Miksi päästätte itsenne lihomaan? Eikö olisi paljon helpompaa pitää hoikkuudesta kiinni kuin

Se ei tunnu sen arvoiselta - ennenkuin jälkeenpäin. Ja liikunnasta ei oikein saa mitään iloa, ja on vaikea järjestää sille aikaa niin jotenkinpa se jää aika vähiin.

kausia. Ei aina tahdonvoima riitä jos on vaikeita aikoja elämässä. Väsymystä, väsymystä ja väsymystä.



Mutta en usko, että se on sinulta pois jos lihoin 6 kiloa äkkiä syksyllä kun oli raskasta kaikin puolin. Olen ne laihduttanut melkein pois, ettei sinun tarvitse siitä ahdistua.

Itse lihoin lasten syntymän jälkeen pikkuhiljaa. Imtys vei kyllä kilot, mutta liikuntaa en jaksanut harrastaa, ja kuntosalilla käyminen ja lenkkeily tuntuivat ylivoimaiselta univelkaisena. Mies ei tukenut liikuntaharrastusta, hän ei jaksanut vahtia lapsia ja vaunuilu useamman lapsen kanssa oli poissuljettu vaihtoehto. Lisäksi sairastuin kilpirauhasen vajaatoimintaan, joka ei ainakaan edesauta laihtumista ja jaksamista.



Nyt kun lapset ovat kasvaneet, olen taas harrastanut liikuntaa vuoden verran ja yritän karistaa 5-6 kiloa.

kun on oikein rankkoja huolenaiheita, ei ajattele muuta kuin selviytymistä ja voi lohduttaa itseään edes suklaalla.

5 perhettämme lähellä olevaa miestä (iät 23-53v) ovat kukin erikseen sanoneet että voi kun olisi sinunlaien vaimo joka välittäisi muustakin kun pullan ja herkkujen ahtamisesta ja pahin näistä sanoi vaimonsa kuullen että olisitpa tuollainen kuin XXXX! Jos et omasta terveydestäsi välitä, niin välitä edes pari-ja perhesuhteisasi, sinä joka nytkin olet toinen käsi suklaarasiassa... niin meidän muidenkaan ei tarvitse pohtia miten miestenne sanomisiin pitäisi suhtautua!

Se pitää hoitaa pois heti. Elimistö kun muistaa maksimipainonsa ja pitää sitä tavoitteinaan vielä vuosienkin päästä lihoen siihen toodella helposti ja pari kiloa ylikin.

t. minä, jonka käsi on suklaarasiassa

5 perhettämme lähellä olevaa miestä (iät 23-53v) ovat kukin erikseen sanoneet että voi kun olisi sinunlaien vaimo joka välittäisi muustakin kun pullan ja herkkujen ahtamisesta ja pahin näistä sanoi vaimonsa kuullen että olisitpa tuollainen kuin XXXX! Jos et omasta terveydestäsi välitä, niin välitä edes pari-ja perhesuhteisasi, sinä joka nytkin olet toinen käsi suklaarasiassa... niin meidän muidenkaan ei tarvitse pohtia miten miestenne sanomisiin pitäisi suhtautua!

Siinä syy.. Aina ei löydy urheiluun aikaa.. Ja kiireessä syö miten saattuu :/

elämäntavat muuttui samalla kun muutettiin uuteen paikkaan, josta on pakko liikkua joka paikkaan omalla autolla (aiemmin käytin julkista liikennettä ja siinä samalla tuli käveltyä enemmän). Nyt pienen vauvan kanssa ei ole oikein päässyt jumppaan, aion kyllä ryhdistäytyä asian kanssa.

mulla ihan vastaava kokemus: kaveri on tosin aina ollut pullea, nyt voi jo sanoa et on lihava. Raukka elää jotain fantasiaa et sen ukko tykkää siitä just tollasena.. Ei taida raukka tietää et se ukko puhuu just vastaavia: ompa sulla hyvä kroppa -juttuja mulle vaikka oon rouvan kaveri. Tosi vaivaannuttavaa.

omasta arvostuksesta lähtevää. Minulla on vaativa työ, osa-aikainen työ siinä sivussa, 3 lasta (joiden lisäksi yksi keskenmeno ja yksi kuolleena synnytetty vkolla 38), lisensiaattityöni palautin marraskuussa ja opinnot jatkuvat....harrastan puolimaratoneja ja näin liikkuminen on mahdollista työmatkoillkin ja kiireessä en sorru korvaamaan suklaapatukoilla lounaitani, iltaisin en lipittele siideriä enkä syö sipsejä....Valinta- ja arvostuskysymys nääs. t.6.

t.9

Niinpä, kun olis ollu joskus se hoikkuus, mistä pitää kiinni.

Minä lihoin toisen raskauden aikana 17 kg. Nyt pikkuinen täyttää vuoden ja käsittämätöntä kyllä painan edelleen saman kuin silloin kun lähdin laitokselle.



Olen imettänyt koko ajan ja imetän siis edelleen. Käyn lenkillä päivittäin ja kuljen postaita pitkin (ei ole edes hissiä). Ilman vauvaa en pysty uheilemaan. Jouluna olen syönyt mitä sattuu, mutta muuten olen tarkkaillut syömisiäni.



Kävin lääkärissä ja otettiin kilpirauhas kokeet, mut ei muuta. ongelma ei ole kilpirauhanen.



Nyt olen päättänyt lopettaa imetyksen ja aloitan jonkun tehokkaan laihdutus kuurin. Missä syödään puolivuotta pussi keittoa tai jotain.



Itseäni tämä tilanne ärsyttää ja vielä enemmän alan kiehumaan jos joku asiasta huomauttaa. En todellakaan nauti, kun ei mene mitkään vanhat vaatteet päälle.

lihomaan kun polveni hajosivat ja jouduin lopettamaan liikuntaharrastukseni joksikin aikaa.

Ei tullut mieleen etten voi syödä niin paljoa kun en harrasta liikuntaa, tai tuli kyllä, muuta vasta myöhemmin.

No, polvi parani mutten palannut liikuntaharrastukseni pariin, koska se ei lisääntyneiden osallistujien takia tarjonnut enää mitään vastusta.

Jojottelin painoni kanssa aikani, kunnes sain otettua itseäni niskasta kiinni ja lopetettua karkin syönnin.

Sen jälkeen olenkin laihtunut 8kk:ssa yli 10kg.

Ehehehee, mulla aina naurattaa nää naivit naiset, jotka kehuu sillä, että kavereiden miehet kehuu heitä kauniiksi ja seksikkäiksi.

Ei tuu niinku mieleen, että on vähän helpon näköinen ja ne miehet kokeilee, että tuolta saa varmaan helposti kun on vähän sen oloinen.

5 perhettämme lähellä olevaa miestä (iät 23-53v) ovat kukin erikseen sanoneet että voi kun olisi sinunlaien vaimo joka välittäisi muustakin kun pullan ja herkkujen ahtamisesta ja pahin näistä sanoi vaimonsa kuullen että olisitpa tuollainen kuin XXXX! Jos et omasta terveydestäsi välitä, niin välitä edes pari-ja perhesuhteisasi, sinä joka nytkin olet toinen käsi suklaarasiassa... niin meidän muidenkaan ei tarvitse pohtia miten miestenne sanomisiin pitäisi suhtautua!

Minä olen aina ollut ylipainoinen, pahimmillaan BMI paukkui 28.



En tajunnut miksi olin niin paksu. Söin terveellisesti enkä syönyt mitään herkkuja ollenkaan. Syy oli se, että söin sitä terveelliseksi katsomaani ruokaa liikaa.



Itsekurista on kaikessa kysymys. Kun mietin, että haluanko syödä tuon kimpaleen homejuustoa vai haluanko mahtua näihin farkkuihin, on päätös helppo.



Laihduin toisen lapsen synnyttyä 16 kg 5 kuukaudessa. En ehtinyt syödä kun vauva valvoi yötä päivää ja olin aivan loppu. Niitä kiloja en päästänyt takaisin. En syö enää samalla tavalla kuin ennen.



Joka aamu käyn vaa'alla ja jos viisari heilahtaa kilon ylöspäin, pidän kevyen päivän tai kaksi. Eli vain aamiainen, lounas ja kevyt iltapala. Sillä ruotu on saavutettu ilman suurempia ponnistuksia.



Ja minä lipittelen viiniä, siitä tulee suurimmat kalorit. Mutta se on etuus josta en luovu, syön sitten sitä juustoa vähemmän ;)

hoikkuus ja kauneus ei tarkoita helppoutta...ja jos nyt aivan asian ytimeen mennään niin minäpä satun tietämään että kolmella noiden miesten vaimoista on ollut sivusuhteita ja yksi heistä kertonut minulle miten hiveli itsetuntoa kun kelpasi jollekin kun omalle miehelle ei kelpaa...että näin tämä usein menee. Mutta ei minua tuo loukannut, itselläni on ihan toisen laiset arvot ja tavoitteet elämälleni kuin miesten ihailu :)



t.6.

Eihän lihomisen estäminen ole edes vaikeaa. Kun syö normaalia, terveellistä ruokaa, välttää liiat herkuttelut ja harrastaa liikuntaa, niin varmasti pysyy paino kurissa!

aina siihen saakka, kunnes elämä muuttui "tappotahtiseksi perhe-elämäksi". Eli ei liikaa omaa aikaa, ei mahdollisuuksia liikuntaan, välillä sitten herkuttelua tai yksinkertaisesti liikasyömistä silkkaan ahdistukseen.

Tiedän, että jos voisin liikkua samaan malliin kuin ennenkin, 10kg tippuisi heti ja se olisi juuri ne ylimääräiset.

Eihän lihomisen estäminen ole edes vaikeaa. Kun syö normaalia, terveellistä ruokaa, välttää liiat herkuttelut ja harrastaa liikuntaa, niin varmasti pysyy paino kurissa!

aina siihen saakka, kunnes elämä muuttui "tappotahtiseksi perhe-elämäksi". Eli ei liikaa omaa aikaa, ei mahdollisuuksia liikuntaan, välillä sitten herkuttelua tai yksinkertaisesti liikasyömistä silkkaan ahdistukseen.

Tiedän, että jos voisin liikkua samaan malliin kuin ennenkin, 10kg tippuisi heti ja se olisi juuri ne ylimääräiset.

Kyllä tässä "tappotahtista perhe-elämää" muutkin viettää. Ja juuri se tahti tekee sen, että EI OLE AIKAA MÄSSÄTÄ. Ei kai se silloin ole tappotahtista jos on aikaa mässyttää kaikenlaista koko ajan?

Minä haen lapset hoidosta viiden jälkeen, vauhdilla kotiin laittamaan / lämmittämään ruokaa, lapset syö, minä raivaan keittiötä, laitan pyykit koneeseen, viikkaan entiset. Sitten lapsille iltaleikit pystyyn, sitten iltapesulle, kaikki niihin liittyvät toimet, lopulta lapsille iltapala ja nukkumaan.

Sitten kello onkin jo 20-21 ja umpiväsyneenä järsin pari leipäpalaa ja menen nukkumaan. Syön ne silloin kun saan istua rauhassa ja katsoa tv:tä.

Ei mulla ole aikaa mässyttää.