Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Ottaa päähän anopin sanat!
05.01.2010 |
Ärsyttää, vaikka tiedän, että pikkujuttu ja sellainen asia vielä, josta voi olla montaa eri mieltä.
Mieheni leikattiin muutama päivä sitten, pahaksi mennyt selkävaiva. Puhuin asiasta anopin kanssa ja anopista tärkeintä oli mieheni kävelykyky. Miehellä heikkeni se selkeästi ennen leikkausta ja nyt edessä kuntoutus ym. Itselleni tärkeintä on, että mies pääsee kivuistaan ja kaikki muu plussaa. Ei tuo muuten olisi ärsyttänyt, mutta kun useaan otteeseen piti tuoda esille, että kävely tärkeintä. Ihan kuin sillä ihmisellä ei muuten olisi ihmisarvoa tai jotain. Olkoon mun puolesta vaikka pyörätuolissa tästä eteenpäin, sama rakas ja arvokas ihminen se on! Kunhan pääsee kivuistaan eroon ja pääsee arkeen kiinni taas...
Pikkujuttu, mutta tuntui jotenkin inhottavalta.
Kommentit (15)
Pyörätuoliin joutunut nuori mies suri ettei enää koskaan ollut ulkonäöltään se sama komea uros tyttöjen/naisten ihailema sankari. Hänestä tuli raajarikko kertaheitolla. Häneltä oli menettänyt paljon.
Minä olin se ensimmäinen joka haki tanssimaan joka näki vain ihmisen ilman pyörätuolia ilman vammaisuutta. Jopa hänen pöytäseurueensa ihmetteli ja kiitteli, että olin hakenut hänet tanssimaan. He eivät koskaan olleet kokeneet moista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miten hän suhtautuu itseensä kertoo sitä miten hän itse suhtautuu vammaisiin tai on suhtautunut.
Olisikin luonnotonta, jos hän ei näitä asioita pohtisi kävisi läpi. Näin myös hänen vanhempansa. Puhutaankin surutyöstä kun ihminen ajautuu kriisiin. Myöskin omaiset tarvitsevat tukea ja ymmärrystä. Vammautuminen on vakava asia.
Ihminen herkistyy ja on haavoittuvainen tällaisessa tilanteessa. Näin on käynyt sinun kohdallasi. Ja se voi kertoa sinun omasta syyllisyydestä, ja ihmisten sanomiset muuttuvat syytöksiksi, vaikka eivät sitä itseasiassa ole, vaan kertovat ahdistuksesta. Olet myöskin joutunut puolustajaksi ja se on raskas tehtävä yksin kantaa. On ymmärettävä pohjamutia myöten mistä on kysymys. "Sylkykupiksi" voi joutua anoppi tai kuka tahansa perheenjäsen.
Toivottavasti saatte asianmukaista terapiaa koko perhe.Tämä on kova juttu teille kaikille.
Hyviä, rakentavia näkökulmia tullut esille keskustelun aikana. Tuokin keskustelu anopin kanssa oli ihan normaali puhelu, joka ei olisi yhtään jäänyt mietityttämään, jos en olisi yliherkkänä. Aihe on liian läheinen tällä hetkellä.
AP
miniä: Mies leikattiin eilen ja leikkaus meni hyvin
anoppi: hyvä homma. Kunhan kävelykyky palautuisi niin kaikki olisi hyvin.
Miniä. krääk (meni herne nenään). Sinä se et ole koskaan samaa mieltä kanssani. Toivon, että kivut vähenisivät.
anoppi hölmistyneenä: totta kai toivon, että kivut lähtee, mutta kyllä selkäleikkauksien jälkeen kävelykykykin monesti paranee.
miniä loukattuna: minä en ikinä enää puhu sinulle mitään. Olet loukannut minua ja miestäni. Ei nyt toivota kävelykyä, tyhmäkö sinä olet vaan traagisesti toivon vain, että kivut vähenee.
anoppi: toki toki, mutta hienoahan se olisi jos leikkaus olisi mennyt niin hyvin, että poika pystyisi kivuitta kävelemään.
mniniä: mäiskis, paiskaa luurin kiinni
Ja jos ei sitä kipua ollut niin näkemässä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eihän anoppi ole nähnyt poikansa tuskaa. Niitä kipuja oli aivan kauheaa katsoa vierestä. Sitten kun itsellä on vahva näkemys, että kaikki on hyvin, kunhan miehellä hyvä olla henkisesti ja fyysisesti vaivoista huolimatta, täydellinen se kuitenkin on! Ja sitten miehen oma äiti huolehtii vain jostain kävelystä. Ei anoppi tarkoittanut sillä mitään, mutta kuulosti mun korvaan siltä, että poika olisi vähäpätöisempi kävelykyvyttömänä. Ihan sama poika se on, käveli tai ei.
sanotut kuulostaa vittuilulta.
Tai jos ei sano niin sekin on vittuilua.
Jos antaa rahaa, sekin on vittuilua.
Jos ei, niin vittuilua.
Näin se vain menee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kuitenkin miehellesikin varmaan kävelykyky tärkeää.
En kyseenalaistakaan sitä, etteikö se olisi tärkeää. Siitähän tässä oli kyse, että minusta sitä ei saa nostaa muiden asioiden yläpuolelle. Luultavasti mieheni kävelykyky palautuu normaaliksi, mutta jos se ei palaudu, niin läheisten tuki ja hyväksyntä on tärkeää. Itse en arvota miestäni hänen fyysisen kuntonsa mukaan ja oletan samaa hänen äidiltään. Mitään pahaa anoppi ei tarkoittanut, mutta särähti vaan korvaan...
AP
Sisältö jatkuu mainoksen alla
sanovan noin ihan vain lohduttaakseen.
Anoppi ei välttämättä edes halua kuvitella, että miehesi ei koskaan enää pystyisi kävelemään, mutta hän tiedostaa, että liikuntakyky tullee olemaan puutteellinen. Lohduttaakseen itseään ja sinua hän hokee tuota kävelykykyä, jotta voi ajatella että tästä selvitään.
Toisessa tilanteessa hänellä voisi olla pointtina, että onneksi näkö jäi, se on kuitenkin se tärkein tai siis siihen tapaan.
Äh, tarkoitan sitä, että anoppi lienee myös aika järkyttynyt ja saattaa itsekin myöhemmen ihmetellä, oikeastiko hän sinulle noinkin sanoi - mikäli muistaa sanomisiaan.
Tsemppiä sinulle, toivottavasti saisitte tukea toinen toisistanne!
- ja voithan todeta hänelle, että "Timo" on aina Timo, käveli tai ei, sama rakas Timo kuitenkin, niin eiköhän hän siitä ymmärrä miettiä sanomisiaan.
kukaan pystyä tukemaan oikein.
Onkohan tää sama tyyppi, joka itki kun ei appivanhemmat olleet soittaneet kun Sellossa oli tapahtunut murha. He kun asuivat Sellon lähellä:)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
siihen tärkeimpään, eli normaaliin kävelykykyyn.
Se että ei pääse kävelemään aiheuttaa lihasten surkastumista lisääntyviä kipuja virtsavaivoja nesteen kerääntymistä etc...
kävelykyvyn säilyttää
t. selkäongelmista kärsivä urheilija
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tulee mieleen oma mummoni, joka aikanaan tokaisi auto-onnettomuuden jälkeen pyörätuoliin joutuneesta miehestä, että voi kun se X OLI niin hyvän näköinen. Siis oli ollut, ilmeisesti ei sitten enää ollut komea, kun oli mennyt liikuntakyky. Kurjaa.
Alue: Aihe vapaa
Toin ehkä huonosti esiin ajatukseni. Tietysti kävelykyky on tärkeä/tärkein tavoite tällaisessa tapauksessa. Ideana olikin mitä lähipiiri korostaa missäkin tilanteessa. Olen vähän yliherkkänä, koska olen käynyt mieheni kanssa keskusteluja, joissa käydään läpi kyseistä teemaa. Hän pelkää, ettei hänestä ole "hyötyä" läheisilleen, jos kunto jää huonoksi.
Läheisten tulee tukea kuntoutusta, mutta samalla tulee tuoda esille, ettei ihmisen arvoa vähennä vaillinainen parantuminen. Olen tehnyt paljon töitä, että olen saanut mieheni uskomaan, että terveysongelmat eivät tee hänestä taakkaa, vaan että hänen paikkansa perheessä pysyy samana, oli kunto mikä tahansa. Parhaimpaan mahdolliseen kuntoon tulee pyrkiä, mutta rakas yksilö tulee hyväksyä myös vaivaisena.