Onko todellakin hienoa olla MAITOKAAPPIVASTAAVA ??

huomioon, yritetään tilata niin ettei lopu, eikä jää hävikkiä, huolehditaaan hygienia ja oikeat lämmöt, ollaan esimies, onko siinä nyt jotain muuta erikoista sitten

Jos nyt sen tään antaisitte kuolleelle arvoa!!!! Ei hyvää päivää teidän juttujen kanssa!!!!!!!!!!!!!!!!!!!! Aikuiset ihmiset! Tänä päivänä liikaa tuijotetaan kuka on missäkin asemassa??? Mitäs sillä on väliä vaikka olisit vaikka Anttilan johtaja se ei SUSTA SEN PAREMPAA IHMISTÄ TEE!!

minulla on ainakin täysityö meidän jääkaapin maitovastaavana pitää kulutus ja hankinta tasapainossa ja perskules meitä on vaan kolme maidon juojaa. Saati että yrittäisin pitää puolen Espoon maidot tasapainossa.





Tittelini kyllä kuulostaa paljon paremmalta, työelämässä, kuin maitokaappivastaava, ja muutama killinki taitaa tulla enemmän liksaakin.

joissa arvostellaan toisen tekemää työtä.

Kaupan alalla pitkään työskennelleenä voin kertoa, että maito-osastonhoitajan homma on yksi vaativimmista. Päiväykset on lyhyitä ja hävikki täytyy pitää minimissä. Täytyy myös ennustaa, mitkä tuotteet myyvät, jne. Eli 13:lle voin kertoa, että helppo sanoa, mutta käväsepä toteuttamassa toi vaikkapa ensi joulun aikaan. Saattais tulla äitiä ikävä.

Toiseksi: työkaverit varmaan kokevat sen mainitsemisen arvoiseksi siksi, että kauppoihin mahtuu aika paljon sellaisia osastonhoitajia, jotka pomottavat työkavereita, kun eivät muussa elämässä saa päteä. Onneksi omalla työpaikallani tällainen saadaa lopetettua alkuunsa. Se, että osastonhoitaja on "yksi porukasta", ei siis ole mikään itsestään selvyys.

Mutta arvostelkaa te toki, kun ette mitään tiedä, jos siitä jotenkin arvokkaamman olon itsellenne saatte. En voi uskoa, että tällaista käytöstä näkee aikuisilla ihmisillä.

töissä hampurilaisravintolassa kolme vuotta iltaisin, lomilla ja viikonloppuisin. Tuosta ajasta on nyt kulunut yli 10v, enkä vielä tähän päivään mennessä ole ollut työssä, joka olisi ollut yhtä raskasta mitä tuo työ.

Vähittäiskaupan työtahdista en tiedä, mutta ainakin hampurilaisalalla työntekijästä kyllä otetaan aivan kaikki irti. Esim 6tunnin työpäivään ei vielä edes sisälly taukoa. Jos päivä on tuota pitempi, on sitten pari taukoa...

Töitä painetaan koko ajan. Jos asiakas lähestyy, voidaan muodon vuoksi vähän seisoskella paikallaan, jotta näyttäisi kun olisi siinä täysin sitä asiakasta varten, mutta oikeasti polttelisi tekemään niitä kymmeniä täyttely-, järjestely- ja siivousjuttuja, mitä työpäivän kuuluu.

Koska ala on sellaista, että siellä on tehtävä voittoa, ei yötahti voi olla hidas, vaan vauhdikas.

Valmistuin lehtialalle ja olen ollut toimittajana 10 vuotta. Nauratti, kun pari vuotta työssä oltuani pomoni kerran totesi, että no nyt olet sitten nähnyt mitä todellinen työnteko on, kun pääsit pois sieltä tiskin takaa seisoskelemasta.

Ja oikeesti, toimitustyössäkin juostaan tukka putkella, on kiireiset deadlinet, mutta kertaakaan ei ole ollut niin kiireistä työpäivää mitä tyypillisessä hampurilaispaikassa on joka päivä.

Minä ainakin arvostan tuon tyyppisiä töitä, koska niissä tosiaan se tahti on aivan eri tasolla vaativaa ja nopeatempoista, mitä siistiä toimistotyötä (vaikka akateemistakin) tekevien on vaikea käsittää.

Onneksi on aika monia akateemisia, joilla on esim opiskeluajoilta kokemusta kaupan ja ravintola-alan töistä, mutta aina löytyy näitä pumpulissa kasvaneita, ap:n ja pomoni kaltaisia, joilla ei ole mitään käsitystä, kuinka raskasta tuollainen työ voi olla.

Hampurilaismyyjän työ kyllä päihittää toimittajan työn raskaudessaan 6-0! Yleensäkin työt, joissa ei itse pysty vaikuttamaan työtehtäviin, on mielestäni raskaita...

siksi niin moni opiskelee ja hakeutuu muualle. En juuri koskaan sairasta, mutta aikoinaan kun työskentelin kaupassa ja hääräsin maitokaapissa, lämpimissä tiloissa ja ulkona vuorotellen, olin todella paljon kipeänä. Onneksi sairastelu loppui kun lähdin muualle.

olisi jotenkin pilkattu uhrin ammattia vaan sitä, miten siitä kirjoitettiin. Tekstistä saa kuvan, että tyo työ olisi jotakin hienoa, äärimmäisen vaativaa ja todella tavoiteltua. Ja sitähän se ei ole, vaikka tietysti tärkeää ja omanlaisiaan haasteita sisältävää onkin.

en suinkaan pidä maitokaappivastaavan työtä Prismassa mitenkään yksinkertaisena. Tuon kokoisessa kaupassa vastuulle kuuluvia tuotenimikkeitä on varmasti satoja. Ja kuten joku jo sanoi, tuotteet pilaantuvat nopeasti. Hävikkiä ei saisi kuitenkaan paljon tulla, mutta toisaalta mikään ei saisi päästä loppumaankaan.

paas tullen sitten näyttämmään viikoksi omat taitos vaikka meidän kauppaan...lupaan että asenteesi muuttuu!!! taidat itse olla saamaton laiskiainen joka mieluummin makaa kotona työttömänä ja arvostelee muiden ammatteja ja halua tehdä työtä kuin työtä ilman rutisemista!!!



HANKI ELÄMÄ!!!

joka työssä on omat haasteensa esim en osais ajaa rekkaa vaikka sitä pidetään yksinkertaisten työnä usein, mut ei kai nyt maito-osaston vastaavana mitenkään erityisen vaikeaa ole

että siellä vaan hyllyjä täytellään. Ajattele nyt vaikkapa juuri mitä tahansa Prismaa. Tuhansia asiakkaita joka päivä, satoja nimikkeitä siellä "maitokaapissa". Mikään ei saisi päästä loppumaan, mistään ei saisi syntyä hävikkiä. Eli sinun pitäisi tietää kokemuksesi perusteella mitä ihmiset päivän aikana ostavat.

Jos menee pahasti pieleen, tulee hävikkiä tai tuotteita aina loppu, taitaa olla sitten aika luovuttaa maitokaappivastaavan tehtävä jollekin toiselle.

Ap ei ole tainnut koskan kuulla sanaa "tulosvastuu" ? Tai ei ainakaan ole kovin perillä sanan sisällöstä.

No ei varmana tiistaiksi tilata saman verran mitä lauantaiksi...

silti itsestäänselvyys, että kaikki rehellinen työ on arvokasta. Maitovastaavan työ on varmasti vaativaa, ja jo se, että on pidetty esimies, kertoo ihmisestä paljon ja positiivista.



En tmmärrä aloittajan pointtia. Luulen, että hän ei joko ele kauheasti töitä tehnyt tai sitten kadehtii asemastaan käsin mm. maitokaappivastaavia.

itseään korvaamattomana ja työtään haasteellisena vaikka oikeasti suurin osa töistä on sellaisia, että kuka vaan selviää perehdytyksen jälkeen. ja miksi näin käy on se että siinä motivoidaan itseä lähtemään aamusin töihin, kuka sitä nyt turhaa työtä viitsisi tehdä

olisi jotenkin pilkattu uhrin ammattia vaan sitä, miten siitä kirjoitettiin. Tekstistä saa kuvan, että tyo työ olisi jotakin hienoa, äärimmäisen vaativaa ja todella tavoiteltua. Ja sitähän se ei ole, vaikka tietysti tärkeää ja omanlaisiaan haasteita sisältävää onkin.

on tykätty ja pidetty ja luokan paras jne jne, kumma kun ne inhokit työpaikoilta ja kouluista ei kuole koskaan.

tai olisin hiljaa kuin kehuisin turhaan

alkupään potilaita

on tykätty ja pidetty ja luokan paras jne jne, kumma kun ne inhokit työpaikoilta ja kouluista ei kuole koskaan.

kuolleista yleensäkin puhuta hyviä asioita. Harvoin esim hautajaisissa kukaan vainajaa haukkuu. Niistä huonoista asioista vaan vaietaan. Miten nämäkään uhrit nyt poikkeavat kenestäkään muusta?