Miksi kannattaa mennä naimisiin, jos on yhteisiä lapsia?

Avioliitossa leski saa jäädä asumaan asuntoon eikä sitä voi perillet myydä alta. Leskeneläkettä ei saa ellei ole naimisissa.



Lapseen ei vanhempien avioliitolla tai sen puuttumisella ole merkitystä. Isyys pitää tunnustaa jos ei naimisissa ole.

ei joudu taivasalle

puolison hyväksi.Omaisuus jaetaan kuolemantapauksessa kuten erossakin. Se toinen puoli menee sitten vain lapsille. Toinen puoli leskelle.



-2-

Siinä on plussia ja miinuksia. Avoliitosta on helpompi lähteä, kun ei ole yhteistä omaisuutta mitä jakaa. Miehen asema lasten suhteen huomattavasti heikompi avoliitossa, äiti automaattisesti merkataan huoltajaksi. Toisaalta lesken eläke jää uupumaan avoliitossa, perittäessä ei saa mitään, verotukselliset syyt, aika paljon on näitä materiaalisia syitä mennä naimisiin.

No, ensinnäkin avioliitossa syntyvät lapset oletetaan automaattisesti miehen lapsiksi, isyyttä ei tarvitse erikseen käydä tunnustamassa tms. Jos puolisoilla on yhteinen sukunimi, siitäkään ei tule säätöä - vastasyntynyt on automaattisesti samalla sukunimellä kuin äiti, ja jos hänelle halutaan isän nimi (esim. mahdollisen tulevan avioliiton vuoksi), se täytyy erikseen hoitaa. Tosin sekin tulee hoidettua vissiin kasteen/väestörekisteriin ilmoittamisen yhteydessä, ei siis suuri asia.



Puolisoina teillä on keskenänne parempi oikeusturva kuin avopuolisoina, avioehdosta riippuen (siis onko sitä vai ei). Jos ei ole, erotessa tai toisen kuollessa perinnöt ja ositukset hoituvat yleisesti ottaen sujuvammin, kun niistä on selvät lakipykälät. Avoliitossa taas toinen voi jäädä "tyhjän päälle" em. tapauksissa, koska laissa ei ole määritelty avoliittoja koskevaa perimysjärjestystä. Yhteiset lapset ovat silloin ensisijaisia perijöitä, sen jälkeen omat vanhemmat, kun taas avioliitossa ensisijainen perijä on puoliso, sitten lapset, sitten vanhemmat. Erotessa taas avopuolisot omistavat sen, minkä omistivat ennen avoliittoa, sekä sen, minkä ovat itse ostaneet - jos toinen on ostanut huonekalut jne. ja toinen ruokaa, huonekalut jäävät sille, joka ne osti, toiselle ei jää mitään. Ellei asiasta ole kirjallista sopimusta toisin, tai ero tule niin hyvissä väleissä, että jako saadaan tehtyä sovussa. Lisäksi olen kuullut tapauksia, jolloin avoliitossa eläneen pariskunnan mies on ollut työmatkalla ulkomailla, loukkaantunut ja joutunut sairaalahoitoon tai kuollut tuolla matkalla, ja asiasta on viimeisenä saanut tietää avovaimo (jolle miehen äiti on virallisena lähiomaisena ystävällisesti vaivautunut soittamaan, että oletko muuten kuullut...).

Lapsi on aina perimysjärjestyksessä ensimmäinen, olivatpa vanhemmat naimisissa tai eivät. Aviopuolisolla voi olla avio-oikeus puolison omaisuuteen, jos ei ole avioehtoa. Mutta puoliso ei peri jos ei ole testamenttia.

Lapseni (2) ovat syntyneet avioliitossa, eivät avosellaisessa.



Vihkipäivän jälkeen minusta tuntui heti, että olemme oikea perhe:) - vaikka olimme kahden. On siitä monenlaista hyötyä. Vähän "höpsöhyötyäkin" - voitte myöhemmin viettää hääpäivää, juhlistaa sitä.

avoliitossa eivät. Avioliitossa enemmän ansaitseva puoliso on siis velvollinen lain mukaan elättämään vähemmän ansaitsevaa puolisoa, jos tämä on esim. kotiäitinä tai -isänä ja toinen puoliso käy töissä.