Onko teillä ollut väkivaltaa kotona
Onko teillä ollut aikuisten välillä väkivalta-tapaus kotona?
Onko asiasta tehty ilmoitus lastensuojeluun ja mitkä ovat olleet toimenpiteet/avut?
Kommentit (12)
Usean vuoden ajan mies oli henkisesti ja välillä fyysisesti väkivaltainen. Sittemmin parani. Nyt useita vuosia rauhallista ja rakastavaa.
perheneuvolassa.
Se oli katastrofi, eikä auttanut ollenkaan.
Vasta miesten kriisikeskuksesta saatiin apu.
Kaikki naapurit tiesivät ja opettajat varmaankin pystyivät päättelemään mustelmista. Kukaan ei ikinä puuttunut asiaan mitenkään.
perheneuvolassa. Se oli katastrofi, eikä auttanut ollenkaan. Vasta miesten kriisikeskuksesta saatiin apu.
Minä olen niin tiukka, että olen miehelleni jo alussa sanonut, että jos ikinä lyö minua, ero tulee heti. Eikä ole ainakaan vielä lyönyt. Sama koskee lapsia, eli jos menee lyömään, heti jätän ja vien lapsetkin pois. Mikään asia ei lievennä tätä, ei se, mikä syy sai lyömään. Ja olen sitä mieltä, että joka kerran lyö, lyö toistekin. t. olinkohan 2
Mutta lapsuudenkodissani kyllä. Ei kukaan koskaan ilmoittanut minnekään.
Mies sai kovaa syyllistystä.
Kriisikeskuksesta saatiin heti apu, ja vuoden terapialla parani:))
Olen todella iloinen, että ei erottu.
Lapset saivat pitää isänsä ja minä rakkaan aviomieheni. Lisäksi opimme hienon asian elämästä: Armolla ja anteeksiannolla voidaan katkaista pitkä ylisukupolvinen väkivallan ketju.
Mies oppi luottamaan ja rakastamaan ja jakaa tätä onneaan nyt runsaasti ympärilleen.
Olen kai kyyninen asian suhteen, koska oma taustani on raju. Enkä oikeastaan luota kehenkään, edes omaan puolisooni kunnolla. Silloin kun itsekin jouduin pakenemaan naapurin poliisin luo, niin ei sekään mikään turva ollut, vaan tällä henkilöllä oli otsaa yrittää painostaa minua seksiin. Täytyy sanoa, että sitä kai on aika lailla kaiken kokenut ja nähnyt. Enkä usko valitettavasti armoon enkä anteeksiantoon, elän vain omaa elämääni eteenpäin ja annan omaa rakkauttani lapsilleni.
Miehellä on raju kotitausta. Onneksi sai pinnan ja pelon alta esille itsensä.
Nää jutut on kai niin monimutkaisia, että yksiselitteistä vastausta ei ole.
Meillä kuitenkin muuttunutta elämää takana jo yli viisi vuotta, joten usko asiantilan pysyvyyteen alkaa olla jo varmalla pohjalla.
Milloinkaanhan ei voi tietää, mutta näillä kokemuksilla mun kannattaa jatkaa mielestäni.
Mä en ole kotonani kokenut väkivaltaa, ja on varmaa että jos olisin, niin olisin myös nostanut aikoinani kytkintä..
Olen kai kyyninen asian suhteen, koska oma taustani on raju. Enkä oikeastaan luota kehenkään, edes omaan puolisooni kunnolla. Silloin kun itsekin jouduin pakenemaan naapurin poliisin luo, niin ei sekään mikään turva ollut, vaan tällä henkilöllä oli otsaa yrittää painostaa minua seksiin. Täytyy sanoa, että sitä kai on aika lailla kaiken kokenut ja nähnyt. Enkä usko valitettavasti armoon enkä anteeksiantoon, elän vain omaa elämääni eteenpäin ja annan omaa rakkauttani lapsilleni.
Meillä aika lastensuojeluun nyt alkuvuodesta, koska raskaana ollessani mies löi minua kerran riidan yhteydessä ja sairaalasta meni tieto eri puolelle.
Sovimme asian silloin keskenämme ja miehellenikin asia on kova paikka. Tapahtumasta aikaa kohta ½ vuotta ja kaikki on mennyt hyvin, lapsen syntymän jälkeen kaikki on ollut lähes täydellistä, meillä kummallakin on kokonaisvaltaisesti onnellinen olo, vauva toi suuren lisän elämäämme
Meillä aika lastensuojeluun nyt alkuvuodesta, koska raskaana ollessani mies löi minua kerran riidan yhteydessä ja sairaalasta meni tieto eri puolelle.l
Sovimme asian silloin keskenämme ja miehellenikin asia on kova paikka. Tapahtumasta aikaa kohta ½ vuotta ja kaikki on mennyt hyvin, lapsen syntymän jälkeen kaikki on ollut lähes täydellistä, meillä kummallakin on kokonaisvaltaisesti onnellinen olo, vauva toi suuren lisän elämäämme
ne lastiksen tyypit on sit samaa mieltä
Mutta asuessani vanhempieni kanssa, väkivaltaa oli useinkin. Muistan kerrankin, kun isä ajoi aseen kera meidät lapset ja äidin pihalle yöllä. Naapuritkin näki sen, mutta kukaan ei tehnyt mitään silloin eikä ikinä, kun hakkaamista yms. tapahtui. Äitini hakkasi minua ja kerran juoksin naapuriin poliisin luokse pakoon. Oli kuullutkin metelin ja kolinaa, kun lentelin pitkin seiniä suurin piirtein, otti kyllä kotiinsa minut turvaan yöksi, mutta asia jäi siihen...