Anoppini teki aikoinaan itsemurhan. Miten ja missä vaiheessa kertoisin lapselle?

Vakavia asioita ei kannata paeta, sillä ne nousevat keskustelun aiheeksi kuitenkin jossain vaiheessa. Viimeksi jouduin juttelemaan 8-vuotiaan kummitytön kanssa itsemurhasta kun kävimme katsomassa Fame-elokuvan, jossa yksi teineistä on hyppäämässä metron alle. Toki vaikeita asioita ei ole tarvetta nostaa esille ihan vain pelotellakseen lasta.



Tiedän itse että turvallisen aikuisen kanssa puhuminen on hyvä tapa käsitellä itsemurhaa. Minun isoisäni ampui itsensä kun isäni oli 3 vuotias. Isä on puhunut asiasta avoimesti aina ja kertonut että miten tämä on vaikuttanut häneen. Isä menetti valitettavasti äitinsäkin pian tämän jälkeen. Sanoivat että hän sairastui suruunsa.



Kun olin teini-ikäinen taidekoululainen, niin monet ystävät puhuivat itsemurhasta teiniahdistuksissaan. Minä olin lapsena jo oppinut, mitä se tarkoittaa, enkä ikinä olisi voinut harkitakaan moista.



Minusta sinun kannattaa varata rauhallinen aika ja hetki jutella asiasta, mikäli se tuntuu lasta vaivaavan. Salaisuudeksi asiaa ei missään nimessä kannata jättää, nimittäin silloin se varjostaa omaakin ajatusmaailmaasi.



Voimia sinne!