mikä ois hyvä lähestymistapa?

kun ei tuosta yhtään saa käsitystä, että mistä on kyse. Joka tapauksessa: pyydä anteeksi ja tarkoita sitä todella. Yritä ymmärtää ystävän reaktiot vaikka olisivat voimakkaitakin. Tsemppiä!

Yleisesti ottaen kysymyinen on hyvä lähestymistapa. Ota tilanne puheeksi kysymällä, mitä ajattelit siitä tilanteesta? Miltä sinusta tuntui?



Anna hänen kertoa ajatuksensa. Ja KUUNTELE. Ja anna hänelle tunne, että hän on tullut kuulluksi - eli toista hänen sanojaan ja tarkista, että olet ymmärtänyt oikein.

Ihmisellä on tarve tulla ymmärretyksi. Jo se riittää anteeksipyynnöksi useinkin.

tulivat väliimme,kateellisia siitä kun en kertonut heille(tuntenut 20v)asioistani vaan jaoin asiani tämän ystäväni kanssa(tuntenut 4v)heidän mielestään tein väärin heitä kohtaan,ehkä teinkin mutta,tuntui että en pystynyt heille puhumaan.Totaallisesti veivät mennessään ystäväni minusta kohdistuvista valheista kertoen.Mieheni ja minä olemme kerta toisensa jälkeen olleet sossujen kanssa keskustelemassa,poikani(2v)pissaa housuihinsa,tökkii kakkaa (kesällä)kepillä,olen masentunut ja itkuinen...töissä 15v enkä ole pväkään ollut saikkella,minulla todella vaativa ja vastuullinen työ.Sossut kävivät kotona,heti ensikättelyssä totesivat asiat typeriksi ja kiusanteoksi ja lähtivät pois.Tosi mutkikas juttu,takana on vain kiusaa ja kateellisuutta.

Omista asioista saa kertoa ja jättää kertomatta ihan kenelle haluaa. Eikä sinun myöskään tarvitse pyydellä anteeksi jos joku toinen sinusta valheita levittelee. Todella kummallinen on ystäväsikin jos jokaisen huhun uskoo. Selvittäähän asiat tietysti kannattaa, mutta en ainakaan tuon perusteella mitään löydä mitä itse olisit väärin tehnyt.



-se eka vastannut