tyrkyt kummiksi??

ja juu niin voitte tehdä!

ja itsekkin olisin halunnut, mutta sen miestä en ikinä halua.

meillä on muitakin sisaruksia, yksi pari on oikein sopiva, harmittaa vaan kun tiedän sitten siskoni reaktion(aikuinen nainen).

Ei otettu ja kerroin sitten hyvissä ajoin ennen ristiäisiä. Syytä en kertonut - meillä ei oikein arvomaailmat kohtaa...

täytyis pariskunnasta molemmat pyytää kummeiksi?

Mun kummipojalla oli aikanaan kummeina 7 henkee, kolme pariskuntaa ja minä. Nyt 15 vuotta myöhemmin jäljellä ollaan minä ja toinen kummitäti joka on pojan täti. Kaikki kolme pariskuntaa eronnu ja tiet erkaantuneet kummilapseni vanhemmista.

Ottakaa kummiksi vain se jonka oikeesti haluatte "kasvattavan" lasta! Niin mä ainakin aion tehdä.

Minusta on muutenkin outoa (mutta nähtävästikkin yleistä) että pyydetään pariskuntia kummeiksi. Minun lähipiirissäni ja suvussa on ollut tapana pyytää kummeiksi yksittäisiä henkilöitä eikä pariskuntaa. Tällöin kummiksi voi pyytää juuri niitä henkilöitä jotka haluaa eikä tarvitse välittää siitä onko sattumoisin esim. siskon mies huonoa kummimateriaali kun sisko taas olisi ihana pyytää kummiksi.

sisarusten molempien lasten sylikummi, ja sen lisäksi molemmilla "vanhapiika", varmaan otettu myös siksi että jos erotaan yms. mutta itse olen päättänyt että JOS ero tulisi, kummilapseni olisi aina kummilapseni, se ei liittyisi mieheeni miteenkään. no toisen lapsen äiti onkin hyvä ystäväni, luulen etten häntäkään "jättäisi".

ehkä olisin ollut loukkantunut jos mua ei olisi otettu,vaan mieheni ja joku toinen.

T:3

koska oikeasti haluavat siihen hommaan. Voi käydä niin että kun valitset kummiksi omasta mielestäsi sopivan, kivan ihmisen, tämä ei olekaan itse niin kiinnostunut kummeudestaan muttei kieltäytyäkään kehtaa. Eikä sitten ole niin hyvä kummi.

pähkäillyt tätä kummiasiaa myös omalta osaltani, sillä odotamme esikoistamme. Ongelmana on, että minulla on yksi sisko joka varmasti odottaa pääsyä kummiksi. Samoin vanhempani jo kysyivät että kai sisko nyt ehdottomasti pääsee kummiksi. Ongelmana tässä asiassa on mielestäni se että siskoni ei ole hyvä esikuva lapselle. Hänellä on päihde ja mielenterveysongelmia ja on äkkipikainen ja holtiton. Jos siskoni olisi lapseni kummi viestisin lapselleni siskoni olevan hyvä esikuva hänelle.. Jos en pyydä, loukkaantuu siskoni ja äitini. Mutta asiahan on tietysti minun ja mieheni päätettävissä. Mitä mieltä olette?



-I

parasta pyytää kummeiksi sellaisia henkilöitä jotka haluavat hommaan ryhtyä. Hyvä esikuva on tietenkin tärkeää.

kysyn tuota että mistä se tulee että kuuluu olla sitten molemmat jos on pariskunta?

mulla itsellä on tuo periaate. mutta kiinnostaa kuinka moni on samma/eri mieltä.

t:jo aijemmin kirjoittanut, en muista nro

mitäpä jos olet kuitenkin arvioinut tilanteen väärin? Jospa he ovat vain vilpittömän iloisia uudesta vauvasta ja intoilevat etukäteen?



Minäkin olen vienyt ystäväni vauvalle heti sen synnyttyä bodyn tai potkarit, mutta ei herranen aika tullut mieleenikään että kaverini kuvittelisi minun tyrkyttävän itseäni kummiksi.

pähkäillyt tätä kummiasiaa myös omalta osaltani, sillä odotamme esikoistamme. Ongelmana on, että minulla on yksi sisko joka varmasti odottaa pääsyä kummiksi. Samoin vanhempani jo kysyivät että kai sisko nyt ehdottomasti pääsee kummiksi. Ongelmana tässä asiassa on mielestäni se että siskoni ei ole hyvä esikuva lapselle. Hänellä on päihde ja mielenterveysongelmia ja on äkkipikainen ja holtiton. Jos siskoni olisi lapseni kummi viestisin lapselleni siskoni olevan hyvä esikuva hänelle.. Jos en pyydä, loukkaantuu siskoni ja äitini. Mutta asiahan on tietysti minun ja mieheni päätettävissä. Mitä mieltä olette?

-I

Itse tekisin varmaankin niin, että en pyytäisi siskoa kummiksi. Selittäisin hänelle kuitenkin etukäteen, että HÄNELLÄ on tärkeä rooli jo lapsen tätinä - siihen ei kummiutta tarvita :) Jos mahdollista, pyytäisin siskoa kuitenkin jonkinlaiseen rooliin itse ristiäistilaisuudessakin, ehkä lukemaan Raamattua tmv. jos sisko itse olisi halukas.

Kuten edellä ehdotettiin, niin selität äidillesi ja siskollesi tekosyynä juuri tuon, että siskolla ON JO tärkeä osa tätinä, ja että haluatte nimetä kummeiksi muita elämässänne tärkeitä ihmisiä.



Me tehtiin näin, tosin meille se ei ollut tekosyy, koska ajattelen oikeasti niin, että sisarukset ovat jo valmiiksi erittäin tärkeissä "rooleissa", joten tämä kunniatehtävä suotakoon muille :)

..että minun kaverini kysyi itse minulta pääseekö kummiksi. Itse olin vähän äimänkäkenä tilanteessa. Kaveri on monen vuoden takaa koulukaveri ja miestäni on nähnyt tasan kaksi kertaa meidän seurustelun aikana (6v), tosin asuu paljon kauempana, mutta silti. Minusta on tosi tökeröä että kysytään pariskunnalta, että pääseekö hän kummiksi kun yleensä vanhemmat kysyyvät. Noh,kaverihan tietenkin loukkaantu ja suuttu kun sanoin että ei, mutta ollaan silti väleissä. Hänen mielestä lapsella täytyisi olla vähintään 5 kummia, mitä enemmän kummeja sitä enemmän rahaa ja lahjoja :O

täytyis pariskunnasta molemmat pyytää kummeiksi? Mun kummipojalla oli aikanaan kummeina 7 henkee, kolme pariskuntaa ja minä. Nyt 15 vuotta myöhemmin jäljellä ollaan minä ja toinen kummitäti joka on pojan täti. Kaikki kolme pariskuntaa eronnu ja tiet erkaantuneet kummilapseni vanhemmista. Ottakaa kummiksi vain se jonka oikeesti haluatte "kasvattavan" lasta! Niin mä ainakin aion tehdä.

eiköhän ymmärrä yskän kun pyydätte vaan miehen kummiksi ja juu niin voitte tehdä!

niin katkaisisin yhteydenpidon ko. perheeseen. En menisi kylään ja he olisivat ei-toivottuja henkilöitä meillä. No jäisi kyllä kummijututkin hoitamatta, koska mieheni ei sellaisia hoida.

miehen suku oletti automaattisesti että mieheni siskosta tulee sylikummi ja hänen avopuolisostaan. Ei tule tapahtumaan niin pitkään kun minä päätän asioista. Miehessä ei mitään vikaa mutta siinä mieheni siskossa sitten onkin. En ikimaailmassa haluaisi hänen kasvattavan lastani. Täysin erilainen arvomaailma meidän kanssa ja niin sukunsa vietävissä että huh huh.. Jos hän kasvattaisi lapsemme, olisi poikamme aikuisena koppava, "aina oikeassa" (vaikka toisi nenän eteen mustaa valkoisella niin silti), ei ymmästäisi että tekemisistään pitää ottaa vastuu ja kykenemätön pyytämään anteeksi joka johtuu varmaan siitä että on "aina oikeassa"

et aio pyytää sukulaista kummiksi, koska hän kuuluu jo perheeseen ja näin tulee varmasti olemaan osa lapsen elämää joka tapauksessa, onhan siskosi lapsen täti. Sen sijaan pyydät jotain ystävää, josta tulee kummiuden myötä myös osa porukkaa. Näin mä itse tein, kun halusin pyytää esikoiselleni kummiksi kaksi hyvää ystäväämme, enkä veljiäni.

pähkäillyt tätä kummiasiaa myös omalta osaltani, sillä odotamme esikoistamme. Ongelmana on, että minulla on yksi sisko joka varmasti odottaa pääsyä kummiksi. Samoin vanhempani jo kysyivät että kai sisko nyt ehdottomasti pääsee kummiksi. Ongelmana tässä asiassa on mielestäni se että siskoni ei ole hyvä esikuva lapselle. Hänellä on päihde ja mielenterveysongelmia ja on äkkipikainen ja holtiton. Jos siskoni olisi lapseni kummi viestisin lapselleni siskoni olevan hyvä esikuva hänelle.. Jos en pyydä, loukkaantuu siskoni ja äitini. Mutta asiahan on tietysti minun ja mieheni päätettävissä. Mitä mieltä olette? -I