Lue keskustelun säännöt.
Joulu on pahinta aikaa lapsettomalle sinkulle
24.12.2009 |
ainakin minulle! Päivällä vanhempien luona kylässä ja jouluruoalla. Illaksi yksin tyhjään kotiin. Pari joulupakettia äidiltä.
Minua oikeasti itkettää tää yksin oleminen. Toiset viettää perhejouluja, ostetaan kumppanille lahjoja ja lapsille. Ollaan yhdessä. Vietetään perhe-elämää, halataan, pussaillaan, toivotetaan hyvää joulua.. Mut minä yksin.
Onneksi huomenna on töitä, ei kerkeä sit tätä yksinäisyyttä päivään ajattelemaan!
Kommentit (11)
Onko pakko mennä sinne kotiin yksin? Eikö joulua voi viettää vanhempien luoja yökylässä, tai sukuloimassa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
aidan takana.
Ne perheelliset kadehtii sulta vaivatonta arkea, omaa aikaa, pitkiä aamu-unia jne jne.
miten rentoja joulut olivat ennen kuin aloitin tuon miehen kanssa kinaamisen ;)
ettei itsekään viihdy. Minä vietin sinkkuaikana joulut sukulaisissa: vanhemmilla, siskolla, veljellä... Jos ei ole sellaisia sukulaisia, niin kysele muilta sinkkukavereiltasi miten he viettävät joulua ja mahtuisiko mukaan vielä yksi.
Ja ilahduta toki itseäsi ostamalla itsellesi joululahjaksi jotain kivaa. Minä ostin silloin lahjoja sukulaislapsille, ja kyllä minä sitten sain vastalahjojakin, joten kyllä paketteja riitti sinkkuaikana ihan samalla tavalla kuin nyt perheellisenäkin.
Vielä 28-vuotiaana olin sinkku, mutta nyt 35-vuotiaana kahden lapsen naimisissa oleva äiti, joka maksaisi mitä vaan parista tunnista yksin, vaikkapa hyvästä kirjasta ja viinilasillisesta nauttien:) Eikun oikeasti muistan todellakin tuon tuskan, yksinäisyyden ja pelon, ettei koskaan saa perhettä, mutta kun sen "oikean" tapaa, niin nopeasti ne asiat sutviintuu. Itse asiassa olen todella kylmissä väleissä mieheni kanssa, eikä tämä tosiaan mitään auvoa ole, mutta tosiaan huomattavasti parempi tilanne kuin tuo sinkkuna olo. Toivon, että jo ensi jouluna sinulla on joku kainalossa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen 26-vuotias. Viime joulun vietin poikaystäväni kanssa ja sittemmin meille on tullut ero. Sekin asia korostuu juuri nyt joulun aikaan, kun tietysti miettii millaista meillä oli...
Minulla on siskon lapsia, joille ostin lahjat ja sain heiltä vastalahjaksi paketin. Ja paras oli heidän 3v poika joka halusi leikkiä minun kanssa vanhempieni luona, vaihtoi neniä ja antoi yhtäkkiä pusun, jota hän ei kyllä yleensä tee :)
Tänään on töihin meno joten eipä tarvinnut viiniä juoda. Uutenavuotena sitten korjaan sen asian.
Kaikki kaverini ovat joka perheellisiä tai parisuhteessa. On sellainen orpo piru- olo.
oma mieheni on maailman ihanin ja jos hänet menettäisin, en ottaisi mitään huonoa korviketta vaan olisin sinkku ihan onnellisesti=) Toivottavasti et kasvata tyttärestäsi samanlaista. Sinkkunainenja -mies voi olla myös onnellinen. En voi sietää sinkkujen ja lapsettomien säälittelijöitä.
Vielä 28-vuotiaana olin sinkku, mutta nyt 35-vuotiaana kahden lapsen naimisissa oleva äiti, joka maksaisi mitä vaan parista tunnista yksin, vaikkapa hyvästä kirjasta ja viinilasillisesta nauttien:) Eikun oikeasti muistan todellakin tuon tuskan, yksinäisyyden ja pelon, ettei koskaan saa perhettä, mutta kun sen "oikean" tapaa, niin nopeasti ne asiat sutviintuu. Itse asiassa olen todella kylmissä väleissä mieheni kanssa, eikä tämä tosiaan mitään auvoa ole, mutta tosiaan huomattavasti parempi tilanne kuin tuo sinkkuna olo. Toivon, että jo ensi jouluna sinulla on joku kainalossa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
eihän 26-vuotiaalla ole vielä mitään paniikkia esim. perheen perustamiseen. Itsekin asuin sen ikäisenä yksin ja opiskelin, ei käynyt vielä edes mielessä lasten hankkiminen... Vasta yli 3-kymppisenä aloin kunnolla potea vauvakuumetta ja perheen sitten perustin vasta 36-vuotiaana.
Ei ehkä kannata jättää lasten hankkimista kuitenkaan ihan näin myöhään, kuin minulla (omasta tahdostani venyi näin pitkälle, mutta onneksi raskauduin vielä helposti ja sain ihanan poikani).
jos se tuppaa ahdistamaan. Itse vietin kerran ihanan sinkkujoulun tyttökaverini kanssa kahdestaan, kun en sinä jouluna jaksanut lähteä esittämään lasta vanhempieni jouluun. Siellä kävin sitten seuraavana päivänä päivällisellä, mutta aatto vietettiin rattoisasti kaverin kanssa ilman turhia paineita. Laitettiin yhdessä kyllä jouluruokaa, ja kun meitä oli vain kaksi syömässä niitä niin hirveä mättöfestivaalihan siitä tuli, mutta eipä haitannut. Juteltiin, juotiin viiniä, katsottiin joku leffa dvd:ltä, kuunneltiin joululauluja ja rentouduttiin.
Yritä olla ottamatta turhia paineita. Elämä menee mukavasti omalla painollaan, kun sen antaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
jos sulla kerran on sisko, jolla on lapsia, niin kysy nyt ihmeessä, että voisitko viettää edes loppujoulun siellä. Lasten kanssa pelatessa menee aika ihanasti kuin siivillä. Ja vanhemmatkin on tyytyväisiä, kun saavat itse rentoutua.
Ihan turhaa tuollainen murjottaminen. Sinkkuaika on ihan yhtä ihanaa vaihetta elämässä kuin parillinen vaihe tai perheellinen aikakin.
tehdä jotain.
t. ex-sinkku