G: Mikä oli paras asia/tapahtuma elämässäsi vuonna 2009? Entä pahin/kamalin?

pahin: "ystävä" puukotti selkään

Mitään erikoiseen pahaa ei tälle vuodelle sattunut. Viime vuosi olikin niin rankka, että ei ollut tarvettakaan.

Pahinta on, että paras ystäväni on todella sairas, mutta parantuu kyllä.



Vuosi sitten tapasin elämäni miehen, en ole koskaan ollut onnellisempi. Tämä on ollut mahtava vuosi, joka päivä on uusi ihana seikkailu ja päivät ovat rakkautta täynnä ?

ja parasta oli avioero, jonka sain 2.12.2009.

Pahinta, isot ongelmat parisuhteessa, ja eron partaalla käyminen.



Parasta, varmaan se, että ollaan edelleen yhdessä, ja nyt tuntuu viimein sille, että on hyvä olla yhdessä.

parasta: valmistuminen

pahinta: lihominen

pahinta se, että mies haluaa eron

parasta synnytyksen jälkeisestä masennuksesta selviytyminen sekä uusi työ.

pahinta alkukevät ja silloiset masennusjaksot sekä väsymys..

Parasta: vaikeasti allergiselle yli 1v lapsellemme on vihdoin löytynyt 3 ruoka-ainetta mitä voi syödä ja hyvin kasvaa.



Pahinta: se kun sain tietää kuinka pahasti alkoholisoitunut appeni on, just ja just saa työnsä hodettua mutta kaikki vapaa-ajat on ihan tolkuttomassa kaatokännissä. Jää eläkkeelle vuoden päästä, juo varmaan sitten itsensä hengiltä =(

Pahinta: Potkut työstä jossa annoin kaikkeni, tuntui niin epäreilulta ja paskalta. Sitä seuranut työttömyys siitä johtunut epävarmuus ja rahahuolet, pienet kränät miehen kanssa



Parasta: uuden työn löytyminen, työttömyys kesällä jolloin minulla oli aikaa olla kotona lasten kanssa, siivota kunnolla ja harrastaa paljon liikuntaa, työttömyyden myötä tapaamani ihanat uudet ihmiset sekä liikunnan myötä laihtuminen.

rakastava mies.



Pahinta on ollut veljeni vakavan sairauden paheneminen.

Pahinta: kaiken menettäminen, kodin, auton...ja silti korvia myöten veloissa ja luottotiedottomana.



Parasta; en nyt hirmuisesti hyvää keksi...



Elämäni pahin vuosi ehdottomasti

Olen syntynyt huonojen tähtien alla, sille ei voi kukaan mitään...tuntuu että kaikki mitä teen menee aina jotenkin pielee. Tämä vuosi ollut etenkin todella raskas. Vaikeinta on olut kohdunkaulansyövän esiasteen toteaminen (vielä en ole päässyt edes hoitoihin) ja toinen vakava krooninen sairaus. Lisäksi on paljon rahaongelmia. SEkä miesongelmia, ja sydämeni ole tänä vuonna särkenyt pahemmin kuin koskaan



Parasta on ollut ihana lapseni, joka kasvaa ja kehittyy ja on saanut olla täysin terve, lukuun ottamatta kroonisia, ei vakavia sairakusia (jonka tosin hoidan täysin yksin) ja lemmikkieläimen saaminen.

Parasta: kun on saanut olla kotona hoitovapaalla, etenkin kesä oli upea! Ihana mies, aivan mahtavat tyttölapset joista on pelkkää iloa :)

Pahinta: veljeni (31v) mystisen sairauden tasainen paheneminen. Mikä ihme!? :(

parasta ehdottomasti oli esikoisen syntymä alkuvuodesta ja ensimmäinen oma koti, siis omistusasunto.. pahinta varmaan lievä synnytyksen jälkeinen masennus ja lihominen siitä johtuen..

Paras asia vauvamme syntyminen 20.6.

Pahin oli kokemani keskenmeno.

ero miehestäni,toisen miehen kanssa tuli ok-talo ostettua.Vuoden ollut talo myynnissä.Äiti,siskot ja 3 kaveria käänsivät mulle selkänsä kun olisin apua tarvinnut.Parasta tapahtunut niin muutto takaisin lasten isän luo ja sain talon myytä ja rakastan elämää,kallis paussi mutta tulipa opittua kunnolla.

Aloitetaan pahimmasta. 3-4 kk jatkuvalla kortisonikuurilla astman takia keväällä, turpoaminen, lihominen, kuukasvojen tuleminen, mietin jo silloin, että selviänkö koko keväästä.



Parasta on ollut muutto tosi rytinä paikalle marraskuussa, nyt odotan vähän positiivisemmin ensi kevättä, koska ehkä en joudu olemaan kotonani vankilassa vaan ehkä pääsen vähän edes ihmisten ilmoille... Saas nähdä.

pahinta se, että kotonaolo loppui :( mutta elämäjatkuu!