Tässä minä odottelen maanantaista aborttia.

älä muuta sano!!! Kyseisenä kuukautena vain kerran, ja ehkäisyä käytettiin!!!! edellisiä lapsia ollaan ihan tehty useita kuukausia!

ap.

sun lasten suru tässä tilanteessa ois pienin murhe siis jos adoptoisit. mitä ne tykkäis että murhasit lapsesi? varmasti miettivät että mikset murhannut heitä, miksi tämä lapsistasi sai sen kohtalon? et taida ymmärtää että olet viemässä elämää OMALTA LAPSELTASI. julmempaa tekoa et maailmassa voi tehdä. monelle tulee syvät tuskat tehdystä abortista. lapsi alkaa unissa huutamaan maanalta äitiä hakemaan hänet pois jne. mut suomessa elämän vieminen toiselta on sallittua joten siitä vaan.

Miksi uskot, että et pärjäisi vauvan kanssa?

ajattele Kuinka paljon rakastat muita lapsiasi ja ajattele että tämä pieni elämä olisi sinulle aivan yhtä tärkeä. En ymmärrä kuinka voit edes harkita aborttia kun olet jo kokenut rakkauden omiin lapsiin ja elämän syntymisen ihmeen. anna lastesi saada tämä sisarus. Pärjäät varmasti,mutta aborttia voit katua koko elämän. Älä tee elämäsi suurta virhettä. Et voi tietää kuinka ihanan lapsen voisit saada.

avioeron keskellä tuo abortti. Mitä jos pitäisit lapsen? Sinulla kuitenkin 9 kk aikaa järjestää asiat. Yksinhuoltajana saisit varmaan esim. tukiperheen avuksi, jos sellaista kokisit tarvitsevasi.

mieluummin kertoa että päätit tapattaa heidän yhden sisaruksen? Abortti ei ole mikän ehkäisykeino. Lapsi on elävä olento vatsassasi, joka tapetaan! Sinun lapsesi.

Miksi kaiki aina puhuu abortista parhaimpana vaihtoehtona sille syntymättömälle lapselle? se, että oma äiti päättää että sen pien ruumis murskataan on kauheinta mitä kenellekään voisi tapahtua! Sinun pitisi olla se ehdottoman rakkauden ja turvallisuuden lähde. Jos niin teet, niin kutsu sitä edes oikealla nimellä, se on sinun itsekkyyttäsi, ei sen vauvan tahto!

toivon että mietit vielä

on noin "ihmeen kaupalla" saanut alkunsa, niin mikset ottaisi vastaan sitä ihanana ihmeenä! Kaikella on tarkoituksensa. Jumala tahtoo auttaa sinua, et ole yksin eikä uuden vauvan tarvi ola taakka.

etttä ihminen jolla jo on lapsia, kykenee tekemään abortin. Lapsettomalta sen jotenkin ymmärän...

Peruin keskeytys ajan..tänään olisi ollut.



Ehkäisy petti, parisuhde erittäin tuore ja tästä syystä vielä kovin epävarma. Mies asuu lisäksi toisella paikkakunnalla. Itse työttömänä ja suuria vaikeuksia läpikäynyt viimeisen parin vuoden aikana.



Kuitenkin vaikka järjellä ajateltuna abortti tuntui ainoalta oikealta ratkaislta, päädyin raskauden jatkamiseen. Ja uskon vahvasti, että asiat järjestyvät.



Paniikkiratkaisuna olin keskeytykseen menossa, onneksi en mennyt. Mieti sinäkin ap vielä kertaalleen uudestaan, onko se abortti sittenkään ainoa vaihtoehto.

Voi jumalavita ...ihan niinkuin se pikkuinen ihmisen alku olis jotenkin erilainen koska äitee ei tälläkertaa saanut.



Tajuan ehkä joten kuten lapsettomien (nuorten) tekemät abortit, mutta jos oikeasti olet jo äiti niin mun kaaliin ei mahdu....

ja päivää kaikki kahahtaneet!



Mun anoppi teki abortin kun eka oli neljä ja toka oli yksi-v. Lapset tietävät ja YMMÄRTÄVÄT ÄITIÄÄN, KOSKA ÄITI OLI VÄSYNYT JA YKSIN! Ukko nukkui tai ryyppäsi aina. Joten se siitä teidän fundamentalistien teorioista.



Hullut haluaa kiivaasti uskoa siihen, mihin haluavat uskoa! Moni ei todellakaan kadu aborttiaan, koska elämäntilanne voi todellakin olla mitä vain. Elämä jatkuu.



Voimia elämässä eteenpäin ap!

etttä ihminen jolla jo on lapsia, kykenee tekemään abortin. Lapsettomalta sen jotenkin ymmärän...

tosiaan kerro koskaan toisille lapsille abortista, jos se kerran on pakko tehdä. Minä olen aina ollut vähän katkera äidilleni, joka abortoi pikkusisarukseni ja vielä myöhemmin kertoi siitä.

että heidän pikkusisaruksensa annetaan pois! Vähemmän he kärsivät tekemästäni abortista, josta eivät ehkä koskaan mistään kuule!

Mulle on käynyt lähes samoin ja ennen tätä tapausta en koskaan olisi uskonut, että pystyn tekemään abortin. Mutta vaikeassa parisuhteen tilassa ja samoin erittäin vaativassa työtilanteessa oli ratkaisu oikea.

Meillä parisuhde jatkui ja nyt on vieläpä iltatähti haaveena. Silti en kadu, että keskeytin epäsopivan raskauden, muuten ei varmasti elämä olisi tällä mallilla.



Tietenkin kehotan miettimään tarkkaan, mutta varmasti tiedät oikean ratkaisun itse!

Jaksamista!

tosiaan kerro koskaan toisille lapsille abortista, jos se kerran on pakko tehdä. Minä olen aina ollut vähän katkera äidilleni, joka abortoi pikkusisarukseni ja vielä myöhemmin kertoi siitä.

että heidän pikkusisaruksensa annetaan pois! Vähemmän he kärsivät tekemästäni abortista, josta eivät ehkä koskaan mistään kuule!

Tokkopa siihen aborttiin huvin vuoksi mennään!

Itse tein abortin ja aikaa on kulunut. Ei mulla ole mitään pahoja tuntemuksia tai kamalaa oloa. Ihan ok olo. Lapsia on ja aivan kammottava elämäntilanne silloin. Että oisko parempi sellainen äiti, joka ei jaksa enää ja hyppää sillalta alas (jättää abortin tekemättä) ja ne lapset jää kokonaan ilman äitiä? Häh!

Noh kai se sit teistä niin on. Mut älkää puhuko toisten suulla! Jokainen kokee oman elämänsä tavallaan.

Ja olen hyvä äiti! Noh, en varmaan menis kailottamaan lapsilleni abortistani. Ja eihän siitä voi muutenkaan puhua, kun tyypit kimpussa murhaajahuutoineen, niinkuin näkee täälläkin.

koskaan äidilleni sanonut mitään, mutta minulla on kuule oikeus tuntea niin kuin tunnen.

Ja äitini muuten katui aborttia, oli vaan niin muiden käskytettävissä.

tosiaan kerro koskaan toisille lapsille abortista, jos se kerran on pakko tehdä. Minä olen aina ollut vähän katkera äidilleni, joka abortoi pikkusisarukseni ja vielä myöhemmin kertoi siitä.

että heidän pikkusisaruksensa annetaan pois! Vähemmän he kärsivät tekemästäni abortista, josta eivät ehkä koskaan mistään kuule!

Tokkopa siihen aborttiin huvin vuoksi mennään!

Itse tein abortin ja aikaa on kulunut. Ei mulla ole mitään pahoja tuntemuksia tai kamalaa oloa. Ihan ok olo. Lapsia on ja aivan kammottava elämäntilanne silloin. Että oisko parempi sellainen äiti, joka ei jaksa enää ja hyppää sillalta alas (jättää abortin tekemättä) ja ne lapset jää kokonaan ilman äitiä? Häh!

Noh kai se sit teistä niin on. Mut älkää puhuko toisten suulla! Jokainen kokee oman elämänsä tavallaan.

Ja olen hyvä äiti! Noh, en varmaan menis kailottamaan lapsilleni abortistani. Ja eihän siitä voi muutenkaan puhua, kun tyypit kimpussa murhaajahuutoineen, niinkuin näkee täälläkin.

tosiaan kerro koskaan toisille lapsille abortista, jos se kerran on pakko tehdä. Minä olen aina ollut vähän katkera äidilleni, joka abortoi pikkusisarukseni ja vielä myöhemmin kertoi siitä.

kertoa siitä muille lapsille...

Ap, mieti nyt asiat ihan pieninä paloina tässä jutussa. "Sanoit", että et ikinä olisi voinut uskoa tekeväsi aborttia. Uskon, että siksi "ajattele sitä viatonta vauvaa, ajattele mikä murhaaja olisit, ajattele kuinka näet vauvastasi painajaisia, ajattele miten kadut tekoasi lopun elämääsi jne jne..." ei nyt pelkästään auta. Mieti MIKÄ siinä vauvassa nyt on niin kamalaa? Etkö jaksa? Miksi et jaksa? Ihan käytännössä? Haluatko enemmän omaa aikaa? Etkö jaksa valvoa? Etkö jaksa raskautta? Etkö jaksa kuunnella vauvan itkua? Tai ihan mikä se sinulla on? Ihan pienikin juttu. Vai suretko avioeroa ja siksi et jaksa? Oletko itkuinen? Etkö saa nukutuksi? Pelkäätkö taloudellista puolta? Miten työkuviosi? Jne? Mieti ja tee listaa. Pilko niin pieniin paloihin kuin vain ikinä voit. Sen jälkeen on helpompi miettiä tapaa selvitä. Voit jo nyt ottaa yhteyttä neuvolaan. Vaadi(!) apua. Vaadi, että saat puhua ja miettiä tilannettasi ja vaadi konkreettisia neuvoja ja apua! Sinulle, vauvalle, muille lapsillesi. Ja muista miten lyhyt aika vuosi tai pari elämästä on. Mitä se merkitsee 10 tai 50 vuoden päästä? Kadutko lastasi koskaan sen jälkeen kun olet kerran selviytynyt (uskon, että vauva-aikana voit katuakin,siksi näin)? Harkitse vielä! Voimia!

Peruin keskeytys ajan..tänään olisi ollut. Ehkäisy petti, parisuhde erittäin tuore ja tästä syystä vielä kovin epävarma. Mies asuu lisäksi toisella paikkakunnalla. Itse työttömänä ja suuria vaikeuksia läpikäynyt viimeisen parin vuoden aikana. Kuitenkin vaikka järjellä ajateltuna abortti tuntui ainoalta oikealta ratkaislta, päädyin raskauden jatkamiseen. Ja uskon vahvasti, että asiat järjestyvät. Paniikkiratkaisuna olin keskeytykseen menossa, onneksi en mennyt. Mieti sinäkin ap vielä kertaalleen uudestaan, onko se abortti sittenkään ainoa vaihtoehto.

oikein vai ei! Tosielämää sen muksun kanssa yksin ja köyhänä et ole vielä kokenut! Vasta raskaana olet. Tulevasta et tiedä mitään.

Tuskin avioero on ikinä helppoa...



Äläkä ihmeessä kuuntele näitä hörhöjä, et sinä lastasi ole tappamassa. Noin varhaisilla viikoilla ei vielä ole mitään lasta tai ihmistä, on vain sun kroppasi ja sun päätöksesi.

kun olin neljä ja siskoni 2. siskolla korvatulehduksia jatkuvasti ja mulla allergioita. ei olisi koskaan tullut mieleenikään olla katkera äidilleni siitä ratkaisusta.

Pienenä olisin kyllä toivonut vielä yhtä sisarusta, mutta ymmärrän äitini ratkaisun. omaa jaksamista on ajateltava ensin - jaksanko hoitaa lapsen, jonka olen saamassa.

on armahdettava itseään ja ajateltava myös järjellä, jos on valmiiksi hankalassa tilanteessa ja loppu. miksi olisin katkera tai syyttelisin ihmistä, joka on kuitenkin mut ja siskoni kasvattanut rakkaudella ja hyvin.

ei abortti ole lapsenmurha.



itse tulin raskaaksi vuosi sitten 19 -vuotiaana. kaikki yrittivät painostaa aborttiin, mutta tässä nyt syötän ihanaa vauvaani. vaikka minulla nyt onkin oma lapsi, en tässä elämäntilanteessa millään voisi hankkia toista. siksi pidän huolen etten tule raskaaksi... ja jos jostain syystä tulisin, ei olisi kuin yksi vaihtoehto juuri nyt.