Lue keskustelun säännöt.
miksi *jotkut * (ei kaikki) suomalaiset akattemiset luulee olevansa niin tarkeita?
27.12.2009 |
Tohon toiseen ketjuun viitaten haluan palauttaa paskantarkeat suomalaiset akateemiset maan pinnalle.
Minulla on korkeakoulutukinto Suomesta ja asun nykyisin USAssa ja sen suomalaisen tutkinnon arvostus on vessapaperin luokkaa taallapain. En ymmarra miksi joku luulee olevansa jotenkin erikoisen fiksu kun on valmistunut suomalaisesta yliopistosta? Itse paasin HY:n sisalle ilman paasykokeita, niin vaativa koulu se on (heh).
Toiseksi se koulutus on opiskelijalle ilmaista. Tasta syysta en edelleenkaan ymmarra miksi joku luulee olevansa jotain toista parempi koska on suorittanut jonkun ilmaisen koulutuksen. Toki se osoittaa etta ihmisella on kyky omistautua pitkakestoiselle asialle (akateeminen koulutus) ja saada asia onnistuneesti paatokseen. Silti ehka jos se tutkinto olisi esim Harvardista tai Princetonista, tai eurooppalaisittain Oxfordista -joihin siis on muitakin hakijoita ja oikeasti vaikea edes paasta sisaan- niin osaisin arvostaa henkilon meriitteja edes hiukan enemman.
Ja sitten taalla AV palstalla joku itsekeskeinen akateeminen tulee toitottamaan kuinka han on niinkin viisas ja menestyneempi kuin naapurin Pertsa. Mutta hei, ehka se naapurin Persta osaa rakentaa talon perustuksista asti, tai korjata auton niin etta silla on turvallista ajaa tms oikeasti hyodyllista, toisin kuin (ehka) sina, jolla on tutkinto tyyliin Skandinavian kielista. Heraa jo pahvi.
Kommentit (12)
niin mikset mene sinne Oxfordiin opiskelemaan sina *oikea asiantuntija* HardcoreZen?
Muutenkin se latty vaan latisee mutta mitaan oikeita tekoja ette saa aikaiseksi Suomessa, miksi nain?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
sitä, että koulutus muokataan yleensä vastaamaan kys. maan omia tarpeita. Kansainvälisyys on siihen päälle vaan extraa.
niin mikset mene sinne Oxfordiin opiskelemaan sina *oikea asiantuntija* HardcoreZen?
Muutenkin se latty vaan latisee mutta mitaan oikeita tekoja ette saa aikaiseksi Suomessa, miksi nain?
Hienosti mesoat siitä, miten suomalaiseen yliopistoon pääsee kuka vaan, pääsykokeista huolimatta, mutta et edes tiedä, että kahteen maailman parhaimmista yliopistoista ei edes ole pääsykokeita?
Uskallan sanoa, että neljän ällän ylioppilas pääsee helpommin Oxbridgeen, kuin Helsingin lääkikseen.
... heheheheh!
sinne siis uu.. ihan *neljan allan* ylioppilas. Wau!
etta oxfordissa oli vuosina 2006-08 suomalaisia opiskelijoita ja tukijoita 35-48-51, prosenttuaalinen maara kaikista opiskelijoista (n. 20,000) vastaavasti 0.19% - 0.24% - 0.25% (!)
Kerro viela kerran etta miksi -jos sinne on niin helppo paasta- noin harva menee? Vai onko se rovaniemen yliopiston insinooriosasto sitten niin arvostettu etta sinne mielummin? Mutta ok jos kerta suomalainen akateemisesti koulutettu HardcoreZen on tota mielta ei ihme etta siella ojassa ollaan edellen. Jakati jakati..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
USA:ssa suomalainen yliopistotutkinto olis community college tasoa likipitäen. Silti suomalaiset ovat akateemisuudestaan hurjan ylpeitä.
Minusta suomalaisessa systeemissä on hyvää se, että jokainen joka haluaa opiskella voi sen tehdä. Ei ole rahasta kiinni.
Myös minun tielleni näitä nokka-pystyssä-akateemisesti olevia ihmisiä on sattunut. Olen tullut siihen tulokseen, että antaa heidän olla. Ihan kiva, että on jokin syy olla ylpeä elämässään.
Olen joutunut työni puolesta tekemisiin Harvardin, Duken, Yalen, Virginia Techin ja muutaman muun huippuyliopiston suorittaneen kanssa. Heille kaikille on ollut yhteistä tavaton asiaan keskittyminen, ammattiylpeys ja halu ratkoa käsillä olevat ongelmat. Myös maanläheisyys ja jalat maassa -asenne heitä kuvaa. Erikoishammaslääkärini on myös Harvardin kasvatti - on muuten nopeaa ja tehokasta toimintaa! Ai mistä tiedän kaikkien koulutuksen? Kas, kun täällä on tapana laittaa seinälle kehyksiin opinahjon diplomi, niin ei tarvitse asiaa sitten sen enempää mainostaa.
Joten ymmärrän ap sun kantasi. Akateemisuus on Suomessa suuri juttu. Itse en näe mitään kovin upeaa kaupan kassassa, jolla on esim. kaksi loppututkintoa. Joku on pahasti vialla, kun yhteiskunnalla on varaa kouluttaa kaupan kassoja kallilla rahalla. Eikä edes palvelutoimintaan vaan johonkin ihan muuhun. Usein humanistisiin aineisiin.
Ehdotankin, että yliopistokoulutus muutetaan Suomessa määräaikaiseksi (ei voi opiskella 10 vuotta) ja jokainen saa yhden maksuttoman koulutuksen. Jos ei työstään sitten tykkää, niin omalla rahalla voi opetella toisen ammatin. Myös koulutus tarpeen mukaan. Käsittääkseni terveyskeskuksilla on huutava pula lääkäreistä.
USA:ssa suomalainen yliopistotutkinto olis community college tasoa likipitäen.
hienoa etta osasit kirjoittaa samasta aiheesta asiallisemmin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kai se riippuu, mitä alaa opiskelee Helsingin yliopistossa. Itse opiskelin sellaista alaa, jossa HY on maailman paras. Ei takuulla ole parempaa asiantuntijaa sillä alalla missään muualla. (Voitte sitten miettiä, että mikähän se mahtaisi olla...)
En sano, etteivätkö Amerikkalaiset Ivy Leaguen yliopistot olisi hyviä, mutta tekeekö se niistä parempia, että kuka vaan voi päästä sisälle, jos on tarpeeksi rahaa? Minusta on paradoksi, että joku pitää suomalaisia yliopistoja huonompana sen takia, että niissä on...pääsykokeet! Ei ilmainen koulutus tarkoita sitä, että se on huonoa. Sitäpaitsi koulutus ei ole Suomessa ilmaista, valtiohan sen maksaa. Musta tuntuu, että jos Yhdysvalloissa joku pitää suomalaista korkeakoulututkintoa huonona, se ei johdu siitä, että suomal. koulutus olisi huonoa, vaan ehkäpä enemmän amerikkalaisten ennakkoluuloista. Tai sitten ap satuilee omiaan, enpä nimittäin ole koskaan kuullut, että suomalaista koulutusta ei pidettäisi maailmalla ihan legitiiminä.
Mutta sitten varsinaiseen kysymykseen. Mun mielestä kaikenlaiset ihmiset pitää itseään toisia parempina, oli sitten koulutustaso mikä hyvänsä. Mutta jos nyt pitää erikseen akateemisia ihmisiä ruotia, niin tässä voisi olla ainakin vastaus kysymykseen: Yliopistossa opitaan ajattelemaan kriittisesti ja perustelemaan väitteet faktoilla. Tieteellisessä tutkimuksessa ei pelkät mielipiteet ja perstuntumat riitä, vaan oman näkemyksen tueksi pitäisi löytyä dataa. Mun mielestä yliopiston tärkein tehtävä onkin opettaa juuri tätä kriittistä ajattelua, joskaan kaikki eivät sitä osaa soveltaa sitten muuhun elämään. Tästä työkalusta johtuen saattavat keskustelut ei-akateemisten kanssa tuntua joskus hieman turhauttavilta, jos argumentointi ei ole ollenkaan samalla tasolla. Akateeminen ihminen, joka ei ole oppinut viisautta, saattaa sitten tällaisissa keskustelussa tuoda esiin oman "ylivertaisuutensa".
Jostain tällaisesta asiasta voisi olla kyse. Musta kuitenkin tuntuu, että ap ei halunnut vastausta tähän kysymykseen, hän halusi vain mollata suomalaisia korkeakouluja. Sallittakoon se hänelle. Itse olen kuitenkin aivan toista mieltä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En minä ainakaan ole muuta syytä keksinyt.
Ihan niin kuin kaikki tarpeeksi fiksut edes haluaisi yliopistoon. Minä itse olen salaa vähän kateellinen niille, jotka tekee työtä käsillään (itse siis en tee) ja ymmärrän hyvin, ettei kaikki halunneet tätä samaa oravanpyörärumbaa kuin minulla on (tosin palkassa harvemmin minulle pärjäävät, mutta kokonaisuus on varmaan monella kuitenkin parempi).
No, ap:n pahansuopuudesta ja päälle liimatusta kansainvälisyydestä huolimatta uskallan olla aika ylpeä omasta HY:ssä suoritetusta maisterintutkinnosta. Olen vieläpä 75 % humanisti. Minulle koulutus oli haastava, tein sen hyvässä ajassa, opin paljon muutakin kuin mitä kirjoista opin, sain ystävistäni elinikäiset ammatilliset kontaktit ja pätevyyden unelmavirkaani, jota nyt teen. Ei minulla piilaaksossa välttämättä kamalasti tekisi, mutta uskon kuitenkin voivani osaamisellani hyödyntää Suomen valtiota. Ja sivujuonteena, toinen tämän asunnon asuntovelallisista löytyi myös opiskelijakuvioista…
Ei koulutus helppoa ollut, mutta kun oikealla alalla oli, se oli mukavaa. Pääsykokeilla mentiin sisään, sinä vuonna hakijoista pääsi muistaakseni 6 % sisään. Vaikeampaa on kuitenkin päästä pois kuin sisään – se tuli vuosien saatossa huomattua.
Minulle on oikeastaan ihan sama, mitä suuressa maailmassa tutkinnostani ajatellaan. Suomen mittakaavassa se on hyvä – ja siitä voi olla ylpeä. Mutta ei se ole ainoa minua määrittävä tekijä, olen myös nainen, äiti, vaimo, lapsi, ystävä ja huono juoksija. Muutaman mainitakseni. Minulla ei myöskään ole mitään tarvetta vähätellä Lapin yliopiston diplomi-insinöörejä (edellyttäen, että sieltä niitä tulee, en nyt ala tarkistaa), koska varmasti heidän tutkintonsakin on työläs.
Jossain Oxbridgessakin on niiiiin vaikeat pääsykokeet että!
Koulutuksen hinnalla tuskin on mitään tekemistä laadun kanssa (Oxbridgessa maksaa n . £3000/vuosi, amerikkalaisessa mikkihiiripuljussa voi maksaa monta kertaa enemmän).
HSE on muuten todella korkealle rankattu yliopisto kauppatieteden saralla.
Ja ai niin, ulkomaalaisella tutkinnolla (vaikka sieltä LSE:ltä hankitulla) voi Suomessakin tehdä samaa kuin mitä vessapaperilla. Sekään tuskin kertoo tutkinnon laadusta yhtään mitään.