Rasismiin liittyvät virhekäsitykset

ylittää tuo ihmisen biologiseen olemukseen liittyvä eläimellinen toiminta.



Apuna voi toimia universaalien arvojen pohdinta ja ymmärrys omasta globaalista jäsenyydestä laajemmassa kontekstissa.



Rasistisessa ajattelussa on yhteytensä moraalikehityksen asteeseen..joo

ryhmien tyypittelyä ja yleistämistä negatiivisessa mielessä.



Rasismia ei siis ole vaikkapa nyt naisten vihaaminen tai savolaisten kaihtaminen. Esimerkiksi naisvihalle on oma terminsä.



Sen vuoksi rasismista usein puhutaan ulkomaalaisvihana, vaikka rasisti harvemmin inhoaa KAIKKIA ulkomaalaisia. Rasismiin liittyy usein se, että inho on sitä voimakkaampaa, mitä erilaisemmasta ja ennen kaikkea erinäköisestä ulkomaalaisesta on kyse. Englantilainen on samaa länsimaista kulttuuripiiriä kuin me suomalaiset ja ulkonäkökin on samankaltainen - sen vuoksi rasisti saattaa hyvinkin sietää brittejä, mutta "mutakuonot, ne ovat asia erikseen".



On totta, että joissakin melko suljetuissa ja geeniperimältään homogeenisissä yhteiskunnissa saattaa olla biologisesti eriytyneitä ihmisryhmiä. Esim. Suomessa on seutuja, joilla on geeniperimältään melko samanlaista väkeä ja tautiperimäkin on tutkimuksellisesti sen vuoksi mielenkiintoinen.



Mutta mitä "kosmopoliitimpi" joku alue ja sillä asuva populaatio on (=alueelle muuttanut ja sieltä muuttanut ihmisiä pitkään ja vilkkaasti), sitä vähemmän populaation geeniperimä tukee rotukäsitystä.



Lisäksi on puppua ajatella, että esim. pelkkä ihonväri määrittäisi ihmistä. Sinulla ap voi olla geeniperimä enemmän samanlainen jonkun etiopialaisen kanssa kuin naapurin Möttösen...



Mitä tulee Massoniin, niin tottahan toki se valitettavasti menee niin, että uskonto ja kulttuuriset erot usein kytkeytyvät ihmisillä roturasismiin. Suomessa yli sata vuotta asuneille tataareille suodaan islaminusko, mutta somalimaahanmuuttajilla se sama usko on ärsyttävää...



Mitä tulee oman ryhmän suosimiseen, niin totta kai se on geneettistä. Mutta olennainen kysymys kuuluu: miksi meidän pitäisi kannattaa ja pitää hyvinä jotain eläimellistä perillisten suosimista? Ihmisyyteen kuuluu, että voimme valita pelkän elossapysymysvaiston sijasta moraalisia arvoja.



Sitä paitsi, pitkällä tähtäimellä ihmiskunnan säilymiseen ja menestykseen vaikuttaa positiivisesti se, että heikommista pidetään huolta.

todella pitkällä perspektiivillä. Kansainvalellukset esim: eri mantereilta muutettiin toisille. Nyt on meneillään ja koko ajan on ollut meneillään sama asia, mutta ei sitä lähiperspektiivistä ole helppo havaita.

todella pitkällä perspektiivillä. Kansainvalellukset esim: eri mantereilta muutettiin toisille. Nyt on meneillään ja koko ajan on ollut meneillään sama asia, mutta ei sitä lähiperspektiivistä ole helppo havaita.

Minulla rasismin takana on pelko. Voin toki ajatella järjellä ja uskotella itselleni, että en ole rasisti, mutta kun kroppani kertoo muuta.

Niin se vaan on, että jos kuljen yöllä pimeässä ja vastaan tulee siististi pukeutunut suomalainen mies, niin pelkään häntä vähemmän kuin selvästi ulkomaalaisen näköistä. Tämä nyt on vähän sama kuin että selitätte koiria pelkäävälle ihmiselle, että kyllä tämä vasikan kokoinen koira on ihan kiltti. Tuo ihminen pelkää silti.

Suomessa niin ei se tee minusta rasistia.

Suomessa niin ei se tee minusta rasistia.

Umpiossako sinä haluat lapsesi kasvattaa?

Jos haluaisin asua ja kasvattaa lapseni monokulttuurisessa Suomessa niin ei se tee minusta rasistia.

Tuollainen ajattelu ei ainakaan anna sinusta fiksua kuvaa.

Olen rasisti, enkä ymmärrä mitä te jauhatte ulkomaalaisvihasta. Kuka täällä vihaa ja ketä?

Daniel C. Dennettin mukaan käsitys rodullisten erojen olemassaolosta ei ole niin paha asia, että se olisi tukahdutettava. Esimerkiksi ihonvärin erot eri ihmisryhmien välillä ovat selviä. On olemassa selkeää näyttöä, että eri etnisiin ryhmiin kuuluvat ovat eri tavalla alttiita taudeille tai reagoivat eri tavoin erilaisiin lääkeaineisiin. Jos tutkijat ja tutkimusten rahoittajat katsovat, ettei tätä aineistoa saa käyttää, seurauksena on se, että vahvasti esiin nousevia tutkimussuuntauksia vältetään tarkoituksellisesti, mistä seuraa kyseisille etnisille ryhmille terveydellistä haittaa.

Iivi Anna Masson mukaan rasismiksi luokitellaan usein rotuun perustuvan halveksunnan ja syrjinnän lisäksi myös länsimaista poikkeavien kulttuuristen käytäntöjen ja uskonnollis-poliittisten oppien arvostelu. Tällainen laaja tulkinta kostautuu niille vähemmistöjen jäsenille, jotka haluaisivat hyötyä länsimaiden tarjoamasta tasa-arvosta kansallisten enemmistöjen tavoin. Uskonnon ja kulttuurin nimellä kulkevien oppien arvostelu on hienostuneille länsimaalaisille selvästi vaikeampaa kuin puhtaasti poliittisten aatteiden.

Pascal Boyerin mukaan ihmiset luovat stereotypioita esimerkiksi roduista, koska heillä on intuitiviinen käsitys, että toisen ryhmän jäsenet edustavat heille uhkaa. Omaa ryhmää halutaan suosia ja vähemmistöt pitää alempiarvoisessa asemassa. Kyse on omaa ryhmää suosivasta toimintatavasta, mutta se sotii usein ihmisten moraalinormeja vastaan. Siksi oman ryhmän suosiminen tulkitaan mieluummin virheellisistä uskomuksista johtuvaksi toimintatavaksi.

Massoa lukuunottamatta ainoa kosketukseni näihin tyyppeihin on ylläoleva viesti, joten kommentoin sen pohjalta.

Dennett: Se, että rodulliset erot tunnustetaan ei tarkoita rasismia. Erot ja ihmisten jaottelu erilaisiin jähmeisiin arvoluokkiin ovat kaksi eri asiaa. Ymmärtääkseni eri etnisten ryhmien biologiset erot ovat moninaiset, eivätkä luonteeltaan sellasia, että jonkin tietyn ihmisryhmän voisi sanoa olevan kaikilta ominaisuuksiltaan merkittävästi parempi kuin toinen. Toisekseen vaikka näin olisi (en vihjaa, että olisi, totean vaan) siitäkään ei voitaisi vielä päätellä mitään, koska erot tehdään keskimääräisten yksilöiden kesken. On esimerkiksi todettu, että miehet ovat keskimäärin loogis-matemaattisessa mielessä naisia älykkäämpiä, mutta se ei tarkoita, etteikö maailmaan mahtuisi suurta määrää naisia, jotka ovat mainitussa mielessä fiksumpia kuin miehet.

Masso: Massohan tekee tässä selvän eron rasismin ja kritiikin välille. Voit siis olla perustellusti kriittinen olematta rasisti. Rasisti taas on kriittinen epäargumentatiivisesti. Katsotko edustavasi jälkimmäistä ryhmää?

Boyer: Boyerin huomiot ovat kiinnostavia, mutta melko sisäänpäinlämpiävän ja teoreettisen oloisia. Rasisimi voi olla positiivisen aikeen - omien hyvänä pitämisen - tuote, mutta kuten referaatti kertoo, se ei tee siitä moraalisesti hyväksyttävää. Moraalisesti tuomittavaa asiaa taas on helompi käsitellä luomalla sille virhepäätelmästä juontavat juuret. Boyer siis tuntuu kertovan meille, että rasismi on väärin, mutta rasisti ei välttämättä ole aikeiltaan ja olemuksetaan epämoraalinen ihminen. Käytännössä tämä tarkoittaa edelleen sitä, että rasisimi on epäsuotavaa toimintaa.

En löydä näistä tiivistelmistä muuta pointtia kuin sen, että rasismiksi leimataan myös tekoja, jotka eivät ole sitä ja täten luodaan virheellisiä käsityksiä rasisimista. Sen sijaan näiden virhekäsitysten ulkopuolinen, aito rasismi on tässäkin valossa epäargumentatiivista ja tunnepohjaista perustuen negatiivisiin tunteisiin, olkoon vihaa tai muuta (ja olkoonkin omaan yhteisöön kohdistuvien positiivisten tunteiden tuotosta - vihan/pelon/inhon geneologia ei tee siitä posittivista tunnetta). Siksi tuntuu hämmentävältä, että ap postaa nämä ja sanoo olevansa ulkomaalaisvihaton rasisti ikäänkuin haluten luoda rasismille objektiivisesti perustellun tason. Minkä kohdan ymmärsin väärin - mikä tässä oli ap:n pointti?

he ovat halunneet sopeutua ja ovatkin sopeutuneet suomalaiseen yhteiskuntaan. He eivät ole vaatineet suomalaisia sopeutumaan omaan kulttuuriinsa vaan ovat itse sopeutuneet asuinmaansa kulttuuriin.

Jos haluaisin asua ja kasvattaa lapseni monokulttuurisessa Suomessa niin ei se tee minusta rasistia.

Tuollainen ajattelu ei ainakaan anna sinusta fiksua kuvaa.

tunne muutamia, jotka ovat yhtä "tuskastuneita" näihin uusiin mamuihin(muslimi) jotka pilaavat kaikkien maineen.

he ovat halunneet sopeutua ja ovatkin sopeutuneet suomalaiseen yhteiskuntaan. He eivät ole vaatineet suomalaisia sopeutumaan omaan kulttuuriinsa vaan ovat itse sopeutuneet asuinmaansa kulttuuriin.

He ovat siis asuneet täällä toista sataa vuotta. Et todellakaan voi verrata heidän sopeutumistaan siihen, miten vähän yli 10 vuotta täällä asuneet somalit (esimerkiksi) ovat ehtineet sulautua suomalaisyhteiskuntaan.

Sitä paitsi, tässä puhuttiin nyt vain yhdestä, kapeasta aspektista eli uskonnonharjoituksesta. Tataareistakin osa (tosin aika pieni osa) on uskonnollisia islamilaisia, mutta se ei valtaväestöä ärsytä samalla lailla kuin esimerkiksi juuri somalien islamilaisuus.

Somalitkaan muuten eivät vaadi meitä suomalaisia sopeutumaan yhtään mihinkään. Vaan ainoastaan sallimaan se, miten he elävät ja toteuttavat uskontoaan. Ei sinun tai minun tarvitse islamilaiseksi siis kääntyä, mutta emme saa tuputtaa heillekään omaa uskontoamme.

Siitä poisoppiminen on hyvin vaikeaa, ellei mahdotonta.

Taannoinen tutkimus vahvisti tätä teoriaa. Joukolle ihmisiä näytettiin lukuisia kuvia eri rotutaustaa olevista itkevistä lapsista. Fyysinen vaste kuviin rekisteröitiin. Mitä lähempänä itkevä lapsi oli omaa rotua, sen selkeämpiä olivat "empatiavasteet". Kuvaa katsottiin enemmän, pulssi ja verenpaine nousivat enemmän jne. Eli "samaa rotua oleva" itkevä lapsi herättää enemmän empatiaa kuin "vieraannäköinen".

Sen takia meidän tuleekin käyttää mahdollisuuksiamme tietoiseen pohdintaan. Voimme elää elämäämme eläimellisten vaistojemme mukaan, tai vaihtoehtoisesti peilata syntyviä tunteitamme moraalin ja etiikan valossa.

Siitä poisoppiminen on hyvin vaikeaa, ellei mahdotonta.

Taannoinen tutkimus vahvisti tätä teoriaa. Joukolle ihmisiä näytettiin lukuisia kuvia eri rotutaustaa olevista itkevistä lapsista. Fyysinen vaste kuviin rekisteröitiin. Mitä lähempänä itkevä lapsi oli omaa rotua, sen selkeämpiä olivat "empatiavasteet". Kuvaa katsottiin enemmän, pulssi ja verenpaine nousivat enemmän jne. Eli "samaa rotua oleva" itkevä lapsi herättää enemmän empatiaa kuin "vieraannäköinen".

Rasismin pelko vaan saattaa toisinaan johtaa epäterveeseen ylisuvaitsevuuteen.

Moni suomalainen nainen on esimerkiksi todennut, että hyväksyvät ulkomaalaistaustaiselta mieheltä käytöstä, jota eivät mitenkään voisi suvaita suomalaismieheltä.

Sen takia meidän tuleekin käyttää mahdollisuuksiamme tietoiseen pohdintaan. Voimme elää elämäämme eläimellisten vaistojemme mukaan, tai vaihtoehtoisesti peilata syntyviä tunteitamme moraalin ja etiikan valossa.

Siitä poisoppiminen on hyvin vaikeaa, ellei mahdotonta. Taannoinen tutkimus vahvisti tätä teoriaa. Joukolle ihmisiä näytettiin lukuisia kuvia eri rotutaustaa olevista itkevistä lapsista. Fyysinen vaste kuviin rekisteröitiin. Mitä lähempänä itkevä lapsi oli omaa rotua, sen selkeämpiä olivat "empatiavasteet". Kuvaa katsottiin enemmän, pulssi ja verenpaine nousivat enemmän jne. Eli "samaa rotua oleva" itkevä lapsi herättää enemmän empatiaa kuin "vieraannäköinen".

Näin vuonna 2010