Onko joulu- ja onnittelukorttien säästäminen Suomalaisten juttu?

ainakin mun ulkomaalainen anoppi säästää kaiken tuollaisen. Minä taas en. Eivät siis varmaan läheskään kaikki suomalaisetkaan säästä.

itse säästän vain merkityksellisimmät kortit. Ja täytyy sanojen, että vuosien saatossa tuhansia olen saanut, mutta vain parisenkymmentä on säästössä. ne, joilla on siis todellista tunnearvoa tai joihin on kirjoitettu jotain erityisen liikuttavaa

Minä säästän ihan kaikki kortit, vaikka sekalaisia kortteja on vaikea säilyttää. Joulukortit, synttärikortit yms. saa niputettua, mutta en ole keksinyt, miten siististi säilyttäisin esim. lomakortit. Nyt ne taitavat olla peltilaatikossa.

mutta just jotkut rumat joulukortit heitän pois.

Nyt kun poikani on puolivuótias, olen säästänyt kaikki hänelle tulleet kortit.

että hänellä on säästössä kaikki lähettämäni joulukortit.

ei mitään muutakaan henkilöokohtaista postia saa, niin miksei niitä voisi säilyttää. kymmenen vuotta sitten sentään ihmiset lähettelivät kirjeitäkin, joita säästettiin.

Äitikin säästää.



Juuri mummon kesämökillä löysin laatikollisen vanhoja kortteja. Niitä oli tosi kiva katsoa ja lukea, kortteja jostain 40- ja 50-luvuiltakin oli joukossa, jopa sota-ajalta.



Pula-aikana oli korttiin laitettu terveisten lisäksi mm. p.s. jos voisitte sitä suopaa laittaa linja-autossa tulemaan, kun saippua lopussa, jne. :) Ajankuvaa.



Miettikää lapsianne, kun ovat 50-vuotiaita. Tai lapsenlapsia. Kuinka kiva on tutkia vanhoja kortteja.



Säälittää, kun aina huolella valitsen esim. tuttavien lasten synttärikortit ja keksin jonkun värssyn. Ja sitten näkee, että kortteja ei arvosteta yhtään, lapset repii ne ja sitten roskiin. :(

olen vanhainkodissa töissä ja eräs asukas peri siskonsa vanhat kirjeet, joita sitten olemme hänelle lukeneet. Hauskoja kirjeitä edellisen vuosisadan alkuvuosikymmeniltä.

Monet niistä ovat juuri tämän meidän hoidokki mummon kirjoittamia, on ilmoittanut menneensä kihloihin jne.

Kirjeet toki pidän minäkin, mutta nyt tosiaan kyse korteista :) Kiinnostaa, että onko yleistä, että jemmataan _ihan kaikki_ kortit.



Minusta ne kortit on ok jemmata, jossa tosiaan on jotain kivaa tekstiä tms ja itsetehdyt jne. Mutta esim. joulukortit, joissa on valmiiksi printattuna "Hyvää Joulua" ja sitten joku laittanut itse perään "Tv. täti se ja se". Niin mitä sellaisilla korteilla enää tekee, eihän niitä ole kiva lukea sitten lasten tai lastenlastenkaan? Tosin minä haluan säilyttää esim. kaikki oman mummoni kortit, vaikkei paljoa tekstiä olisikaan, sillä pian niitä kortteja ei häneltä enää tule.... Ihan siltä varalta, ettei ainakaan sitten kaduta, että heitin pois.



Ap

Säästän kaikki joulukortit ja synttärikortit, maisemakortit ja muut.



Lasten korteille on kirjekuoret, joulukortit ovat kuoressa myös. Etenkin itsetehtyjä katson useammin.



Vessan seinälle teipataan vuoden aikana tulevat muut kortit, sitten pottaillessa lasten kanssa katsotaan niistä kuvia.

kortit ovat todella tärkeitä, jopa lahjaa tärkeämpiä. Koko juttu alkoi jo lapsuudessani, jolloin sain aina välillä isoisältäni kauniita kortteja. Me asuttiin Neuvostoliitossa, ja Suomesta tuli ihania, kuniita kortteja. Minä niitä keräsin, ja kerään edelleen. Kaikki vuoden joulukortit sitoan kauniilla nauhalla, että pysyvät kaikki yhdessä, ja kyllä minä niitä katselen läpi vuoden muutamankin kerran. Olen myös itse ahkera korttien lähettäjä, ja minulla onkin laatikollinen kortteja joka lähtöön. Ostan niitä ulkomailta, museoiden kaupoista, ja vaikka mistä. On kiva, että on kortteja kotona valmiina. Vuodessa lähetän noin 200 korttia. Luullen, että moni ystäväni säästää lähettämäni kortit, sillä aina kun menen jonkun luo käymään, näen niitä minun antamia kortteja joko jääkaapin ovella, takalla, muistitauluilla, seinillä...se tuo hymyn kasvoilleni:)

seuraavana jouluna kun kirjoittelee kortteja, muistaa lähettää niille jotka sulle lähettäneet, ja jos joku lähettänyt todella ihanan kortin, lähettää myös tälle jotain erikoisempaa.

Ja kylläpä niitä on kertynytkin yli 20v ajalta. Lapset katselevat niitä mielellään.