Lue keskustelun säännöt.
Pohjaton viha - mitä tehdä jos sisin on täynnä sellaista? :-(
15.01.2010 |
Olen täynnä vihaa. Vihan alku on lapsuudessa jo. Sitä kasautuu koko ajan enemmän, olen pakahtua siihen. Välillä olen saanut jotain painolastia pois, mutta uutta on tullut tilalle. :-(
Minulla on samanlaisia kokemuksia kuin narsistien uhreilla. En tiedä olenko itse sellainen, todennäköisesti kyllä.
Riitaisa, kauhea avioero. Vaikea yhteishuoltajuus, jossa toinen kiusaa monin eri tavoin.
En väitä itse olevani synnitön. Mutta minua ovat monet kohdelleet helvetin väärin ja ne tunteet ovat patoutuneet sisimpääni.
Onko täällä muita joilla on samantapaista vihaa sisällään? Miten ihmeessä pääsen siitä eroon? Terapiassa olen joskus ollut ja siitä oli apua. EHkä menen uudestaan.
Mutta miten purkaa tätä vihaa? Yleensä vaan itken ja poltan ketjussa tupakkaa. :-(
Kommentit (59)
Olet pahanilmanlintu. Tee se. Jonkun on tehtävä.
Huokaus. Voi kun joku opettaisi Suomen kansalle että tunteet itsessään ei ole vaarallisia! Hirveän monella on myös se väärä käsitys että tunne on sama asia kuin toiminta.
Esimerkiksi kiekonheittäjä. Millaisella fiiliksellä neuvoisit kiekonheittäjää toimimaan kun on kyse ölympiäkyllästä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ihminen on eläin ellei kykene hillitsemään tunteitaan tai säätelemään niitä. Se on sovittu juttu. Pyrkikää kontrolliin kaikessa tekemisessä.
Mikäli tunnetta ei neutralisoida se vaikuttaa aina tekemiseen jotenkin
ja hyväksymällä se. Kaikki muu on vain ongelman siirtämistä tulevaisuuteen. Tunteet ei ole koskaan väärässä, ei koskaan. Toiminta sen sijaan voi olla. Kun opitaan erottamaan nämä kaksi toisistaan, ollaan jo pitkällä.
Se oli kuluttavaa, mistaan muusta ei tullut puhuttuakaan kuin tasta katkeruuden aiheuttajasta jakoko ajan oli sellainen raskas lasti sydamella.
Eraana paivan jokin vain naksahti- en jaksa nain enaa. Se, joka kaiken taman vihan on aiheuttanut, "voittaa" vain jos jatkan nain.
Kehotin itseani paastamaan irti. Tapahtunut mika tapahtunut, sita aikaa ei saa takaisin, joten paasta siita irti. Katso eteenpain, ja varmista, ettet uudestaan joudu tallaiseen katkeruuskierteeseen. Olo alkoi pikku hiljaa keventya. Huomasin, etta kun sain paastettya irti, etta olin kasvanut ihmisena. Jos joku muu haluaa olla idiootti ja haastaa riitaa, siinahan sitten on. Minun ei tarvitse siihen suostua eika lahtea mukaan.
Kannattaa keskittaa ajatuksensa elamansa hyviin asioihin, ja koittaa jattaa huono menneisyys taakse. Count your blessings, sanotaan englanniksikin !! :-)
Mutta 10% on sillä ylemmällä henkisellä tasolla, jossa lihanhimo, sinkkuelämäleffat ja pettämiset eivät ole pääasiaa...
Tässä ajassa kutsumus tuon 10 prossan lisääntymiseen on suuri..
Mutta uskonvastaisuus on niin suurta...Harmi, että henkiökohtainen usko Jeesukseen on asia, jota ei kai voi oppia mistään muualta kuinb TV7:lta, jos se ei ole tuttu ennestään
Uskontojen uhrit tai pedofiilipapit yms. ovat alunperin jo hukassa...uskonto on ihan eri asia kuin henkilökohtainen usko.
Siksi en itsekään ole äkkiä lähdössä mihinkään seurakuntaan kenenkään mahdollisesti liian karismaattisen ja sairaan henkilön ohjailtavaksi, enkä päästä lastanikaan, vaan me tuetaan ihan vain Raamatun sanaan ja TV7:n opetuksiin:)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mikäli tunnetta ei neutralisoida se vaikuttaa aina tekemiseen jotenkin
ja hyväksymällä se. Kaikki muu on vain ongelman siirtämistä tulevaisuuteen. Tunteet ei ole koskaan väärässä, ei koskaan. Toiminta sen sijaan voi olla. Kun opitaan erottamaan nämä kaksi toisistaan, ollaan jo pitkällä.
Siirretään tulevaisuuteen ne teot. Tehdään eläkkeellä jos jaksellaan, jos eletään terveinä.
Luulet vaan ettei siellä tv7:nkin takana voi olla liian karismaattisia ja sairaita ihmisiä ohjailemassa ajatteluasi. Ainakaan tuo ei kuulosta lupaavalta että uskonto muka ratkaisee kaikki ongelmat. Herätys nyt, nainen, ja terveempiä harrastuksia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
enkä päästä lastanikaan, vaan me tuetaan ihan vain Raamatun sanaan ja TV7:n opetuksiin:)
Iski kauhea epäilys että ethän sinä vaan ole se tyyppi joka aiheutti lapselleen ikuiset traumat sikainfluenssa-hysteriallaan. Jos olet, voi sun pientä, viatonta lapsiparkaa!!! Miten sairas ihmisparka siitä tuleekaan. Ei kestä ajatellakaan.
Ps. Mulla on terveet harrastukset olleet jo kauan ja kaikki ok koko elämässä...
Miten voit moittia sen paremmin tietämättä?
Annapa omia ohjeitasi?
Sinulle kyllä sanoisin, että niitä ei ole, jotka nämä voittaisivat!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miten voit moittia sen paremmin tietämättä?
Se oli kuluttavaa, mistaan muusta ei tullut puhuttuakaan kuin tasta katkeruuden aiheuttajasta jakoko ajan oli sellainen raskas lasti sydamella.
Eraana paivan jokin vain naksahti- en jaksa nain enaa. Se, joka kaiken taman vihan on aiheuttanut, "voittaa" vain jos jatkan nain.
Kehotin itseani paastamaan irti. Tapahtunut mika tapahtunut, sita aikaa ei saa takaisin, joten paasta siita irti. Katso eteenpain, ja varmista, ettet uudestaan joudu tallaiseen katkeruuskierteeseen. Olo alkoi pikku hiljaa keventya. Huomasin, etta kun sain paastettya irti, etta olin kasvanut ihmisena. Jos joku muu haluaa olla idiootti ja haastaa riitaa, siinahan sitten on. Minun ei tarvitse siihen suostua eika lahtea mukaan.
Kannattaa keskittaa ajatuksensa elamansa hyviin asioihin, ja koittaa jattaa huono menneisyys taakse. Count your blessings, sanotaan englanniksikin !! :-)
Oman itsensä tähden, siksi että pääsisi elämässään eteenpäin. Pitää ymmärtää, että ihmiset jotka sulle ovat tehneet väärin, ovat tehneet siksi, koska he ovat olleet heikkoja, valinneet väärän tien. Eivät tahallaan. Kun antaa anteeksi ja ymmärtää tämän, päsee itsekin eteenpäin. Unohtaa ei tarvitse, eikä voikaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
mutta mulla auttoi mielettömään vihaan ja ennenkaikkea katkeruuteen, mistä kärsin ihan hirveesti! niin Jumalan kohtaamien...sitä on vaikea selittää mutta se on auttanut tähänasti älyttömän hyvin.
Minulla myös. Osaan poistua raivostuttavista tilanteista ja nuorempana saatoin sanoa mitä sylki suuhun tuo,mutta nykyään siirryn kauemmas ärsyttävistä ihmisistä. Rukous auttaa. Ehkä ikäkin. Mutta Jeesus sydämessä elän sisäisessä rauhassa,vaikka ulkopuolelta tulee hyökkäyksiä. Terv Hanna
Voimafantasioi pahaa kokemaasi kohtaan, se avaa uuden portin vihasta pois, joka kerta kun ajatukset tulevat mieleen yksityiskohtsesti käyt fantasian toteutuksen läpi, pikku hiljaa viha alkaa muuttamaan, tyyneksi paahuuden tunteeksi ja tuntee olevansa muistojen ja tilanteiden yläpuolella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
lapsuudessa (huonolla kohtelulla tms.), ei auta loitsu eikä rukous; mutta hermoja tasaavasta lääkkeestä VOI olla apua. Kysy lääkäriltäsi, sopiiko sinulle Lyrica tai vastaava.
Nyt meni kyllä pieleen. Oma kokemus juuri toisinpäin. Lääke ei auta, ehkä jotenki hetkeksi turruttaa. Mutta rukous auttoi palauttamaan ilon. Ja lähtökohtainen ongelma oli pedofiili uhriksi joutuminen...
Olen täynnä raivoa ja vihaa. Ollut jo monta vuotta. Olin ennen ihana ihminen. Minut syötiin kahdesta eri työpaikasta pois valheilla, juoruilla ja mustamaalauksella. Kiltteyteni ärsytti. Avomieheni käytti hyväksi, petti, jätti ja vei omaisuuttani itselleen. Ystävyyssuhteissa on haukuttu. Siskoni haukkuu minua huoraksi, kun ei tiedä, että olen aseksuaali. Olin ennen niin viaton, sinisilmäi en ja kiltti. Nyt olen kova, kylmä ja kyyninen. Pelkään ihmisiä kuollakseni. Suurimman osan ajasta vaan olen kotona ja makaan. Töissä on pakko käydä.
Pettymykset ihmisiin ja yhteiskuntaan ovat tehneet minusta täynnä vihaa olevan. Empatiaa löytyy enää omille lapsille. Ei yhtään kellekään muille. Lisäksi olen erittäin vahingoniloinen paitsi en omille lapsille. En kunnioita enää yhtään yhteiskuntaa.
Vierailija kirjoitti:
siis oot käyny jo kaikenlaisten ammatti-ihmisten pakeilla. Käy vielä. Sun täytyy myös PÄÄTTÄÄ, että haluat päästää irti tuosta tunteesta.
Näin mäkin sanoisin. Omia ajatuksia ja tuntemuksia siinä pyöritellään, loppujen lopuksi. Muita ihmisiä ei voi muuttaa. Ne muut eivät sinun tunteitasi mieti nytkään. Itse sinun täytyy päättää laskea irti niistä, tunteista tai menneistä tapahtumista. Onko nillä oikeasti niin paljon merkitystä, että haluat pitää niistä kiinni? Nyt, tai vielä kymmenenkin vuoden päästä? Jos kaiken kuonan päästäisi vain pois, mitä kaikkea hyvää voisi tulla tilalle?
Minä olen vihannut mun vanhempiani, ja onnistuin lopulta vain päästämään irti. Mitä varten pyörittelen k-päisen isän tekemisiä mielessäni, kun hänkään ei minulle ajatuksen puolikasta suo. Miksi minä takerrun häneen? Miksi kuvittelen, että hänen pitäisi välittää minusta? Ei välitä, eikä tule koskaan välittämään, ja thats it. Eläkööt omaa elämäänsä, en voi muuttaa mitään, ja hyväksyn sen. Meillä ei ollut onnellinen perusperhe, ja se on ok. Eikä se ollut minun syytäni.
Mieti mitä sanoisit jollekulle, joka olisi tismalleen samassa tilanteessa kuin sinä. Ja sano ne samat sen jälkeen sinulle itsellesi. Auttaako?
Vihaan monia asioita ja ihmisiä. https://keskustelu.suomi24.fi/t/8904737/kuopiossa-perheita-tuhotaan tällä hetkellä eniten Kuopion paskahorosossuja.
Mulla on kaveri, joka uskoo Jeesukseen täpöillä, ja se on tosiaan ollut aina välillä psykiatrisessa sairaalahoidossakin, kun alkaa liikaa tilttaamaan.