset ja muut, ei tekis mieli mennä vuosisatojen taakse jumiutuneen hammaslääkärin/kirurgin hoidettavaksi saati lähettää lapsia sellaiselle.